Aivan varmasti Yöveden rannalla on yövytty, eiväthän pikakävijältä onnistuisi sellaiset laajat kalliomaalaukset kuin siellä on esimerkiksi Astuvansalmessa ja Uittamonsalmessa.Taavetti kirjoitti:<<<
- Luultavampaa on kuitenkin, että järven rannoilla tai/ ja saarissa olisi ollut nimeäjän kannalta sopiva / sopivia yöpymispaikkoja. Sellainen selitys on ainakin esitetty eräille Ii -alkuisille paikoille kuten Iisalmi ja Ii, koska selityksen mukaan myös Ii merkitsee alun perin yötä. Mahdollisuuksia on toki muitakin.
Järven tai muun maastokohteen sijainti suhteellisen kaukana saman nimisestä kylästä ei ole ainoa laatuaan, sellaisia on muitakin, vaatii vain pienen etsinnän niiden löytäminen. Esimerkiksi Keitele niminen kunta on vähän syrjässä saman nimisestä järvestä. <<
Yöveden nimi on ikivanha. Kylät nimettiin muistaakseni vasta 1600-luvulla, mutta Ristiinassa ne eivät aina tarkoita keskenään lähellä olevien talojen ryhmää vaan sitä, mitkä talot kantoivat yhdessä vastuuta esimerkiksi sotilaan ylläpidosta tai "vaivaisista".
Aikoinaan jokin "kylään kuuluva" mutta kaukana sijaitseva talo on ollut saman perheen etäpeltoa; kaskettu joskus, muttei muuttunutkaan "muu-maa-mustikaksi" kuten kaskikaudella vaan jäi verotettavaksi emätalon kanssa ja oli emätalon kanssa samaa kylää vaikka sijaitsikin fyysisesti ihan muiden kylien takana. Ajan mittaan kyläjakoa toki tarkistettiin ja järkeistettiin.
Yövesi-nimistä taloa en tiedä, mutta Yölampi-niminen talo on toisessa kylässä Louhiveden rannoilla. Arvelen sen olleen kivikaudella asuttua seutua. Isännät ovat keräilleet keväisin pelloiltaan erikoisesti muotoiltuja kiviä, samanlaisia kuin Huurteen kirjassa. Liekö kaikkea tutkittukaan...