Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 22 Marras 2017 06:43



Vastaa viestiin  [ 102 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6  Seuraava
 Muinaisrannat 
Kirjoittaja Viesti
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Viestit: 84
Paikkakunta: Kokemäki
Viesti 
Sarsasta löysin artikkelin Maunni lehdestä vuodelta 1993, jossa Mirja Miettinen kertoili tapahtumasta ja löydöistä sen rannalta. Paikka on nykyään keskellä kylää, mutta oheinen kartta esittelee pääkohdat.

Sitten hän kirjoitti myös miten pinnanvaihtelut tapahtuman 1604 jälkeen kehittyi. Ensin pinta putosi heti 3 metriä. Kaivannon kanavan rakennustyöt pettivät ja vesi kulutti pintaa vielä 2 m alemmaksi. Nyt vedet ovat 84 metrin tasolla.

Ennen uuden väylän puhkeamista vesi kulki korkeimmillaan 89 m korkeuskäyrällä. Sarsassa on aina asuttu, joten sen löytölista on melkoinen.

Kuva


14 Huhti 2011 14:47
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
hunninko62 kirjoitti:
Puhjenneen kosken syövyttämät maat ja lietteet sekä alavirran suurempi virtaus irroittaa joista pintalietettä, joka kulkee seuraavaan suvantoon. Kun Tammerkoski puhkesi Pispalan harjun pettäessa (ehkä 6700 eKr), kävi juuri näin. Huittisten (eli Lauttakylän) nykyinen suuri pelto- ja suoaukea alkoi täyttyä tällä lietteellä (nyk. paikoin 30 m paksu). Pohjassa on myös puhkeamisen erivärinen liete, joka lienee tuon ikäinen.

Tässä on yksi ajoitusmenetelmä, vähän epävarma ehkä, sillä mistä sitä tietää, mikä raita savessa on puhkeamisen aiheuttama. Tämä raita oli kuitenkin suuri ja siten selvä.

Tarkennuksena vaan, että Suomen jokilaaksojen lietteet ovat siltä ajalta, kun alue oli meren alla. Joen mukana kulkeutunut liete saostui joen suun edustalle meren pohjaan. Kun maa nousi merestä, oli siinä viljavaa maaperää. Esimerkiksi Kokemäenjoki saostaa nyt tulevaa peltomaata Reposaaren suuntaan.

Jos Lauttakylä on ollut meren alla vielä silloin, kun Näsijärvi ryöpsähti Kokemäenjoen vesistöön, niin ehkäpä sen tuoma tulvaliete erottuisi aiempien ja myöhempien kerrostumien seasta omana raitanaan.

Vastaavaa löytynee myös Haapajärveltä, joka oli meren alla Hinkuan joen ja kosken aikoihin. Olen turhaan pyrkinyt näkemään muinaisia suuren joen rantoja Haapajärven ja Nivalan väliltä Kalajoesta. Vasta noin kuukausi sitten luin lehdestä, että meren allahan ne silloin olivat. Muinainen Hinkuan eli Kotajoki oli siis melko lyhyt, korkeintaan 10 kilometrin mittainen. Kotiseutuni muinaiset ihmiset asuivat siis melko kapealla maakaistaleilla ja/tai muinais-Päijänteen sekä silloisen meren saarilla. Ainakin mahtavat kalavedet olivat heillä käytössään, kun etelässä ja idässä avautui suuri Päijänne, jolla oli avoin yhteys myös nykyisen Saimaan suuntaan.
Pohjoisessa ja lännessä puolestaan lainehti suuri meri. Täytyypä joskus katsoa korkeuskartoista, oliko äitini synnyinseutukin meren alla, vaiko kuivalla maalla. Jotenkin on tähän asti mielikuvani ollut, että Kivijärven seudulla olisi ollut maa näkyvissä, kun korkeiden harjanteiden reunustama Päijänne -Saimaa olisi ollut ylempänä, kuin suuressa vadissa.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


17 Syys 2011 08:45
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Muinainen Hinkuan eli Kotajoki oli siis melko lyhyt, korkeintaan 10 kilometrin mittainen. Kotiseutuni muinaiset ihmiset asuivat siis melko kapealla maakaistaleilla ja/tai muinais-Päijänteen sekä silloisen meren saarilla. Ainakin mahtavat kalavedet olivat heillä käytössään, kun etelässä ja idässä avautui suuri Päijänne, jolla oli avoin yhteys myös nykyisen Saimaan suuntaan.

Ilmeisesti kala-apajat ovat osaltaan syynä siihen, että muinais-Kalajoen niskalla on ollut kivikautista asutusta. Karttakuvassa näkyy useita löydettyjä asuinpaikkoja. Ne ovat 120 metrin korkeuskäyrän äärellä, joten niillä main on varmaankin ollut sekä joen niskan että muinais-Päijänteen ranta.

Suoalueet sopisivat olemaan vanhaa uomaa, johon on kerrostunut metrien turvekerros. Kotajärven (120,6m) pohjoispuolella uoma näyttäisi tosiaankin menneen järvestä laskevan Kotajoen suunnassa nykyisen rautatien paikkeilla.

Taavetti kirjoitti:
Pohjoisessa ja lännessä puolestaan lainehti suuri meri. Täytyypä joskus katsoa korkeuskartoista, oliko äitini synnyinseutukin meren alla, vaiko kuivalla maalla. Jotenkin on tähän asti mielikuvani ollut, että Kivijärven seudulla olisi ollut maa näkyvissä, kun korkeiden harjanteiden reunustama Päijänne -Saimaa olisi ollut ylempänä, kuin suuressa vadissa.

Kivijärvi on sen verran lähellä, että maan kaltevuuksien muutos ei vaikuta paljoa, joten sielläkin muinais-Päijänteen on täytynyt olla suunnilleen 120m:n korkeuskäyrällä. Kunnan nimikkojärven pinnan korkeus on noin 130 metriä, joten ainakin sen rantamilla ollaan oltu reilusti kuivalla maalla, kuten arvelitkin.


17 Syys 2011 12:01
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Viestit: 84
Paikkakunta: Kokemäki
Viesti 
Mitä aikaa tuo korkeus 130 metriä maannousemakäyrällä antaisi?


20 Syys 2011 09:39
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
hunninko62 kirjoitti:
Mitä aikaa tuo korkeus 130 metriä maannousemakäyrällä antaisi?

Wikipedia kertoo Päijänteestä, että "se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500 eaa", eli noin 8500 vuotta sitten.

Netistä löysin pikahaulla pari kuvaa, joita yhdistelemällä voisi päätellä, että lasku-uoman niska (120m) on suunnilleen Kristiinankaupungin käyrällä, ja että tuolloin nousuvauhti oli niin hurjaa, että läheinen Kivijärvi (130m) on kuroutunut merestä ehkä vain pari sataa vuotta ennen Päijännettä. Kuva1 ja kuva2.


20 Syys 2011 16:55
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
hunninko62 kirjoitti:
Mitä aikaa tuo korkeus 130 metriä maannousemakäyrällä antaisi?

Olisiko 6000 - 10 000 vuotta aikaa siitä.
http://www.geologia.fi/index.php?option ... &Itemid=43

Olen ollut Kivijärvi nimisestä järvestä käsityksessä, että Suomenselän harjanne sijaitsee sen itäpuolella, ja että siten Kivijärven allas olisi ollut ulkopuolella Muinais-Päijänteen. Yritin nettikartoista selvittää asiaa, mutta katsomani kartat avautuvat niin pieninä neliöinä, että kokonaiskuva jäi saamatta. Sen tosin tiedän, että Kivijärven suunnalta laskee reitti Muuruejärven kautta Keitelejärveen. Välillä ovat muun muassa sellaiset kosket kuin Keihärinkoski ja Juhani Ahon koskena tunnetuksi tullut Huopanankoski sekä muitakin koskia. En ole tullut vaivanneeksi päätäni miettien, mistä kautta Suomenselkä kiertää etelään. Jos suunta on jostakin Kivijärven ja Perhon välistä, allasyhteys Päijänteeseen on ollut mahdollinen. Etelässähän Suomenselkä jatkuu ainakin Jämijärven seudulle, ehkä ohikin.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


