Taavetti kirjoitti:Mutta olivatko ensimmäiset kivikauden asukkaat saamelaisia, vai joku muu heitä edeltänyt kansa?
Sami Raninen kirjoitti:Taavetti kirjoitti:Mutta olivatko ensimmäiset kivikauden asukkaat saamelaisia, vai joku muu heitä edeltänyt kansa?
Kivikauden ihmisiä tuskin voi samaistaa mihinkään nykyisessä maailmassa elävään etniseen ryhmään. Saamen kieltä tai saamelaista identiteettiä ei vielä kivikaudella voinut olla olemassa, eikä saamelaisuutta oikein voi määritellä miltään muulta pohjalta.
Emme voi mitenkään tietää, millaisia kansoja Suomessa eli kivikaudella. Heidän kielensä ovat kuolleet sukupuuttoon aikoja sitten eikä meillä ole mitään keinoa selvittää, millaisiin etnisiin ryhmiin he itse kokivat jakautuvansa. Emme voi tietää keitä he olivat, joten on parempi keskittyä kysymykseen siitä miten he elivät. Jälkimmäiseen kysymykseen arkeologia lähitieteineen pystyy esittämään jonkinlaisia vastauksia.
Taavetti kirjoitti:Liitänpä linkin blogiini, jossa selostin erästä lehtiartikkelia, jossa on selostettu muinaisten rantojen vaihtelua oletetun tai todennetun vedenkorkeuden vaihtelun perusteella.
Taavetti kirjoitti:Paitsi että muinaisilta asuinpaikoilta löydetyt asuinsijat kertovat asutuksesta, ne saattavat kertoa myös suunnista, minne sen ajan ihmisillä on ollut yhteyksiä. Esimerkiksi piikiven iskokset ovat eräs sellainen löytöjen ryhmä. Vaikka ne ovat vain pieniä siruja, ne kertovat, minne suuntiin silloisilla ihmisillä on saattanut olla yhteyksiä.
Koska asuinalueiltani ei tiedetä löydetyksi luontaisia piin esiintymiä, mutta iskoksia melkoisia määriä, on hyvin toden näköistä, että yhteyksiä kyseisen kiven esiintymisten alueille on ollut. Toki ihmiset ovat kiveä tullessaan tuoneet, mutta eivät varmaan kovin kauan riittäviä varastoja. Yhteyksien lajia voidaan vain arvailla, ovatko he vierailleet entisillä alueillaan, vai onko niiltä alueilta vieraillut kauppiaita näillä uusilla alueilla. Oletettavaa on, että molemmat vaihtoehdot pitävät ja pätevät.
Taavetti kirjoitti:Korvaaviakin keinoja on keksitty ja käytetty. Ainakin kvartsikiteitä tiedän käytetyn muutama vuosi sitten tulen sytyttämiseen. Onko sellainen oivallettu muinaisina aikoinakin?
Jaska kirjoitti:Muistelisin lukeneeni että olisi keksitty, mutten muista mistä sen tietäisi, että jotain kiveä olisi käytetty tulen sytyttämiseen...
hunninko62 kirjoitti:Olen asunut Satakunnassa pitkään ja seurannut ranta-asutukseen liittyvää keskustelua. Eronen ja Glückert hämmensivät soppaa 10 vuotta sitten tutkimalla Paimion seudun ja Rauman seudun maankohomaista järvien ja lampien umpeenkuroutumisen radiohiiliaikoja.
Kyseinen raportti on ollut turkulaisen Muuritukimuksen maankohoamiskarttojen takana ja sen mukaan kivikauden ja pronssikauden rannat ovat olleet hieman eri paikoissa kuin ennen pääteltiin. Muutama arkeologi on polttanut hihansa, kun ne eivät sovi muihin tutkimuksiin yhteen.
Jos jotakin kiinnostaa merenrannat liitän tähän kyseisen artikkelin tiedot:
Eronen, M., Glückert, G., Hatakka, L., van de Plassche, O., van der Plicht, J., & Rantala, P. 2001 (March): "Rates of Holocene isostaric uplift and relative sea-level lowering of the Baltic in SW Finland based on studies of isolation contacts". Boreas, Vol. 30, pp. 17 - 30, Oslo. ISSN 0300-9483.
Se löytyy verkosta, kun tarpeeksi etsii.
Jaska kirjoitti:Mielenkiintoista, ai näissäkin asioissa on erimielisyyksiä...
Taavetti kirjoitti:Kalkkisissa sijaitseva korkea harju muodosti pitkäaikaisen esteen, joka kesti aikansa. Lopulta, Hinkuan kynnyksen, ja sen mukana veden pinnan noustua jatkuvasti, paine Kalkkisissa kasvoi niin suureksi, että harju siellä murtui ja vesi alkoi virrata nykyistä uomaa eri suuntaan. Pohdimme aiheesta oppitunnilla, että jos siellä oli silloin ihmisiä pahimman syöksyn aikana, mahtoi heidän hämmästyksensä olla melkoinen. Ehtivätkö kaikki juosta turvaan vesimassojen ja kaatuvien puiden alta.
Jaska kirjoitti:Käsitin että eroja olisi nimenomaan maankohoamistulkinnoissa, eli ranta ei olisi ollutkaan tiettynä aikana siinä kohdassa kuin oli laskettu.
Taavetti kirjoitti:Kalkkisissa sijaitseva korkea harju muodosti pitkäaikaisen esteen, joka kesti aikansa. Lopulta, Hinkuan kynnyksen, ja sen mukana veden pinnan noustua jatkuvasti, paine Kalkkisissa kasvoi niin suureksi, että harju siellä murtui ja vesi alkoi virrata nykyistä uomaa eri suuntaan. Pohdimme aiheesta oppitunnilla, että jos siellä oli silloin ihmisiä pahimman syöksyn aikana, mahtoi heidän hämmästyksensä olla melkoinen. Ehtivätkö kaikki juosta turvaan vesimassojen ja kaatuvien puiden alta.
Jaska kirjoitti:Voi kyllä tulla ikävänä yllätyksenä.
Ovatko tällaiset hetkelliset tapahtumat nähtävissä esimerkiksi maaperästä? Vai vaatisiko se pysyvän järven syntymisen, ennen kuin pohjasedimenteistä nähtäisiin kuinka laajaa aluetta tulvatapahtuma kosketti?
hunninko62 kirjoitti:Muistin, että samanlainen luonnon tapahtuma sattui uudella ajalla. Kangasalla kuivui koski, kun joki haki itse uuden uoman. Oli siinä ihmisillä ihmettelemistä.
Voidaan sanoa, että rantaakin siirtyi, koska yläpuoliset vesistöt purkautuivat alemman kynnyksen kautta ja vesi laski.
Taavetti kirjoitti:Onko Kaivannon kanava sama vai eri? Veljeni siitä kertoi sillä suunnalla asuessaan.
Taavetti kirjoitti:Eräs melkoisen suuri on [url=http://www.vuoksenranta.fi/kuvia_ja_juttuja/vuoksenlasku]Vuoksen vesistössä.
Jaska kirjoitti:Ovatko tällaiset hetkelliset tapahtumat nähtävissä esimerkiksi maaperästä? Vai vaatisiko se pysyvän järven syntymisen, ennen kuin pohjasedimenteistä nähtäisiin kuinka laajaa aluetta tulvatapahtuma kosketti?
hunninko62 kirjoitti:Puhjenneen kosken syövyttämät maat ja lietteet sekä alavirran suurempi virtaus irroittaa joista pintalietettä, joka kulkee seuraavaan suvantoon. Kun Tammerkoski puhkesi Pispalan harjun pettäessa (ehkä 6700 eKr), kävi juuri näin. Huittisten (eli Lauttakylän) nykyinen suuri pelto- ja suoaukea alkoi täyttyä tällä lietteellä (nyk. paikoin 30 m paksu). Pohjassa on myös puhkeamisen erivärinen liete, joka lienee tuon ikäinen.
Tässä on yksi ajoitusmenetelmä, vähän epävarma ehkä, sillä mistä sitä tietää, mikä raita savessa on puhkeamisen aiheuttama. Tämä raita oli kuitenkin suuri ja siten selvä.
hunninko62 kirjoitti:Puhjenneen kosken syövyttämät maat ja lietteet sekä alavirran suurempi virtaus irroittaa joista pintalietettä, joka kulkee seuraavaan suvantoon. Kun Tammerkoski puhkesi Pispalan harjun pettäessa (ehkä 6700 eKr), kävi juuri näin. Huittisten (eli Lauttakylän) nykyinen suuri pelto- ja suoaukea alkoi täyttyä tällä lietteellä (nyk. paikoin 30 m paksu). Pohjassa on myös puhkeamisen erivärinen liete, joka lienee tuon ikäinen.
Tässä on yksi ajoitusmenetelmä, vähän epävarma ehkä, sillä mistä sitä tietää, mikä raita savessa on puhkeamisen aiheuttama. Tämä raita oli kuitenkin suuri ja siten selvä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa