Sivu 1/1

Juowagielaksesta 5000 vuotta vanhoja asutuksen jälkiä

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2011 12:05
Kirjoittaja Parooni
"Löydökset osoittavat myös, että esineiden löytöpaikalla on asuttu jo tuhansia vuosia arvioitua aiemmin. Löydökset näin muuttavat merkittävästi läntisen ja luoteisen Lapin esihistoriasta vallinneita käsityksiä."

http://yle.fi/alueet/lappi/2011/06/merk ... 89310.html

Koko Pohjois-Kalotti lienee siis ollut "asuttu" heti jäiden vetäydyttyä.

Re: Juowagielaksesta 5000 vuotta vanhoja asutuksen jälkiä

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2011 12:20
Kirjoittaja Sami Raninen
Parooni kirjoitti:Koko Pohjois-Kalotti lienee siis ollut "asuttu" heti jäiden vetäydyttyä.


Epäilemättä, mutta se ei ole millään tavoin uusi uutinen eikä myöskään liittyne nyt uutisoituun kohteeseen.

Keraamisena asuinpaikkana nyt tutkittu kohde on monta tuhatta vuotta pioneeriasutusta nuorempi ilmiö. Ylimalkaisesta uutisesta ymmärsin, että merkittävää olisi ennen kaikkea tyypillisen kampakeramiikan löytyminen noin pohjoisesta.

Re: Juowagielaksesta 5000 vuotta vanhoja asutuksen jälkiä

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2011 12:30
Kirjoittaja Parooni
Sami Raninen kirjoitti:Epäilemättä, mutta se ei ole millään tavoin uusi uutinen eikä myöskään liittyne nyt uutisoituun kohteeseen.


Eikö? Olen ollut käsityksessä että aiemmin pysyvää asutusta on ajateltu olleen vain hylkeenpyyntialueilla Norjan rannikkoa pitkin ja sisämaassa lähinnä Rovaniemen seuduille asti. Muutoin Kalotti on nähty erämaana josta on haettu raaka-aineita.

Siis 5000 vuotta sitten Kilpisjärvellä asti on ollut pysyvää keraamista tarvekalustoa käyttänyttä asutusta, joka ilmeisimmin ei ole nomadista saamelaisalkuperää (?).

Re: Juowagielaksesta 5000 vuotta vanhoja asutuksen jälkiä

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2011 12:38
Kirjoittaja Sami Raninen
Tässä mennään käsitteiden määritelmiin: liikkuvakin asutus on asutusta, ja onhan sellaista esiintynyt Pohjoiskalotillakin hyvin laajasti koko esihistorian ajan.

"Pysyvä asutus" on epämääräinen käsite, mutta jos se viittaa vuoden ympäri samassa paikassa pysyttelevään asutukseen, niin mahtaneeko nytkään tutkittu kohde liittyä sellaiseen?

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2011 13:12
Kirjoittaja Jaska
Kiitos, Parooni. Uutisen keskeisin sisältö näyttää olevan tyypillisen kampakeramiikan löytyminen: tuossa mainitaan ettei sitä aiemmin ole löytynyt Rovaniemen pohjoispuolelta, ja sen perinteinen esiintymisaluehan on suunnilleen Perämeren pohjukan tasalta etelään.

Kiinteä asutus on hankala määritelmäkysymys; käsittääkseni varsinaisesti vasta maanviljelyn vakiintuessa pääelinkeinoksi pronssikaudella ihmiset alkoivat asua ympäri vuoden samassa asumuksessa. Aiemminkin kyllä oli pysyviä asumuksia, mutta ilmeisesti talvitaloina; kesäksi saatettiin kai lähteä telttailemaan muille apajille.

Saamelaisiin tai suomalaisiin tyypillinen kampakeramiikka ei uusimman käsityksen valossa edes liittyisi:
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?t=6

Toki tuonaikaiset Lapin asuttajat lienevät siirtäneet kulttuuriaan ja geenejään jossain määrin myöhemmille saamelaisille.

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2011 13:19
Kirjoittaja Sami Raninen
Jaska kirjoitti:Kiinteä asutus on hankala määritelmäkysymys; käsittääkseni varsinaisesti vasta maanviljelyn vakiintuessa pääelinkeinoksi pronssikaudella ihmiset alkoivat asua ympäri vuoden samassa asumuksessa. Aiemminkin kyllä oli pysyviä asumuksia, mutta ilmeisesti talvitaloina; kesäksi saatettiin kai lähteä telttailemaan muille apajille.


Myös subneoliittisissa yhteyksissä pidetään nykyisin mahdollisena tai todennäköisenäkin ympärivuotisesti asuttujen kylien olemassaoloa (tietysti osa väestöstä saattoi lähteä kylistä pitkillekin pyyntiretkille). Sellaisia ei kuitenkaan ollut aina ja joka paikassa, vaan kyseessä lienee alueellisesti ja ajallisesti rajautunut ilmiö. Mökkosen uunituoreessa väitöskirjassa käsitellään juuri tätä asiaa.

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2011 13:53
Kirjoittaja Jaska
Sami Raninen kirjoitti:Myös subneoliittisissa yhteyksissä pidetään nykyisin mahdollisena tai todennäköisenäkin ympärivuotisesti asuttujen kylien olemassaoloa (tietysti osa väestöstä saattoi lähteä kylistä pitkillekin pyyntiretkille). Sellaisia ei kuitenkaan ollut aina ja joka paikassa, vaan kyseessä lienee alueellisesti ja ajallisesti rajautunut ilmiö. Mökkosen uunituoreessa väitöskirjassa käsitellään juuri tätä asiaa.

Kiitos tarkennuksesta! Subneoliittinen kausi on suomeksi siis jotakuinkin se varsinaista neoliittista kautta edeltävä kivikauden vaihe, jolloin keramiikka jo tunnettiin muttei vielä maataloutta.