Muinaisrannat
Lähetetty: 19 Helmi 2011 10:40
Muinaiset rannat ovat eräs merkittävä keino arvioida asutusta ja asutuksen leviämistä muinaisessa Suomessa. Laajat vesistöt muodostivat parhaan mahdollisen kulkuväylän varsinkin kesäisin, asutus muodostui silloisten rantojen solmukohtiin, niemiin ja kapeikkoihin. Sellaisista paikoista ovat käsitykseni mukaan löytyneet runsaimmat kivikautiset asuinpaikat löytöineen. Itse olen syntynyt ja asun erään sellaisen muinaisasutuksen alueella. Vaikka tätä on tutkittu melko vähän, paljon on löydetty maan muokkausten yhteydessä. Se on inspiroinut eräitä tutkijoita, mm. Laitakarin selvittämään asiaa jossakin määrin. Vähätkin kaivaukset ovat paljastaneet melkoisesti löytöjä, kuinka paljon lie vielä löytämättä, sitä tuskin koskaan saadaan selville.
Enimmät kivikauden löydöt siis keskittyvät muinaisille rannoille, muinaisten järvien pohjien alueilta löytyy tietysti sinne vahingossa pudonneita työkaluja ja unohtuneita kalastusvälineitä. Muinaisten rantojen asutus ajoittuu siis kivikaudelle, myöhemmät metallikaudet ovat enemmältä osin alempien rantojen alueilla, tai jopa kaukana niistä rannoista.
Katsoin herra Googlen avulla muutamia osoitteita, ja totesin yllättyneenä ensin että omiakin vähäisiä otoksia on päässyt näkyviin, mutta myös muiden runsaus yllätti.
Olen ollut kiinnostunut oman alueeni muinaisista rannoista, mutta löytyy niitä muualtakin Suomesta.
Lahtea kuvaavatmuinaisrantojen Mekkana.
Oma alansa ovat maan noususta johtuvat meren muinaiset rannat, erityisesti länsi- jaetelärannikoiden, kuten Vantaan alueilla.
Otanpa linkin Metsähallituksen sivullekin, sielläkin kerrotaan muinaisrannoista.
Monet muinaisrannat ovat kiinnostaneet kasvitieteilijöitäkin, esimerkki vaikkaruoholaukan eli ruohosipulinluontaisista kasvupaikoista. Itse olen sitä joskus puutarhassani pitänyt ja sieltä syönyt.
Enimmät kivikauden löydöt siis keskittyvät muinaisille rannoille, muinaisten järvien pohjien alueilta löytyy tietysti sinne vahingossa pudonneita työkaluja ja unohtuneita kalastusvälineitä. Muinaisten rantojen asutus ajoittuu siis kivikaudelle, myöhemmät metallikaudet ovat enemmältä osin alempien rantojen alueilla, tai jopa kaukana niistä rannoista.
Katsoin herra Googlen avulla muutamia osoitteita, ja totesin yllättyneenä ensin että omiakin vähäisiä otoksia on päässyt näkyviin, mutta myös muiden runsaus yllätti.
Olen ollut kiinnostunut oman alueeni muinaisista rannoista, mutta löytyy niitä muualtakin Suomesta.
Lahtea kuvaavatmuinaisrantojen Mekkana.
Oma alansa ovat maan noususta johtuvat meren muinaiset rannat, erityisesti länsi- jaetelärannikoiden, kuten Vantaan alueilla.
Otanpa linkin Metsähallituksen sivullekin, sielläkin kerrotaan muinaisrannoista.
Monet muinaisrannat ovat kiinnostaneet kasvitieteilijöitäkin, esimerkki vaikkaruoholaukan eli ruohosipulinluontaisista kasvupaikoista. Itse olen sitä joskus puutarhassani pitänyt ja sieltä syönyt.