20 Syys 2011 17:31
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Olen ollut Kivijärvi nimisestä järvestä käsityksessä, että Suomenselän harjanne sijaitsee sen itäpuolella, ja että siten Kivijärven allas olisi ollut ulkopuolella Muinais-Päijänteen.

Kivijärven vedet laskevat Keiteleen ja Päijänteen suuntaan, mutta läheisen Lestijärven vedet laskevat Pohjanlahteen. Suomenselän vedenjakaja on siis niiden välissä. Tuhansia vuosia sitten vedenjakaja on tietysti voinut olla eri paikassa.


20 Syys 2011 20:51
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Olen ollut Kivijärvi nimisestä järvestä käsityksessä, että Suomenselän harjanne sijaitsee sen itäpuolella, ja että siten Kivijärven allas olisi ollut ulkopuolella Muinais-Päijänteen.

Kivijärven vedet laskevat Keiteleen ja Päijänteen suuntaan, mutta läheisen Lestijärven vedet laskevat Pohjanlahteen. Suomenselän vedenjakaja on siis niiden välissä. Tuhansia vuosia sitten vedenjakaja on tietysti voinut olla eri paikassa.

Siltä osin, kuin kyseessä on kallion kohoumajakso, kuten Suomenselkä, on se tiedossamme olevat vuosituhannet sijainnut samalla paikalla. Jääkauden aikana se, siis kalliokin, on painunut huomattavasti, mutta vuoret ja mäet, entiset ja nykyiset, ovat pysyneet koholla ympäristöstään. Kiinteässä maassahan ne muinaisrannatkin ovat pysyneet näkyvissä.

Lestijärvestä alkava Lestijoki, jota olen kanootillakin kokeillut, laskee Pohjanlahteen, muistini mukaan Himangalla. Samoin laskee Reis- ja Haapajärveltä alkava Kalajoki omassa uomassaan. Haapajärven alueelle laski aikanaan se Hinkuan- eli Kotajoki, josta muinaisen Päijänteen vesi laski silloiseen mereen. Kallion ja kiinteän maan painuminen oli ja on nopeinta Pohjanmaan rannikolla, huomattavasti hitaampaa etelässä, jonka maalajia en tarkemmin tiedä. Kohoamisen erilainen nopeus nosti vedenjakajan tarpeeksi korkealle Haapajärven pohjoispuolella, aiheuttaen samalla paineen nousua etelässä, nykyisen Kalkkisten seudulla. Jos siellä on maalaji pehmeää, vaikka savea tai hiekkaa, on purkaus saattanut olla rajukin. Mikäli siellä maalaji on kovempaa, tiukkaa kivistä moreenia, lopullinen purkauman kehitys on saattanut kehittyä kauemmin.

Viitasaarella sijaitsevan Kärnän kynnyksessä on vaihdellut virtauksen suunta ensin pohjoiseen, sitten samalla tasolla silloisen Päijänteen kanssa ja nykyisin se virtaa etelän suuntaan kohti nykyistä Päijännettä. Kivijärvi laskee Kannonkosken alueen kautta Viitasaaren Muuruejärveen, ja edelleen Keitelejärven kautta Päijännettä kohti.

Se minulta on selvittämättä, miten maan nousu on vaihdellut Kivijärven länsipuolella, sehän sijaitsee hiukan Kärnää etelämpänä ja selvästi lännempänä. Äitini on kotoisin Kivijärveltä, ja olen itsekin siellä liikkunut. Pitäisi minun se siis tietää, mutta kun en ole vielä aivan varma tiedostani. Jossakin Kivijärven ja Perhon välillä se harjanne saattaa sijaita.

Olen jokunen vuosi sitten lukenut tulevaisuuden skenaariota, että jos maa nousee nykyistä vauhtia, Pohjanlahden perukasta muodostuu aikanaan sisämaan järvi ja ainakin Kalajoki alkaa virrata ennen pitkää tänne, Keski-Suomeen ja Päijänteen suuntaan. Sitä aikaa emme itse näe, sopinee arvailla, näkevätkö jälkeläisemmekään.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


20 Syys 2011 21:32
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Viestit: 84
Paikkakunta: Kokemäki
Viesti 
Lainaa:
Wikipedia kertoo Päijänteestä, että "se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500 eaa", eli noin 8500 vuotta sitten.

Elettiin silloin esikeraamista aikaa, pohjalaista liuskekivikulttuuria (suomusjärveä..). Aikalaisen kartan mukaan saman kosken eri rannoilla on asutusjälkeä. Se tuntuu erikoiselta, sillä jos yksi porukka saapui samaan paikkaa toistuvasti, asettui se aina parhaalle kohdalle eli samaan kohtaan. Paikassa taisi asustaa useita porukoita samaan aikaan. Oletteko samaa mieltä?


21 Syys 2011 18:44
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Yritän Googlen avulla selvittää Suomenselän suuntausta. Sen olen tiennyt kymmeniä vuosia, että kotikyläni pohjoispuolella sen harjannetta on. Voisin aloittaa Oulun läänin Pyhäjärvestä, jatkaa Reisjärven ja Lestijärven kautta Kinnulaan ja Kivijärvelle. Koska Perhossakin on kyseistä selännettä, täytyy vedenjakajan sijaita Kivijärven ja Perhon välissä, mutta mitä suuntaa noudattaen harjanne jatkuu etelään?

Ainakin Kannonkoski, Alajärven itäosa, Töysä, Pylkönmäki ja Ähtäri sijoittuvat osittain Suomenselän harjumaisemaan.

Virtain maisemia siinä löytyy, Kurjenkylä. ja Parkanon. maisemia, sekä Jämijärvi etelässä vedenjakaja päättyy Siipyynniemenä mereen.

Täytyy vielä katsoa, mitä harjanteita olisi Lahden länsipuolella, eikös siellä ole Salpausseläksi nimetty harjannejakso? Siellähän on muinaisen Päijänteen, kuten nykyisenkin, eteläpää.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


21 Syys 2011 19:40
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
hunninko62 kirjoitti:
Lainaa:
Wikipedia kertoo Päijänteestä, että "se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500 eaa", eli noin 8500 vuotta sitten.

Elettiin silloin esikeraamista aikaa, pohjalaista liuskekivikulttuuria (suomusjärveä..). Aikalaisen kartan mukaan saman kosken eri rannoilla on asutusjälkeä. Se tuntuu erikoiselta, sillä jos yksi porukka saapui samaan paikkaa toistuvasti, asettui se aina parhaalle kohdalle eli samaan kohtaan. Paikassa taisi asustaa useita porukoita samaan aikaan. Oletteko samaa mieltä?

Useita on porukoita täytynyt olla ja pitkältä ajalta. Tulisijojen luku asuinpaikoilla siitä jotakin kertoo, lisäksi asuinpaikkoja on löytynyt kymmenittäin jo täältä Pihtiputaan, Pyhä- Haapa- Reisjärven maisemista, suuriakin asuinpaikkoja. Ja montako lie löytymättä? Lisäksi ne monet kymmenet, sadatkin asuinpaikat järven eri rannoilla. Samoin meren puolella, lieköhän niitä laskettu.

Laajempaa tietoa löytyy muun muassa tuolta.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


21 Syys 2011 19:49
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
hunninko62 kirjoitti:
Lainaa:
Wikipedia kertoo Päijänteestä, että "se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500 eaa", eli noin 8500 vuotta sitten.

Elettiin silloin esikeraamista aikaa, pohjalaista liuskekivikulttuuria (suomusjärveä..). Aikalaisen kartan mukaan saman kosken eri rannoilla on asutusjälkeä. Se tuntuu erikoiselta, sillä jos yksi porukka saapui samaan paikkaa toistuvasti, asettui se aina parhaalle kohdalle eli samaan kohtaan. Paikassa taisi asustaa useita porukoita samaan aikaan. Oletteko samaa mieltä?

Jaa, visainen pulma. Useampi selitys voisi olla mahdollinen.

Jos paikalla on yksi porukka kerrallaan, niin kai ne menisivät aina siihen kaikkein parhaimmaksi koettuun paikkaan, kuten kirjoitit, mikä viittaisi useaan samanaikaiseen asumukseen. Jos paikka on kalaisa, voisi se elättää useamman kodallisen väkeä. Toisaalta, kun nuo paikat näyttäisivät olleen saaria, niin niissä on rajallisesti polttopuuta, joten olisi voitu vuorotella saaria sen mukaan, kuin uutta puustoa kasvaa.

Kovin paljoa tarkennusta ei tule muinaisjäännösrekisteristäkään. Siellä paikkojen tarkastelussa pääsee alkuun, kun valitsee kunnaksi Pihtipudas ja kohteeksi vaikkapa Karhunpiilonkangas. Sieltä saa kilkattua auki kartan, jossa näkyy läheisiä kohteita lisää.


21 Syys 2011 21:45
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Yritän Googlen avulla selvittää Suomenselän suuntausta. Sen olen tiennyt kymmeniä vuosia, että kotikyläni pohjoispuolella sen harjannetta on. Voisin aloittaa Oulun läänin Pyhäjärvestä, jatkaa Reisjärven ja Lestijärven kautta Kinnulaan ja Kivijärvelle. Koska Perhossakin on kyseistä selännettä, täytyy vedenjakajan sijaita Kivijärven ja Perhon välissä, mutta mitä suuntaa noudattaen harjanne jatkuu etelään?

Ainakin Kannonkoski, Alajärven itäosa, Töysä, Pylkönmäki ja Ähtäri sijoittuvat osittain Suomenselän harjumaisemaan.

Kiteytys Suomenselästä löytyy wikipediastakin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenselk%C3%A4

Suomenselkä on vedenjakaja. Sen sijainti määräytyy sen mukaan, missä vesien virtaussuunta vaihtuu. Se ei ole harjujakso, eikä se ole varsinaisesti edes harjanne, vaan monin paikoin aivan tasaista ylänköä. Vedenjakajista vanha kansa käytti myös nimitystä maanselkä.


21 Syys 2011 22:03
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Viestit: 84
Paikkakunta: Kokemäki
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Laajempaa tietoa löytyy muun muassa tuolta.

Kiitos linkistä, mutta tuo kertoo ajasta kauan ennen tätä asuinpaikkaa. Pilviveneestä ei ole apua nyt.

aikalainen kirjoitti:
Toisaalta, kun nuo paikat näyttäisivät olleen saaria, niin niissä on rajallisesti polttopuuta, joten olisi voitu vuorotella saaria sen mukaan, kuin uutta puustoa kasvaa.

Tuo on totta, jos saaret olivat suuria. Silloin sieltä löytyy tarpeeksi palavaa puuta (ei-tuoretta). Joki tuo usein puunrunkoja mukanaan, ja tulvan aikana niitä tarttuu rantapuihin.

Tuo saaressa asuminen askarruttaa muutenkin. Kierrikissä asuttiin saaressa, hyvästä syystä, koska paikalta on kuulemma löydetty ammuttuja nuolenkärkiä. Jos paikka on suosittu ja siitä riidellään säännöllisesti ymmärtää saarenvaihdon hyvin. Esikeraaminen aika on kuitenkin eri kuin Kierrikin aika.

Selitys voisi olla toinen, kuten ehkä epäillet. Maanselän tilanteet saattoivat vaihdella ja uoma hakea paikkaansa ja siksi asuinpaikat seurailivat perässä. Toinen selitys on tuo "yhteinen kalastuspaikka". Olisi ollut edullista jakaa sama tuottoisa kalapaikka, koska kukaan ei siinä hävinnyt mitään. Kalaa tuli määrättömästi (lohennousu). Samalla vaihdettiin kuulumisia ja KÄYTIIN KAUPPAA. Siihen ei kulunut muulloin enää niin paljon energiaa.., asiat tulikin samassa hoideltua!


22 Syys 2011 23:55
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Saaria ja kapeita niemiä, mutta myös pitkiä harjanteita meren ja muinaisen Päijänteen välissä on asuinpaikkojen täytynyt olla, eihän laajoja mantereita näillä seuduin edes ollut. Aivan mitättömiä kaikki alueet eivät sentään olleet, pituutta saattoi olla satoja kilometrejä, leveyttäkin monin paikoin kymmeniä. Esimerkiksi synnyintalostani itään alkoi laaja ja korkea kangas, joka siellä on toki vieläkin. Poimin muinaispaikkarekisteristä synnyintaloani koskevan selostuksen, joka kuvaa muiltakin alueilta tehtyjä löytöjä.

Lainaa:
Etäisyystieto: Pyhäjärven kirkosta noin 31 km länsilounaaseen
Peruskartta: 234308 Perusk. nimi: Muuras
Kuvaus: Kohde sijaitsee Pyhäjärven läntisimmässä osassa Haapajärven rajalla olevan Iso-Kotajärven kaakkoisrannalla. Alue viettää järveä kohti, maaperä paikoin kivikkoista rinnettä. Paikalta on löydetty runsaasti erilaisia kiviesineitä, mm. tasa- ja kourutalttoja, keihäänkärkiä ja pallonuijia, katkelmia ja kvartsia. Ajoitus on esikeraaminen. Nykyisin alue on metsitettyä entistä viljelysmaata.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


23 Syys 2011 07:02
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Tässä on ajatus tarkastella muinaisia rantoja eri aikoina, sillä varmaahan on, että ne vaihtelevat maan kohotessa. Siksi tuskin on pahitteeksi, että tilannetta tarkastellaan monipuolisesti. Rantojen kiinteä maaperä tarjosi tilaa asuinsijoille, laajat vesistöt hyviä kulkureittejä ja ruokaa, joka mahdollisti elämisen.

Tiedossani ei ole kuin kaksi veden purkautumisen suuntaa muinaisesta Päijänteestä, vanha pohjoinen ja nykyinen eteläinen. Korkeammat maastot eri puolilla määrittelivät altaan muodon, alin rantojen paikka veden korkeuden. Samaan aikaan maa nousi nopeammin pohjoisessa ja lännessä, verrattuna etelään ja itään. Kovat ylänköseudut olivat painuneet jään alla muita alueita vähemmän, ainakin kahdesta syystä. Kallio sietää painetta muuta maata enemmän, ja korkeiden paikkojen pienempi jäämassa painaa vähemmän. Siitä huolimatta kallio on ollut ilmeisen lähellä jään alla, moreeni ja hienomman maan kerrostumat lienevät jään sulaessa muodostuneita, ainakin enimmältä osin.

Viittasin edellä Salpausselkään Lahden seudulla, hetki sitten löysin vikipediaan laaditun sivuston, jossa kyseisiä harjumuodostelmia esitellään karttakuvin.

Toiselle sivustolle on laadittu kaavioita reuna- ja maalajimuodostelmista. Ne sijaitsevat sillä seudulla, missä muinaisjärven eteläranta on lainehtinut, ja mistä aikanaan vesi murtautui Kymijoeksi.

Alkoi muuten tuntumaan, että mahtaako tämä keskustelu sittenkään olla oikealla alueella. Jaska harkitkoon, ja niin halutessaan siirtäköön.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


23 Syys 2011 19:51
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
hunninko62 kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Toisaalta, kun nuo paikat näyttäisivät olleen saaria, niin niissä on rajallisesti polttopuuta, joten olisi voitu vuorotella saaria sen mukaan, kuin uutta puustoa kasvaa.

Tuo on totta, jos saaret olivat suuria. Silloin sieltä löytyy tarpeeksi palavaa puuta (ei-tuoretta). Joki tuo usein puunrunkoja mukanaan, ja tulvan aikana niitä tarttuu rantapuihin.

Tuo saaressa asuminen askarruttaa muutenkin. Kierrikissä asuttiin saaressa, hyvästä syystä, koska paikalta on kuulemma löydetty ammuttuja nuolenkärkiä. Jos paikka on suosittu ja siitä riidellään säännöllisesti ymmärtää saarenvaihdon hyvin. Esikeraaminen aika on kuitenkin eri kuin Kierrikin aika.

Selitys voisi olla toinen, kuten ehkä epäillet. Maanselän tilanteet saattoivat vaihdella ja uoma hakea paikkaansa ja siksi asuinpaikat seurailivat perässä. Toinen selitys on tuo "yhteinen kalastuspaikka". Olisi ollut edullista jakaa sama tuottoisa kalapaikka, koska kukaan ei siinä hävinnyt mitään. Kalaa tuli määrättömästi (lohennousu). Samalla vaihdettiin kuulumisia ja KÄYTIIN KAUPPAA. Siihen ei kulunut muulloin enää niin paljon energiaa.., asiat tulikin samassa hoideltua!

Minkähänlaista kamaa ovat asumuksissaan polttaneet? Metallisia sahoja ei ollut keksitty, joten ehkeivät saaneet paksuja runkoja pätkittyä? Ehkäpä vain ranteen vahvaa pikkupuuta pätkivät kivikirveillä ja kuivattivat polttokelpoiseksi? Toki kuivat alaoksat paloivat heti, mutta niitä ei lähietäisyydellä kai monenkaan päivän tarpeisiin löytynyt.

Ajopuut kuulostavat eksoottisilta - ovatko Kokemäenjoen rannat keväisin sellaisia täynnä?

Uoman vaihtelu on hyvä selitys. Maannousun synnyttämä tuore joenuoma on usein monihaarainen, ja alkuun vähäinen haara voi ajan oloon syöpyä syvemmäksi, jolloin vedet ohjautuvat sinne. Alkuunhan muinais-Kalajoen niskalla ei edes ollut jokea vaan vuolas salmi. Ehdoton kalapaikka ja varmaan kauppapaikkakin, kun se yhdisti valtavan Päijänteen vesistön merivesistöön. Joen pidetessä kala- ja kauppapaikan sijainnille tuli uusia vaihtoehtoja, mutta ilmeisimpinä paikkoina joen suu ja niska.


23 Syys 2011 20:59
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Kovat ylänköseudut olivat painuneet jään alla muita alueita vähemmän, ainakin kahdesta syystä. Kallio sietää painetta muuta maata enemmän, ja korkeiden paikkojen pienempi jäämassa painaa vähemmän. Siitä huolimatta kallio on ollut ilmeisen lähellä jään alla, moreeni ja hienomman maan kerrostumat lienevät jään sulaessa muodostuneita, ainakin enimmältä osin.

Pienenä tarkennuksena vaan, että ylänköjenkin päälle riitti jäätä, koska jäätä väitetään olleen ainakin pari kilometriä. Ks. jääkausi.


23 Syys 2011 21:09
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Kovat ylänköseudut olivat painuneet jään alla muita alueita vähemmän, ainakin kahdesta syystä. Kallio sietää painetta muuta maata enemmän, ja korkeiden paikkojen pienempi jäämassa painaa vähemmän. Siitä huolimatta kallio on ollut ilmeisen lähellä jään alla, moreeni ja hienomman maan kerrostumat lienevät jään sulaessa muodostuneita, ainakin enimmältä osin.

Pienenä tarkennuksena vaan, että ylänköjenkin päälle riitti jäätä, koska jäätä väitetään olleen ainakin pari kilometriä. Ks. jääkausi.

Tottakai riitti, mutta silti ylänköjen päällä jäätä oli ilmeisesti vähemmän. Vaikka ero ei ollut prosentuaalisesti merkittävä, ero se oli kuitenkin, ja toki silläkin on vaikutusta, ja yhteisvaikutus on osien summa johonkin arvattavaan määrään asti. Useimmat ylänköjen ja vuorten huiputhan ovat tunnetusti ympäristöään kovempaa kiveä, siksihän ovat ylängöiksi jääneetkin ympäristön kiven murentuessa luonnon rasituksissa. Vesi ja pakkanen lienevät suurimmat kivien rapauttajat näillä kylmillä alueilla, ja muutkin rapauttajat sopii ottaa huomioon. Saattoi sen monikilometrisen jäänkin alla olla melkoinen rapauttava paine, jota sitten sulamisvedet aikanaan edistivät.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


24 Syys 2011 08:34
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Minkähänlaista kamaa ovat asumuksissaan polttaneet? Metallisia sahoja ei ollut keksitty, joten ehkeivät saaneet paksuja runkoja pätkittyä? Ehkäpä vain ranteen vahvaa pikkupuuta pätkivät kivikirveillä ja kuivattivat polttokelpoiseksi? Toki kuivat alaoksat paloivat heti, mutta niitä ei lähietäisyydellä kai monenkaan päivän tarpeisiin löytynyt.

Ajopuut kuulostavat eksoottisilta - ovatko Kokemäenjoen rannat keväisin sellaisia täynnä?

Uoman vaihtelu on hyvä selitys. Maannousun synnyttämä tuore joenuoma on usein monihaarainen, ja alkuun vähäinen haara voi ajan oloon syöpyä syvemmäksi, jolloin vedet ohjautuvat sinne. Alkuunhan muinais-Kalajoen niskalla ei edes ollut jokea vaan vuolas salmi. Ehdoton kalapaikka ja varmaan kauppapaikkakin, kun se yhdisti valtavan Päijänteen vesistön merivesistöön. Joen pidetessä kala- ja kauppapaikan sijainnille tuli uusia vaihtoehtoja, mutta ilmeisimpinä paikkoina joen suu ja niska.

Tässä on noin kilometrin päässä yksi muinainen asumuskylän paikka, jota olen parina kesänä ollut muiden mukana kaivamassa. Kaivoimme vain muutamia koealueita yhtenä kesänä ja pari vuotta myöhemmin arviolta aarin laajuisen alueen. Muutamia tulisijoja siitäkin löytyi, enemmän varmaan jäänyt kaivetun alueen ulkopuolelle. Alan ammattilaiset olivat meille ohjeita antamassa, tarkkailemassa löytöjä ja laajemmassa kaivauksessa myös merkitsemässä sijainnit ja piirtämässä kerrokset ja muun merkittävän. Alue löytyi aikanaan rautatietä rakennettaessa, ja sen alle jääneet alueet on tutkittu silloin.

Koska niistä tulisijoista löytyi hiiltä ja tuhkaa, on aivan varmaa, että poltettavaa puuta on löytynyt. Sinänsä puun puute tuskin olisi ongelma ollut, eivätkös eräät luonnon kansat polta eläinten rasvaakin? Minulla on diakuvia kaivauksilta, mutta en ole vielä saanut niitä digimuotoon tänne nähtäväksi. Skanneri kyllä olisi, kun vain ehtisi skannaamaan.

Yritin etsiä tietoa kasvivyöhykkeiden etenemisestä, jotakin löysin, liekö sitten tietoa lisäävä sivusto.

Kalajoen meriluontosivustoltajotakin.

Jotakin vielä vikipediasta.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


24 Syys 2011 09:06
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 102 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy