Kirjoittaja Taavetti » 04 Loka 2011 20:17
Olen vähitellen poiminut internetin topografikartasta järvien korkeuksia meren pinnasta Suomenselän pohjoisosassa. Alueella on useita korkeahkoja moreenimäkiä, joiden alla, osin pinnalla näkyen on kallio. Niiden mäkien välissä on laaksoja, joiden kautta vesi on voinut virrata ulos muinaisesta Päijänteen altaasta. Varmistunut suunta on pohjoiseen, sekin kahden korkeamman kivisen harjun välistä.
Muinaisen Päijänteen länsipuolella on saman kaltainen harjujakso, joka on erottanut Kivijärven altaan silloisesta Päijänteestä. Vieläkin se estää Kivijärven pohjoispäästä vesien suoran laskun itään. Siksi Kivijärvi laskeekin eteläpäästään, Viitasaaren tasolla, varsin mutkaista reittiä Huopanankosken, Muuruejärven ja Keihärinkosken kautta Keiteleeseen, joka on muinaisen Päijänteen pohjoispään ydinaluetta. Sillä välillä on sen verran laskua ja virtausta, että Keski-Suomen Valo on rakentanut välille vesivoimaloita, joista enimmät ovat toiminnassa vieläkin.
Kivijärven korkeus on 130.8, siitä vesi laskee kanavan ja Kämärin voimalan kautta Varanen nimiseen Vuosjärven lahteen. Niiden vesi on 107,2 merenpintaa ylempänä, joten laskua Kivijärvestä tulee noin 23,6 metriä. Vuosjärvi laskee Huopanankosken kautta Muuruejärveen, 100,8. Siinäkin, Juhani Ahon kalastuskoskessa, on voimala, vaikka osa vedestä virtaa vapaana, sallien lohikalojen kulkemisen.
Muuruen vesi laskee Keihärinkosken kautta Ylä-Keiteleeseen, josta Hännilänsalmen ja muutaman pienemmän salmen kautta varsinaiseen Keitelejärveen. Niiden korkeus merenpinnasta on kartan mukaan 99,5 metriä, Kivijärven korkeuden ero Keiteleeseen siis 31.3 metriä. Suurin putous on siis Kivijärven ja Vuosjärven välillä.
Vertailuksi katsoin vielä muutamien lähistön järvien korkeuksia. Enonjärvi ja Kannonjärvi Kannonkoskella ovat Kivijärveäkin korkeammalla, korkeudet 140,8 ja 140,7 metriä.
Perhon ja Kinnulan alueella Ylä-Jäppä ja Poikkeus 141,1 metriä, ne laskevat Kivijärveen vetensä. Koirajärvet 180,6 ja Perhon Korpijärvi 174,6, Komanne 172.6 ja Tunturilampi 194.8 laskenevat länteen, ilmeisesti Perhojoen kautta mereen.
Vielä muutama järvi ja lampi kotikunnastani ja -kylästäni. Kolima Viitasaaren ja Pihtiputaan alueella 111.2, Alvajärvi 111.6, Muurasjärvi 112.4, Vuohtojärvi 112.4 metriä, siis melko pieniä eroja. Toinen järvijakso Pihtiputaalla on hiukan suuremmilla eroilla, Saanijärvi 114.0 ja Elämäjärvi 123.6 metriä.
Kylämme pohjoispuolelta vielä joitakin järviä, Kalajokeen laskeva Kotajärvi 120.6 metriä, on vähän laskettua muinaisen Päijänteen pintaa alempana. Nämä kertomani vesien virtaukset Kivijärven ja Keiteleen välillä ovat melko mutkaista väylää. Sen lisäksi, että joet ovat kiemuraisia, myös järvissä on mutkia, lahtia, saaria ja luotoja, joiden kautta veden on kierrettävä. Suomenselän pohjoisosan länsireunassa on niin paljon korkeampaa maastoa, että tuskin Kivijärvi on merestä erkaannuttuaan sinne suuntaan laskenut, ellei siellä ole jotakin erityisen syvää yhtenäistä laaksoa, mutta oma. Päijänteestä erillinen altaansa se on ilmeisesti ollut. Jos on muinaisen Päijänteen länsiranta ollut mutkainen pohjoiseen rantaan verrattuna, taitavat itäiset rannat olleet läntisiäkin mutkaisempia.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.