Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 22 Marras 2017 06:46



Vastaa viestiin  [ 102 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4, 5, 6  Seuraava
 Muinaisrannat 
Kirjoittaja Viesti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti Muinaisrannat
Muinaiset rannat ovat eräs merkittävä keino arvioida asutusta ja asutuksen leviämistä muinaisessa Suomessa. Laajat vesistöt muodostivat parhaan mahdollisen kulkuväylän varsinkin kesäisin, asutus muodostui silloisten rantojen solmukohtiin, niemiin ja kapeikkoihin. Sellaisista paikoista ovat käsitykseni mukaan löytyneet runsaimmat kivikautiset asuinpaikat löytöineen. Itse olen syntynyt ja asun erään sellaisen muinaisasutuksen alueella. Vaikka tätä on tutkittu melko vähän, paljon on löydetty maan muokkausten yhteydessä. Se on inspiroinut eräitä tutkijoita, mm. Laitakarin selvittämään asiaa jossakin määrin. Vähätkin kaivaukset ovat paljastaneet melkoisesti löytöjä, kuinka paljon lie vielä löytämättä, sitä tuskin koskaan saadaan selville.

Enimmät kivikauden löydöt siis keskittyvät muinaisille rannoille, muinaisten järvien pohjien alueilta löytyy tietysti sinne vahingossa pudonneita työkaluja ja unohtuneita kalastusvälineitä. Muinaisten rantojen asutus ajoittuu siis kivikaudelle, myöhemmät metallikaudet ovat enemmältä osin alempien rantojen alueilla, tai jopa kaukana niistä rannoista.

Katsoin herra Googlen avulla muutamia osoitteita, ja totesin yllättyneenä ensin että omiakin vähäisiä otoksia on päässyt näkyviin, mutta myös muiden runsaus yllätti.

Olen ollut kiinnostunut oman alueeni muinaisista rannoista, mutta löytyy niitä muualtakin Suomesta.

Lahtea kuvaavatmuinaisrantojen Mekkana.

Oma alansa ovat maan noususta johtuvat meren muinaiset rannat, erityisesti länsi- jaetelärannikoiden, kuten Vantaan alueilla.

Otanpa linkin Metsähallituksen sivullekin, sielläkin kerrotaan muinaisrannoista.

Monet muinaisrannat ovat kiinnostaneet kasvitieteilijöitäkin, esimerkki vaikkaruoholaukan eli ruohosipulinluontaisista kasvupaikoista. Itse olen sitä joskus puutarhassani pitänyt ja sieltä syönyt.


19 Helmi 2011 10:40
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Kiitos linkeistä!
Kartat havainnollistaisivat asiaa; joissain alueellisissa esihistoriateoksissa (kuten Muinainen Kalanti ja sen naapurit) onkin tällaisia karttoja, joissa rantaviiva eri aikoina on merkitty.


20 Helmi 2011 01:48
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Muinaisilla rannoilla on merkitystä ainakin siinä mielessä, että ne kertovat, mistä kunakin aikana on ollut helppo pääsy, ja minne se helppo pääsy on ollut mahdollista. Uusia alueita löydettiin ilmeisimmin kalastusmatkoilla, kun oli löydetty uusi hyvä apaja kauempaa, siinä rantauduttiin lepäämään ja saalista perkaamaan.

Kulloisiinkin pyydyksiin vertaamalla voisi arvioida, kuinka pitkäaikaista paikalla pysymisen täytyi olla. Oliko kalastus vai metsästys tärkeämpi tapa hankkia ravintoa? Ainakin pukeutuminen edellytti enemmän metsästystä, sillä kaiketi turkikset muodostivat sinä tärkeimmän mahdollisuuden. Oliko joistakin kasveista mahdollista valmistaa edes pientä osaa asusteista? Minulle siinä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Kun näin oli löydetty ja miellytty johonkin etäiseen paikkaan, muodostui siihen ajan oloon havaittava tukikohta alkeellisine rakenteineen. Siihen saattoi joku nuorukainen asettua pysyvästi, ja perustaa perheen ja kodin. Sillä tavoin, ainakin teoriassa, tuli maa vähitellen asutetuksi. Mutta olivatko ensimmäiset kivikauden asukkaat saamelaisia, vai joku muu heitä edeltänyt kansa?


20 Helmi 2011 09:50
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Mutta olivatko ensimmäiset kivikauden asukkaat saamelaisia, vai joku muu heitä edeltänyt kansa?


Kivikauden ihmisiä tuskin voi samaistaa mihinkään nykyisessä maailmassa elävään etniseen ryhmään. Saamen kieltä tai saamelaista identiteettiä ei vielä kivikaudella voinut olla olemassa, eikä saamelaisuutta oikein voi määritellä miltään muulta pohjalta.

Emme voi mitenkään tietää, millaisia kansoja Suomessa eli kivikaudella. Heidän kielensä ovat kuolleet sukupuuttoon aikoja sitten eikä meillä ole mitään keinoa selvittää, millaisiin etnisiin ryhmiin he itse kokivat jakautuvansa. Emme voi tietää keitä he olivat, joten on parempi keskittyä kysymykseen siitä miten he elivät. Jälkimmäiseen kysymykseen arkeologia lähitieteineen pystyy esittämään jonkinlaisia vastauksia.


21 Helmi 2011 20:28
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Sami Raninen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Mutta olivatko ensimmäiset kivikauden asukkaat saamelaisia, vai joku muu heitä edeltänyt kansa?


Kivikauden ihmisiä tuskin voi samaistaa mihinkään nykyisessä maailmassa elävään etniseen ryhmään. Saamen kieltä tai saamelaista identiteettiä ei vielä kivikaudella voinut olla olemassa, eikä saamelaisuutta oikein voi määritellä miltään muulta pohjalta.

Emme voi mitenkään tietää, millaisia kansoja Suomessa eli kivikaudella. Heidän kielensä ovat kuolleet sukupuuttoon aikoja sitten eikä meillä ole mitään keinoa selvittää, millaisiin etnisiin ryhmiin he itse kokivat jakautuvansa. Emme voi tietää keitä he olivat, joten on parempi keskittyä kysymykseen siitä miten he elivät. Jälkimmäiseen kysymykseen arkeologia lähitieteineen pystyy esittämään jonkinlaisia vastauksia.

Näinpä, heitin kysymyksen vain syötiksi, että siihen joku tarttuisi. Niitä elintapoja on täälläkin yritetty selvittää pieni pala kerrallaan, Pihtipudas seuran järjestämillä, kesäisillä kaivausleireillä. Muutama vuosi sitten kerkisin itsekin sellaiselle, viime vuosina on leirin aikana minulla ollut muuta menoa. Siitä huolimatta asia kiinnostaa.

Olen syntynyt erään sellaisen asuinalueen paikalla. Isäni veli oli löytänyt melko määrän kivisiä työkaluja niiltä mailta. En tiedä, minkä verran niitä on löytynyt pelloilta, enkä enää voi sitä sedältäni kysyä. Jos sen tietäisi, voisi asuinpaikan ajoittaa ainakin summittaisesti.

Täkäläinen harrastajaguru, Juhani Krook niistä luennoi aikanaan kylällämme, vahinko vain, että se kansalaisopiston piiri loppui oppilaiden vähyyteen. Tästä nykyisen asuinpaikkani läheltä kertovat ihmiset myös työkaluja ja muuta sellaista löytyneen. Siitä keskusteltiin jo koulussamme 1959 -luvulla.


21 Helmi 2011 22:25
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Liitänpä linkin blogiini, jossa selostin erästä lehtiartikkelia, jossa on selostettu muinaisten rantojen vaihtelua oletetun tai todennetun vedenkorkeuden vaihtelun perusteella.
Paitsi että muinaisilta asuinpaikoilta löydetyt asuinsijat kertovat asutuksesta, ne saattavat kertoa myös suunnista, minne sen ajan ihmisillä on ollut yhteyksiä. Esimerkiksi piikiven iskokset ovat eräs sellainen löytöjen ryhmä. Vaikka ne ovat vain pieniä siruja, ne kertovat, minne suuntiin silloisilla ihmisillä on saattanut olla yhteyksiä.

Koska asuinalueiltani ei tiedetä löydetyksi luontaisia piin esiintymiä, mutta iskoksia melkoisia määriä, on hyvin toden näköistä, että yhteyksiä kyseisen kiven esiintymisten alueille on ollut. Toki ihmiset ovat kiveä tullessaan tuoneet, mutta eivät varmaan kovin kauan riittäviä varastoja. Yhteyksien lajia voidaan vain arvailla, ovatko he vierailleet entisillä alueillaan, vai onko niiltä alueilta vieraillut kauppiaita näillä uusilla alueilla. Oletettavaa on, että molemmat vaihtoehdot pitävät ja pätevät.

Korvaaviakin keinoja on keksitty ja käytetty. Ainakin kvartsikiteitä tiedän käytetyn muutama vuosi sitten tulen sytyttämiseen. Onko sellainen oivallettu muinaisina aikoinakin?


26 Helmi 2011 10:23
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Liitänpä linkin blogiini, jossa selostin erästä lehtiartikkelia, jossa on selostettu muinaisten rantojen vaihtelua oletetun tai todennetun vedenkorkeuden vaihtelun perusteella.

Suora linkki onkin hyvä, koska sivustosi on niin laaja. :)

Taavetti kirjoitti:
Paitsi että muinaisilta asuinpaikoilta löydetyt asuinsijat kertovat asutuksesta, ne saattavat kertoa myös suunnista, minne sen ajan ihmisillä on ollut yhteyksiä. Esimerkiksi piikiven iskokset ovat eräs sellainen löytöjen ryhmä. Vaikka ne ovat vain pieniä siruja, ne kertovat, minne suuntiin silloisilla ihmisillä on saattanut olla yhteyksiä.

Koska asuinalueiltani ei tiedetä löydetyksi luontaisia piin esiintymiä, mutta iskoksia melkoisia määriä, on hyvin toden näköistä, että yhteyksiä kyseisen kiven esiintymisten alueille on ollut. Toki ihmiset ovat kiveä tullessaan tuoneet, mutta eivät varmaan kovin kauan riittäviä varastoja. Yhteyksien lajia voidaan vain arvailla, ovatko he vierailleet entisillä alueillaan, vai onko niiltä alueilta vieraillut kauppiaita näillä uusilla alueilla. Oletettavaa on, että molemmat vaihtoehdot pitävät ja pätevät.

Google löysi erinomaisen kirjoituksen kvartsi- ja piiesineistä:
http://www.mv.helsinki.fi/lkaislan/tyot/06s_ark_sap_kvartsi.pdf

Ja toinen vielä laajempi:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/29791/vihiatek.pdf?sequence=2

Lähimmät piiesiintymät sijaitsevat Vienanmeren itäpuolella, Pohjois-Virossa ja Gotlannissa. Alkuasutusvaiheen jälkeen piikiveä ei tiettävästi täällä käytettykään, ennen kuin kampakeramiikan kaudella hyödynnettiin raaka-aineita erittäin laaja-alaisen vaihdantaverkoston piirissä.

Taavetti kirjoitti:
Korvaaviakin keinoja on keksitty ja käytetty. Ainakin kvartsikiteitä tiedän käytetyn muutama vuosi sitten tulen sytyttämiseen. Onko sellainen oivallettu muinaisina aikoinakin?

Muistelisin lukeneeni että olisi keksitty, mutten muista mistä sen tietäisi, että jotain kiveä olisi käytetty tulen sytyttämiseen...


26 Helmi 2011 15:47
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Muistelisin lukeneeni että olisi keksitty, mutten muista mistä sen tietäisi, että jotain kiveä olisi käytetty tulen sytyttämiseen...

Muutama vuosi sitten vaelluksella eräs mies sytytti näytöksenä tulen kvartsikiven, tulusraudan, taulan ja lastujen avulla. Kuvasin tapahtumaa, ja kuvia lisäsin kuvapankkiini. Ikävä tosin, en päässyt niihin käsiksi, kun kuvapankki yhdistyi Kuvat.fi sivustoon. Kuvieni pitäisi olla siirretyt, mutta en muistanut vanhaa salasanaani, kuvat.fi sivustoa en ole vielä etsinyt, että voisin pyytää uuden salasanan tai osoitteen kuvilleni.
Onhan kuvia sentään koneellani, ja tähänkin niitä saa näkyville.

Kuva Kuva
Kuva Kuva
Kuva
Kuvat sijoittuvat imagohest palvelun, joten eivät vie tilaa foorumi.info palvelimelta, Tulevat näkyviin linkin avulla. Jos klikkaat kuvaa, voit nähdä sen hiukan suurempana.


26 Helmi 2011 19:45
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Viestit: 84
Paikkakunta: Kokemäki
Viesti Merenrannan siirtymät ongelmallisia
Olen asunut Satakunnassa pitkään ja seurannut ranta-asutukseen liittyvää keskustelua. Eronen ja Glückert hämmensivät soppaa 10 vuotta sitten tutkimalla Paimion seudun ja Rauman seudun maankohomaista järvien ja lampien umpeenkuroutumisen radiohiiliaikoja.

Kyseinen raportti on ollut turkulaisen Muuritukimuksen maankohoamiskarttojen takana ja sen mukaan kivikauden ja pronssikauden rannat ovat olleet hieman eri paikoissa kuin ennen pääteltiin. Muutama arkeologi on polttanut hihansa, kun ne eivät sovi muihin tutkimuksiin yhteen.

Jos jotakin kiinnostaa merenrannat liitän tähän kyseisen artikkelin tiedot:

Eronen, M., Glückert, G., Hatakka, L., van de Plassche, O., van der Plicht, J., & Rantala, P. 2001 (March): "Rates of Holocene isostaric uplift and relative sea-level lowering of the Baltic in SW Finland based on studies of isolation contacts". Boreas, Vol. 30, pp. 17 - 30, Oslo. ISSN 0300-9483.

Se löytyy verkosta, kun tarpeeksi etsii.


30 Maalis 2011 22:59
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti Re: Merenrannan siirtymät ongelmallisia
hunninko62 kirjoitti:
Olen asunut Satakunnassa pitkään ja seurannut ranta-asutukseen liittyvää keskustelua. Eronen ja Glückert hämmensivät soppaa 10 vuotta sitten tutkimalla Paimion seudun ja Rauman seudun maankohomaista järvien ja lampien umpeenkuroutumisen radiohiiliaikoja.

Kyseinen raportti on ollut turkulaisen Muuritukimuksen maankohoamiskarttojen takana ja sen mukaan kivikauden ja pronssikauden rannat ovat olleet hieman eri paikoissa kuin ennen pääteltiin. Muutama arkeologi on polttanut hihansa, kun ne eivät sovi muihin tutkimuksiin yhteen.

Jos jotakin kiinnostaa merenrannat liitän tähän kyseisen artikkelin tiedot:

Eronen, M., Glückert, G., Hatakka, L., van de Plassche, O., van der Plicht, J., & Rantala, P. 2001 (March): "Rates of Holocene isostaric uplift and relative sea-level lowering of the Baltic in SW Finland based on studies of isolation contacts". Boreas, Vol. 30, pp. 17 - 30, Oslo. ISSN 0300-9483.

Se löytyy verkosta, kun tarpeeksi etsii.

Mielenkiintoista, ai näissäkin asioissa on erimielisyyksiä...
Kiitos, tuo kyseinen artikkeli löytyy tosiaan PDF:nä:
http://cio.eldoc.ub.rug.nl/FILES/root/2001/BoreasEronen/2001BoreasEronen.pdf

Syvennyn.


31 Maalis 2011 02:32
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Mielenkiintoista, ai näissäkin asioissa on erimielisyyksiä...

Aivan luonnollista että löytyy, eiväthän muinaisten rantojen ihmiset ole jättäneet kirjallisia dokumentteja toimistaan ja/tai elämisensä ajoista. Meidän on pääteltävä ne niistä säilyneistä harvoista jäänteistä, mitä heidän asuinsijoillaan on säilynyt. Jos esineistöä on vähän, on pääteltävissä, että kyseisessä paikassa on asunut vain pieni ryhmä lyhyen ajan.

Vaikeammaksi päättely menee, jos esineistöä löytyy pieneltä alueelta suhteellisen paljon. Tulisijojen määrästä voi päätellä, onko siinä asunut ihmisiä paljon vai vähän, toisaalta pienikin joukko, kauan asuessaan voi käyttää eri aikoina eri tulisijoja, jättää ruokailun jätteistä useita tai suuria kasoja, jotka säilyvät lähinnä fosforipitoisena multana, joka on eräs merkittävä asumisen ilmaisija. Radiohiiliajoituksella voidaan tutkia, milloin ja kuinka kauan paikka on ollut asuttuna.

Nämä ja monet näiden kaltaiset, ovat sentään kohtuudella selvitettäviä asioita. Sen sijaan ei aina varmuudella voi sanoa vaikka, ovatko ihmiset asuneet lähellä vai kaukana aikansa rantaa. Useimmista paikoista rannan merkitkin ovat kadonneet. Rannatkin ovat erilaisia ja eri tavoin vaihtuvia. Meren rannat, joista hunninko62 kirjoitti, ovat tuntemamme esihistoriankin aikana olleet suhteellisen vakaita, muutosta on tapahtunut enimmäkseen vain rannan pakenemisena, jolloin lähellekin rantaa muodostunut asutus on vähitellen jäänyt entistä kauemmaksi. Kun maan nousu on suhteellisen vakaata ja tasaista, pitkäaikaisten rantojen merkkejä jää vähän, jos laisinkaan. Ja jos merkkejä jään ne säilyvät selvinä vain kivisillä rinteillä paljastuneina, rannan suuntaisina kivijonoina. Meren rannan tasaisen nousun vuoksi ne ovat myös leveitä, joista pidemmän ajan rantaa tuskin tuntee.

Sen sijaan täällä sisämaassa sama rannan taso on saattanut säilyä satoja, usein tuhansiakin vuosia, jolloin rannan paikasta jää kivisiin rinteisiin selviä, samaa korkeuskäyrää noudattavia muinaisrantoja. Maan kohoamisen erilaisten vuoksi muinaisjärvien muodot ovat vaihdelleet, veden pintakin on ollut välillä alempana, välillä ylempänä, vieläpä eri paikoissa eri tavoin. Alueellani eräs merkittävä kynnys on ollut nykyisten, Viitasaarella sijaitsevien, Kärnän koskien kohdalla. Muinaisuudessa, kun vesi on virrannut siitä pohjoiseen, on sen eteläinen osa ollut välillä ylempänä, välillä samalla tasolla pohjoisen pään kanssa. Kun vielä nykyisen Saimaankin alueen vedet ovat virranneet tästä kautta Pohjanlahtena tuntemaamme mereen, on tässä täytynyt olla melkoinen virta ja koski Hinkuan kynnyksessä.

Joku voi aprikoida, että miksi sellaisia eri aikojen erilaisia veden korkeuksia ja eri tasojen muinaisia rantoja. Lopulta syy on yksinkertainen, kun sen huomaa. Meren rannikolla maan nousu on nopeinta, tosin sielläkin erilainen nopeus eri paikoissa. Yleensä kai pohjoisessa nopeampaa kuin etelässä. Kotiseutuni Hinkuan kynnyksen tasolla hitaampaa kun meren rannalla, mutta etelässä Kalkkisten seudulla vielä hitaampaa kuin täällä. Kalkkisissa sijaitseva korkea harju muodosti pitkäaikaisen esteen, joka kesti aikansa. Lopulta, Hinkuan kynnyksen, ja sen mukana veden pinnan noustua jatkuvasti, paine Kalkkisissa kasvoi niin suureksi, että harju siellä murtui ja vesi alkoi virrata nykyistä uomaa eri suuntaan. Pohdimme aiheesta oppitunnilla, että jos siellä oli silloin ihmisiä pahimman syöksyn aikana, mahtoi heidän hämmästyksensä olla melkoinen. Ehtivätkö kaikki juosta turvaan vesimassojen ja kaatuvien puiden alta.


Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 17 Syys 2011 08:26, muokattu yhteensä 1 kerran



31 Maalis 2011 04:51
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Käsitin että eroja olisi nimenomaan maankohoamistulkinnoissa, eli ranta ei olisi ollutkaan tiettynä aikana siinä kohdassa kuin oli laskettu.

Taavetti kirjoitti:
Kalkkisissa sijaitseva korkea harju muodosti pitkäaikaisen esteen, joka kesti aikansa. Lopulta, Hinkuan kynnyksen, ja sen mukana veden pinnan noustua jatkuvasti, paine Kalkkisissa kasvoi niin suureksi, että harju siellä murtui ja vesi alkoi virrata nykyistä uomaa eri suuntaan. Pohdimme aiheesta oppitunnilla, että jos siellä oli silloin ihmisiä pahimman syöksyn aikana, mahtoi heidän hämmästyksensä olla melkoinen. Ehtivätkö kaikki juosta turvaan vesimassojen ja kaatuvien puiden alta.

Voi kyllä tulla ikävänä yllätyksenä.
Ovatko tällaiset hetkelliset tapahtumat nähtävissä esimerkiksi maaperästä? Vai vaatisiko se pysyvän järven syntymisen, ennen kuin pohjasedimenteistä nähtäisiin kuinka laajaa aluetta tulvatapahtuma kosketti?


31 Maalis 2011 12:59
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Käsitin että eroja olisi nimenomaan maankohoamistulkinnoissa, eli ranta ei olisi ollutkaan tiettynä aikana siinä kohdassa kuin oli laskettu.

On varmasti sitäkin, ainakin seuduilla, joilla pitkäaikainen ranta ei jätä pysyvää jälkeä, kuten alemmaksi osuneessa kuvassa mäen rinteessä on.
Taavetti kirjoitti:
Kalkkisissa sijaitseva korkea harju muodosti pitkäaikaisen esteen, joka kesti aikansa. Lopulta, Hinkuan kynnyksen, ja sen mukana veden pinnan noustua jatkuvasti, paine Kalkkisissa kasvoi niin suureksi, että harju siellä murtui ja vesi alkoi virrata nykyistä uomaa eri suuntaan. Pohdimme aiheesta oppitunnilla, että jos siellä oli silloin ihmisiä pahimman syöksyn aikana, mahtoi heidän hämmästyksensä olla melkoinen. Ehtivätkö kaikki juosta turvaan vesimassojen ja kaatuvien puiden alta.

Jaska kirjoitti:
Voi kyllä tulla ikävänä yllätyksenä.
Ovatko tällaiset hetkelliset tapahtumat nähtävissä esimerkiksi maaperästä? Vai vaatisiko se pysyvän järven syntymisen, ennen kuin pohjasedimenteistä nähtäisiin kuinka laajaa aluetta tulvatapahtuma kosketti?

Sitä voinee katsoa, mutta korkeintaan aavistella Kymenvirran karttaa katsoessaan. Jos katsoo Kymijokea siitä alaspäin, voi ainakin kartasta saada vaikutelmia. En ole tietoinen, onko aluetta tutkittu sen kummemmin, ja jos on, minkä verran.
Kuva
Tässä on pätkä selvästi näkyvää, suhteellisen pitkäaikaista muinaisrantaa. En ole selvittänyt, minkä ajankohdan rantaa tämä on, mutta ilmeisen varhaista, koska on ylempänä uusimpia kivijuotteita.
Tuolta löytyy tietoaKalkkisen historiasta.


31 Maalis 2011 13:44
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Viestit: 84
Paikkakunta: Kokemäki
Viesti 
Muistin, että samanlainen luonnon tapahtuma sattui uudella ajalla. Kangasalla kuivui koski, kun joki haki itse uuden uoman. Oli siinä ihmisillä ihmettelemistä.

Voidaan sanoa, että rantaakin siirtyi, koska yläpuoliset vesistöt purkautuivat alemman kynnyksen kautta ja vesi laski.


01 Huhti 2011 12:07
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
hunninko62 kirjoitti:
Muistin, että samanlainen luonnon tapahtuma sattui uudella ajalla. Kangasalla kuivui koski, kun joki haki itse uuden uoman. Oli siinä ihmisillä ihmettelemistä.

Voidaan sanoa, että rantaakin siirtyi, koska yläpuoliset vesistöt purkautuivat alemman kynnyksen kautta ja vesi laski.

Onko Kaivannon kanava sama vai eri? Veljeni siitä kertoi sillä suunnalla asuessaan.

Ainutlaatuisia eivät nopeat vesistön laskut ole, on niitä muuallakin, vaikka tuskin maastamme löytyy toista Kalkkisten harjun sortuman kaltaista.

Eräs melkoisen suuri on Vuoksen vesistössätapahtunut

Taipaleenjoensynty.


01 Huhti 2011 12:35
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Onko Kaivannon kanava sama vai eri? Veljeni siitä kertoi sillä suunnalla asuessaan.


Kyllä se liittyy samaan aiheeseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sarsanvirta

Taavetti kirjoitti:
Eräs melkoisen suuri on [url=http://www.vuoksenranta.fi/kuvia_ja_juttuja/vuoksenlasku]Vuoksen vesistössä.

Vielä hurjempi tapaus on ollut Saimaan syöksyminen Salpausselän halki Imatralla. Se tapahtui arviolta 5000 vuotta sitten.

Jaska kirjoitti:
Ovatko tällaiset hetkelliset tapahtumat nähtävissä esimerkiksi maaperästä? Vai vaatisiko se pysyvän järven syntymisen, ennen kuin pohjasedimenteistä nähtäisiin kuinka laajaa aluetta tulvatapahtuma kosketti?

En tiedä, mutta sedimenteistä voi päätellä ainakin ajankohtaa. Esim. Päijänteellä virtaussuunta muuttui, jolloin pohjan sedimentitkin tulivat toisenlaisiksi. Periaatteessa kait tapahtuman voisi laskea niistä vuoden tarkkuudella.


01 Huhti 2011 13:06
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Viestit: 84
Paikkakunta: Kokemäki
Viesti 
Puhjenneen kosken syövyttämät maat ja lietteet sekä alavirran suurempi virtaus irroittaa joista pintalietettä, joka kulkee seuraavaan suvantoon. Kun Tammerkoski puhkesi Pispalan harjun pettäessa (ehkä 6700 eKr), kävi juuri näin. Huittisten (eli Lauttakylän) nykyinen suuri pelto- ja suoaukea alkoi täyttyä tällä lietteellä (nyk. paikoin 30 m paksu). Pohjassa on myös puhkeamisen erivärinen liete, joka lienee tuon ikäinen.

Tässä on yksi ajoitusmenetelmä, vähän epävarma ehkä, sillä mistä sitä tietää, mikä raita savessa on puhkeamisen aiheuttama. Tämä raita oli kuitenkin suuri ja siten selvä.


02 Huhti 2011 11:47
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
hunninko62 kirjoitti:
Puhjenneen kosken syövyttämät maat ja lietteet sekä alavirran suurempi virtaus irroittaa joista pintalietettä, joka kulkee seuraavaan suvantoon. Kun Tammerkoski puhkesi Pispalan harjun pettäessa (ehkä 6700 eKr), kävi juuri näin. Huittisten (eli Lauttakylän) nykyinen suuri pelto- ja suoaukea alkoi täyttyä tällä lietteellä (nyk. paikoin 30 m paksu). Pohjassa on myös puhkeamisen erivärinen liete, joka lienee tuon ikäinen.

Tässä on yksi ajoitusmenetelmä, vähän epävarma ehkä, sillä mistä sitä tietää, mikä raita savessa on puhkeamisen aiheuttama. Tämä raita oli kuitenkin suuri ja siten selvä.

Kiitos, tällaista tietoa kaipailinkin. Eli se puhkeamistulvan tuoma liete on eriväristä kuin normaalisti kertyvä liete ja erottuu siksi helposti. Ja jos pohjasedimentti kerrostuu hyvin, voidaan laskea "vuosirenkaat".


02 Huhti 2011 13:41
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
hunninko62 kirjoitti:
Puhjenneen kosken syövyttämät maat ja lietteet sekä alavirran suurempi virtaus irroittaa joista pintalietettä, joka kulkee seuraavaan suvantoon. Kun Tammerkoski puhkesi Pispalan harjun pettäessa (ehkä 6700 eKr), kävi juuri näin. Huittisten (eli Lauttakylän) nykyinen suuri pelto- ja suoaukea alkoi täyttyä tällä lietteellä (nyk. paikoin 30 m paksu). Pohjassa on myös puhkeamisen erivärinen liete, joka lienee tuon ikäinen.

Tässä on yksi ajoitusmenetelmä, vähän epävarma ehkä, sillä mistä sitä tietää, mikä raita savessa on puhkeamisen aiheuttama. Tämä raita oli kuitenkin suuri ja siten selvä.

Tarkennuksena vaan, että Suomen jokilaaksojen lietteet ovat siltä ajalta, kun alue oli meren alla. Joen mukana kulkeutunut liete saostui joen suun edustalle meren pohjaan. Kun maa nousi merestä, oli siinä viljavaa maaperää. Esimerkiksi Kokemäenjoki saostaa nyt tulevaa peltomaata Reposaaren suuntaan.

Jos Lauttakylä on ollut meren alla vielä silloin, kun Näsijärvi ryöpsähti Kokemäenjoen vesistöön, niin ehkäpä sen tuoma tulvaliete erottuisi aiempien ja myöhempien kerrostumien seasta omana raitanaan.


03 Huhti 2011 13:06
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Veden mukana kulkeutui monenlaista maata, kiinteitä kappaleita, kiviä jopa suuria puita, jotka kaikki irtosivat siitä maaperästä, jota veden syöksyminen irrotti murtautuneesta kynnyksestä. Se aines jäi melko lähelle, raskaimmat pienehkön matkan päähän murtuneesta kynnyksestä, mitä suurempia kiviä, sen lähemmäksi ne varmaan jäivät.

Alkusyöksyn jälkeen saattoivat melko suuretkin kappaleet mennä kohtuullisen kauas. Kaikkein hienoin aines kulkeutui melkoisen kauaksi, varsinkin voimakkaan virtauksen aikana. Sellaiset hiukkaset eivät yksinkertaisesti ehtineet laskeutua pohjaan veden virratessa nopeasti. Vasta kun virtaus hidastui, alkoi se hiukkasten laskeutuessa vähitellen selkeytyä.

Nämä yleisesti tunnetut luonnon lait antavat tilaa pohdinnoille, mistä erilaisia sedimenttejä voisi etsiä. Sitten on vielä eri asia, kuinka kaukaa laskevasta järvestä on mahdollista irrota pohjalietettä ja miten se ehkä alempana tunnistetaan. Koko järven pohja ei varmaankaan valunut, vaan se alue rajoittui vain nopeahkon virtauksen alueelle.

Itse olen syntynyt päinvastaisella suunnalla, entisen, kuivaksi jääneen laskujoen tuntumassa. Siinä ole peltoja ja pientareiden seutuja ihmetellyt. Kivisten kankaiden keskellä on paksuhkot hietamaat, joista osa on raivattu pelloksi. En tiedä kuinka paksu se hietapatja on, ainakaan rautakanki ei pohjakivikkoon yltänyt. Se hietapatja on oletukseni mukaan syntynyt suurjärven aikana, kun kenties satojenkin kilometrien päästä aallot kuljettivat pieniä maahiukkasia, jotka myrskyn aikana velloivat noin 200 -300 metrin päässä silloisesta rannasta, ja tyynen alettua valuivat vähitellen pohjaan.


03 Huhti 2011 14:22
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 102 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4, 5, 6  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy