Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 22 Marras 2017 06:46



Vastaa viestiin  [ 102 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6  Seuraava
 Muinaisrannat 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Epäilin kaiken aikaa, että syy olisi peltomaan saanti tai peltotulvien estäminen, koska tiesin enimmät järven rannat erittäin kivisiksi, louhikkoisiksi, joista ei ihmeemmin ole ainakaan peltomaaksi. Vaikka kuka ne hakijoiden motiivit varmaksi tietää, on joitakin turhia järvien laskuja tehty, ettei peltomaata ole saatu nimeksikään. Niin olisi käynyt Kivijärvelläkin, jos tavoitteena olisi ollut pelon saanti. Varmuudeksi katsoin kartasta kaikki järven rannat, enkä sieltä suuria peltoaloja löytänyt mistään, ei ainakaan järveen ulottuvia. Pari pidempää peltojaksoa oli melkein rantaan asti, enimpien peltojen ja järven välissä on leveähkö kaistale metsää ja louhikkoa, ja metsää on suuret alueet, peltoja vain pieninä, monimutkaisina tilkkuina louhikoiden välissä.

On siellä kuitenkin muutamia rantapeltoja. Tässä yksi heti aivan laskujoen niskalla. Ihan rantaan ei tarvitse ulottua, sillä pitää jättää tulvavaraa. Peltomaan lisäksi ei kannata myöskään väheksyä rantaniittyjä, joille karjan saattoi päästää ruokailemaan, sillä vaikka niitty on kapea, niin pituutta riittää järven ympäri (arviolta pari sataa kilometriä).

Taavetti kirjoitti:
Sen sijaan kun etenin luennassani tukkien uittoon, välähti aivoissani, että siinä saattaisi olla syy... Luultavasti, kun Kivijärvestä halutaan uittaa alas Vuosjärven suuntaan, on ollut helpompi ja selkeämpi vaihtoehto avata lyhyt pohjakynnys siitä läntisemmästä joesta, jolloin itäisempi on jäänyt melkein kuiville.

Tuo on mielestäni oikein hyvä selitys. Kivijärven kokoiselta alueelta on varmaan uitettu hurjat määrät puuta kohti sahoja ja Äänekosken tehdasta.


07 Joulu 2011 21:27
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
On siellä kuitenkin muutamia rantapeltoja. Tässä yksi heti aivan laskujoen niskalla. Ihan rantaan ei tarvitse ulottua, sillä pitää jättää tulvavaraa. Peltomaan lisäksi ei kannata myöskään väheksyä rantaniittyjä, joille karjan saattoi päästää ruokailemaan, sillä vaikka niitty on kapea, niin pituutta riittää järven ympäri (arviolta pari sataa kilometriä).

Tiesin ne muutamat lähelle rantaa ulottuvat pellot, oli niistä tarkka luettelokin, en vain viitsinyt niitä tänne naputella. Tottakai niillä jotakin merkitystä on ollut myös Kivijärvellä, mutta se on vähäistä moniin rehevämpiin järviin verrattuna. Enimmät kapeat, lähelle järveä ulottuvat peltokaistaleet ovat kuitenkin 100 - 200 metrin päässä rannasta, jossakin ulottui 50 metrin päähän. Entisenä viljelijänä tiedän, että perin harvoin rantaviivan karttaminen pellon teossa johtui tulvasta, mutta rantojen kivisyys sen on aina estänyt. Kun viljelijät ovat tienneet rantojensa kivisyyden, tuskin ovat halunneet lisää kivisiä alueita paljastaa järven pohjasta. Senhän näkee jo näistä lukuisista muinaisrannoista, muinainen aallokko on niiltä huuhdellut hienomman aineksen silloisten järvien pohjille, joista veden laskettua on paljastunut mainioita peltomaita viljeltäviksi. Sellaisella alueella on äitini Kivijärvellä kasvanut ja vastaavalla olen itse syntynyt ja lapsuuteni kesiä viettänyt Pyhäjärven kunnan kulmauksessa.

Toki Kivijärvellä lie rantaheiniä, kortteita ja kaisloja niitetty ja syötetty, mutta suurempi merkitys on ollut laajoilla "vallan metän" alueilla, joilla lehmät, lampaat ja hevosetkin ovat entisinä aikoina kulkivat. Sieltä ne löysivät monipuolista heinää ja lehtiä ravinnokseen kesäisin ja sieniä syksyisin.

aikalainen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Sen sijaan kun etenin luennassani tukkien uittoon, välähti aivoissani, että siinä saattaisi olla syy... Luultavasti, kun Kivijärvestä halutaan uittaa alas Vuosjärven suuntaan, on ollut helpompi ja selkeämpi vaihtoehto avata lyhyt pohjakynnys siitä läntisemmästä joesta, jolloin itäisempi on jäänyt melkein kuiville.

Tuo on mielestäni oikein hyvä selitys. Kivijärven kokoiselta alueelta on varmaan uitettu hurjat määrät puuta kohti sahoja ja Äänekosken tehdasta.

Oikeastaan muita selityksiä ei tarvita, puita riitti, vaikka Kivijärven ja siihen laskevien ylempien järvienkin alueilla on ollut useita, vesivoimalla käyviä pieniä sahoja, joiden merkitys on paikallisesti ollut huomattava. Siitä huolimatta niiltä on liiennyt puita uitettavaksi moniin alempien vesistöjen sahoille. Lisäksi on huomattavat monet erilaisten purojen ja pienten jokien varsilla toimineet myllyt. Saman puron varrella on saattanut olla kolmekin myllyä. Alimpaan, Kivijärven rannassa olleeseen, toivat mielellään jauhettavaa veneillä. Siitä joutuivat joskus ohjaamaan ylämyllylle hevoskuormia, koska siellä oli puron pato, ja jos ylämylly seisoi, ei tullut vettä alamyllyllekään.

Kivijärven veden laskusta taas on ollut ilmeistä harmia niille itäisen laskujoen myllyjen omistajille, koska heiltä väheni voima vesirattaistaan, ellei sitten peräti kadonnut.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


08 Joulu 2011 07:53
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Hyvä löytö, Taavetti! :)

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


08 Joulu 2011 15:04
Profiili WWW
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti Päijänteen itäiset rannat?
Taavetti kirjoitti:
<< Ilmeisesti Päijänne ja Saimaa ovat olleet samaakin tosi suurta järveä.

Minulla olikin mielessä, että kun olemme saaneet kartoitetuksi muinaiseen Päijänteen länsirannan seudun, voisi alkaa tutkimaan itäistä suuntaa. Joitakin vanhoja muistiinpanoja on jossakin kansiossani, mahdollisesti myös korkeuskäyrien perusteella hahmoteltu kartta. Ehkä säiden kylmettyä maltan niitä etsiä ja tarkemmin tutkia. Syksyisiä päiviä haluan käyttää marjojen poimintaan ja metsän hoitoon maastoissa.
Päijänteen ja Saimaan yhteydet kiinnostaisivat todella! Olen lukenut että v. 4800 e.a.a. Saimaa alkoi purkautua länteen eli Kymijoen vesistöön, kun reitti avautui Matkuslampien kautta (nykyistä Ristiinaa ja Mäntyharjua). Vesitie yhdisti Savon ja Hämeen. Mitä uusi väylä merkitsi asutuksen leviämiselle? Mitä se merkitsi kulttuurin siirtymiselle?
Kiinnostaisi tuo korkeuskäyrien perusteella hahmottelemasi kartta, koska olen yrittänyt samantapaista, vaikka heikolla menestyksellä.


16 Heinä 2012 23:50
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti Re: Päijänteen itäiset rannat?
E. Sofia kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
<< Ilmeisesti Päijänne ja Saimaa ovat olleet samaakin tosi suurta järveä.

Minulla olikin mielessä, että kun olemme saaneet kartoitetuksi muinaiseen Päijänteen länsirannan seudun, voisi alkaa tutkimaan itäistä suuntaa. Joitakin vanhoja muistiinpanoja on jossakin kansiossani, mahdollisesti myös korkeuskäyrien perusteella hahmoteltu kartta. Ehkä säiden kylmettyä maltan niitä etsiä ja tarkemmin tutkia. Syksyisiä päiviä haluan käyttää marjojen poimintaan ja metsän hoitoon maastoissa.
Päijänteen ja Saimaan yhteydet kiinnostaisivat todella! Olen lukenut että v. 4800 e.a.a. Saimaa alkoi purkautua länteen eli Kymijoen vesistöön, kun reitti avautui Matkuslampien kautta (nykyistä Ristiinaa ja Mäntyharjua). Vesitie yhdisti Savon ja Hämeen. Mitä uusi väylä merkitsi asutuksen leviämiselle? Mitä se merkitsi kulttuurin siirtymiselle?
Kiinnostaisi tuo korkeuskäyrien perusteella hahmottelemasi kartta, koska olen yrittänyt samantapaista, vaikka heikolla menestyksellä.


Itse en ole koskaan laatinut karttoja, en sen kummemmin Muinais-Saimaasta kuin muualtakaan. Keskustelussa viittaus muistiinpanoihin tarkoitti Luonto- ja kotiseutupiireissä tallentamiini tulostuslehtisiin. Jos oikein muistan, kartta oli J.Krookin laatima ja perustui A.Laitakarin tutkimuksiin.

Etsin Googlen haulla muutamia aihetta koskevia sivustoja.
http://www.karttaikkuna.fi/susa/2.pdf
http://www.helsinki.fi/hum/arla/wwwsaima.html
http://www.anttolanseutu.fi/saimaan_ja_ ... kerimaella
http://www.propuruvesi.fi/tiedostot/heikki_simola.pdf
http://www.yla-savo.fi/Etusivu/Yla-Savo/Historia
http://taavetti.blogit.fi/muinais-paijanteesta/

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


17 Heinä 2012 17:13
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Kiitos, hyviä linkkejä!
Simolan jutussa mainitaan, että puolet Euroopan suurista järvistä sijaitsee Suomessa!

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


18 Heinä 2012 00:19
Profiili WWW
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti Re: Päijänteen itäiset rannat?
Taavetti kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
<< Ilmeisesti Päijänne ja Saimaa ovat olleet samaakin tosi suurta järveä. >>
v. 4800 e.a.a. Saimaa alkoi purkautua länteen eli Kymijoen vesistöön, kun reitti avautui Matkuslampien kautta (nykyistä Ristiinaa ja Mäntyharjua). Vesitie yhdisti Savon ja Hämeen. Mitä uusi väylä merkitsi asutuksen leviämiselle? Mitä se merkitsi kulttuurin siirtymiselle?
Kiinnostaisi tuo korkeuskäyrien perusteella hahmottelemasi kartta, koska olen yrittänyt samantapaista, vaikka heikolla menestyksellä.

Itse en ole koskaan laatinut karttoja, en sen kummemmin Muinais-Saimaasta kuin muualtakaan. Keskustelussa viittaus muistiinpanoihin tarkoitti Luonto- ja kotiseutupiireissä tallentamiini tulostuslehtisiin. Jos oikein muistan, kartta oli J.Krookin laatima ja perustui A.Laitakarin tutkimuksiin.>>
Etsin Googlen haulla muutamia aihetta koskevia sivustoja.

Kiitos linkeistä! Tuossa pro-puruvesi-linkissä on sellaista, mitä olen etsinyt, joskin mittakaava on vaikea. http://www.propuruvesi.fi/tiedostot/heikki_simola.pdf
Mistä mainitsemaasi J.Krookin laatimaa karttaa voisi hakea? Googlella en sitä löydä.


24 Heinä 2012 01:45
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti Re: Päijänteen itäiset rannat?
E. Sofia kirjoitti:
Mistä mainitsemaasi J.Krookin laatimaa karttaa voisi hakea? Googlella en sitä löydä.

Ei sitä taida löytyä mistään internetin sivuilta, ainoastaan Juhanilta itseltään, jos sattuu olemaan jossakin kansioissaan vielä tallessa. Minunkin kansiossani saattaa olla kopio siitä, mutta ne minun pitäisi selata perusteellisesti, kun en muista missä monista kansioistani se on tai onko lainkaan.

Joudun papereitani muutenkin selaamaan ja järjestelemään, kun ovat muutaman muuton jäljiltä järjestelyn tarpeessa.

Sen kyllä muistan, että 10 - 20 vuotta sitten Juhani laati muinaisen Päijänteen kartan minulta lainaamansa vanhan, ennen soiden ojituksia laaditun topografikartan rajoja noudattaen joko 120 metrin tai hieman korkeampien korkeuskäyrien mukaan.

Juhani asuu 200 - 300 metrin päässä nykyisestä asunnostani, kovin pitkä ei siis olisi matka asiaa häneltä kysyä, se voitaisiin ehkä ottaa syksyllä taas jatkuvan luonto- ja kotiseutupiirin ohjelmaankin, jonne Juhani tulee opettajaksi. Se on kuitenkin erikseen päätettävä asia, johon voin esittää vain toivomuksen.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


24 Heinä 2012 02:42
Profiili WWW
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Olisi tosiaan kiva nähdä sellainen kartta!


24 Heinä 2012 16:32
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 967
Paikkakunta: Häslinki
Viesti 
Miten tarkka kartta pitäisi olla? Olen vaarini kirjahyllystä kyllä nähnyt opuksen (jonka nimeä sujuvasti en tähän hätään muista; Suomen geologiasta oli kuitenkin kyse) jossa oli karkeiden kaavioiden kera käsitelty Suomen vesistöhistorian kaikki tärkeimmät laskujokien vaihtumat (alkaen Kalajoen mahtivaiheesta ja päätyen ennustelemaan Perämeren järveytymistä ja Oulujärven kääntymistä itään parin tuhannen vuoden päästä). Ei tämä mikään ihan obskyyri aihe kuitenkaan ole.


30 Heinä 2012 12:53
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Pystynen kirjoitti:
Miten tarkka kartta pitäisi olla? <<
Minua kiinnostaisi vain tuo Saimaan länsiosa. Haluaisin esimerkiksi nähdä, oliko Yövedessä lahti, joka ulottui nykyisten Matkuslampien suuntaan, ja jos, niin kuinka pitkälle? Olivatko Matkuslammet yhtä pitkää salmea vai erillisiä joen yhdistämiä vesiä. Miten nykyiset iso ja pieni Kieluvainen liittyivät muihin vesiin?


31 Heinä 2012 01:26
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Se J. Krookin laatima kartta oli vain munaisen Päijänteen aluetta koskeva, joten Saimaan suuntaan siitä tuskin olisi apua. Juhani ei puhunut mitään Saimaan suunnan yhteyksistä, niihin törmäsin myöhemmin Haapajärven Tynnyrikoskea ja Lohijoen törmiä koskevassa lehtijutussa. Löytyisiköhän haapajärvisen Maaselkä lehden arkistoista tarkempia tietoja. Myöhemmin olen kiinnostuksella lukenut, jos joitakin tiedonmuruja olen löytänyt. Ovat Saimaa ja Päijänne jossakin välissä olleet samaakin allasta ja purkaus on ollut Hinkuan kynnyksen eli Kotajoen kautta. Tilanteet ja purkauspaikat ovat vuosisatojen ja -tuhansien aikana vaihdelleet niin paikan kuin suunnankin osalta, kun maan nousun nopeus on länsirannikoilla nopeampaa kuin sisämaassa tai itäisessä Suomessa. Eräs vaihtuvan virtaussuunnan paikka on ollut Viitasaarella sijaitsevaKärnän kynnys, jossa vesi on virrannut milloin pohjoiseen, välillä etelään, välillä taas pohjoiseen ja nyt vuosituhansien ajan etelään.



Kiinnostunut voi laatia itsekin kelvollisen kartan, siihen tarvitaan kelvollinen topografikartta, jossa korkeuskäyrät ovat hyvin esillä. Kannattaa ensin katsoa millä käyrillä kiinnostuksen kohteet ovat, sen jälkeen miten käyrät muuttuvat siitä eri suuntiin. Erilaiset maan nousun nopeudet antavat lisämaustetta tutkintaan, mutta vaihtelut ovat säännöllisiä ja perustieto, että lännessä nopeampaa kuin idässä, antaa myös tiettyä vakautta.

Liekö tuolla oikea Yövesi? Niitä löytyi kolme, yksi niistä kylä.


Kansalaisen karttaa voi selata eri suuntiin halunsa mukaan, samoin mittakaavaa voi vaihdella kartan oikeassa reunassa olevalla asteikolla.

Muokkasin linkit lyhytlinkeiksi, siis piilotin pitkän linkin yhden avainsanan alle foorumisoftan omalla ohjelmalla. Samalla poistin pitkät linkit ettei tarvitse niiden kanssa värkkäillä ja niitä siirrellä.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 31 Heinä 2012 08:26, muokattu yhteensä 1 kerran



31 Heinä 2012 03:25
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Jaoin pitkän linkin eri riveille, kun se venytti sivua vaikeasti luettavaksi. Sen voi kopioida lopusta alkuun ja liittää selaimen osoitekenttään, niin tulee Yövesi kartalle.

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


31 Heinä 2012 07:34
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Ne kolme eri Yövesi kohdetta näyttävät olevan samalla seudulla, kaiketi tavallaan samaa kohdetta eri suunnilta katsoen. Yövesi kylällä on oletettava nimiyhteys saman nimisiin vakavesiin. Minulle jäi arvoitukseksi, että tuolla näkyy kolme eri nuolta, lienevätkö selaimen ja karttaohjelman yhteistyötä hakujeni perusteella.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


31 Heinä 2012 09:08
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
E. Sofia kirjoitti:
Minua kiinnostaisi vain tuo Saimaan länsiosa. Haluaisin esimerkiksi nähdä, oliko Yövedessä lahti, joka ulottui nykyisten Matkuslampien suuntaan, ja jos, niin kuinka pitkälle? Olivatko Matkuslammet yhtä pitkää salmea vai erillisiä joen yhdistämiä vesiä.

Valmista tarkkaa karttaa en tiedä, mutta muinaisen vedenkorkeuden voi päätellä likiarvoisesti nykyiseltä kartalta.

Maan kaltevuus on muuttunut luode-kaakko -suunnassa, mutta tämä Matkus-taipaleen reitti on siihen nähden lähes poikittain, joten sillä matkalla kaltevuus ei ole juurikaan muuttunut. Nykyinen vedenjakaja on Pieni-Varpasen länsipuolella, joten kaltevuuden ollessa ennallaan muinainen joen kynnys on ollut juuri siinä. Kynnyksestä länteen on laskenut joki alamäkeen kohti merta ja kynnyksestä itään on ollut yhtenäinen Saimaan pinnan taso.

Pieni-Varpasen pinnankorkeus 85,6m ei riitä valuttamaan vettä vedenjakajan yli, mutta lammen viereinen korkeuskäyrä 90 m menee vedenjakajan yli. Kynnyksen kohdalla joen pohja on siis ollut korkeudella 85m-90m ja joen pinta jonkin verran korkeammalla, ehkä suunnilleen haarukassa 87m-93m. Tästä voidaan päätellä, että Saimaan muinainen ranta on osapuilleen siinä, missä nyt on kartalla 90 metrin korkeuskäyrä. (Kauempana luoteessa tai kaakossa ranta on ollut tätä ylemmillä tai alemmilla korkeuskäyrillä.) Karttakuva

Saimaan laajuutta voi siis arvioida seuraamalla Pieni-Varpasen molemmilta puolilta Saimaalle päin johtavia 90 metrin korkeuskäyriä. Homma helpottuu, jos tulostaa kartan ja piirtää korkeuskäyrän päälle tussilla värikkään viivan.

Jo pikaisella nettikartan vilkaisulla voi nähdä, että Saimaa on ulottunut kauas länteen. Saimaan eräs uloke on kattanut ääripäässään seuraavat vesialueet (90m:n käyrältä arvioituna): Valkiainen, Mustasenlampi, Kortejärvi, Kirkkojärvi, Ilmalampi. Näiden eteläpuolella on ollut virta, tässä vastavirtaan esitettynä: Pieni-Varpanen, Suuri-Varpanen, Kontiolampi, Pieni-Matkuslampi (itäisempi kaima) ja osittain Suuri-Matkuslampi (itäisempi kaima). Karttakuva.


02 Elo 2012 23:03
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
E. Sofia kirjoitti:
Miten nykyiset iso ja pieni Kieluvainen liittyivät muihin vesiin?

Tämä onkin vaikeampi kysymys kartalta ratkottavaksi, edellyttäisi maastossa käyntiä, mutta yritetään.

Saimaan muinainen ranta on ollut useassa kohdassa hyvin lähellä nykyistä vedenjakajaa, joten lasku-uomia saattaa olla useita, muitakin kuin se aiemmin mainittu Matkuslammen uoma. Pari mahdollista vuotopaikkaa on saatanut valuttaa vettä Kieluvaiseenkin.

Eräs ilmeinen lasku-uoma on tullut Kieluvaiseen Ilmalammen suunnasta, jossa vedenjakajan korkeus on alle 90m. Uoma näyttäisi haarautuneen Puntalanlahteen ja Levälahteen, joiden salmet ovat huomiota herättävän jokimaisia. Suunnalla Koirasuo-Heikkilänlahti on lievästi mahdollinen uoma. Karttakuva.

Kieluvaisen ja Suuri-Matkuslammen (jossa virtasi joki) välissä on jokimainen maastonkohta, kuten myös Pieni-Kieluvaisen kohdalla. Jossain määrin mahdollisena uomana on Onkilammen-Virsulammen notkelma. Lupaavalta näyttää myös Levälahden ja Ala-Kuomion välimaasto, mitä tukee sekin, että Ala-Kuomion laskuoja näyttää suurelle joelle mitoitetulta. Jos nämä kaikki ovat oikeasti olleet virtoja, niin Kieluvainen on ollut hyvin erikoinen tulevien ja lähtevien jokien risteyspiste. (Voisikohan järven outo nimi olla perua niin kaukaa?)

Ei muuta, kuin autolla kiertämään tiet, jotka menevät edellä mainittujen notkojen poikki, ja katsomaan näyttävätkö uomilta tai virran kuluttamilta kallioilta tai peräti kivikkoisilta kosken pohjilta. Parhaitenhan sen näkisi keväällä, kun kasvit eivät rehota. Osa uomista voi olla vähäisiä tulvauomia, jotka ovat muiden uomien syvennyttyä jääneet nopeasti kokonaan kuiville. Saimaan muinaisrantaakin on varmasti monin paikoin näkyvissä vedenjakajan itäpuolella, parhaiten soraisilla rinteillä.


02 Elo 2012 23:15
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Kerran ajelimme Yövedentietä ja Heikkiläntietä juuri tuon Levälahden ohi. Se on aivan tien varrella ja näytti pieneltä kallioiden ympäröimältä vuorilammelta. Hämmästyin kovasti katsellessani karttaa: "Vuorilampi" onkin Kieluvaisen lahti!
Aika sokkeloinen järvi tosiaan!
Mitä Kieluvainen olisi voinut tarkoittaa?

Oliko Kieluvaisen rannalla turvallista asua?
Seutu oli aikoinaan heimojen raja-aluetta. Käytiinkö noissa maastoissa heimosotia? Hämäläiset kuitenkin "valloittivat" Mikkelin seutua ja varmaan hyödynsivät Matkuslampien kautta kulkevia vesiyhteyksiä senkin jälkeen kun vesi oli jo laskenut.
Katselen maastokarttaa. Pieni Kieluvainen ja Iso Kieluvainen ovat olleet samaa järveä vedenkorkeuden ollessa vielä 85mpy. Matkusreitiltä Kieluvaiselle poikenneet olisivat näkyneet korkeilta rannoilta, jos siellä tähystyspaikkoja oli.


02 Elo 2012 23:56
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
<<< Eräs ilmeinen lasku-uoma on tullut Kieluvaiseen Ilmalammen suunnasta, jossa vedenjakajan korkeus on alle 90m. Uoma näyttäisi haarautuneen Puntalanlahteen ja Levälahteen, joiden salmet ovat huomiota herättävän jokimaisia.<< Jos nämä kaikki ovat oikeasti olleet virtoja, niin Kieluvainen on ollut hyvin erikoinen tulevien ja lähtevien jokien risteyspiste. (Voisikohan järven outo nimi olla perua niin kaukaa?)
<<
Pistän kuvan Levälahdesta Ison Kieluvaisen suuntaan, kartan mukaan reitti avautuisi tuosta kallioiden välistä. [img]
Kuva
[/img] Kuva on otettu Heikkilänkyläntieltä.


03 Elo 2012 00:12
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Kiitoksia tiedoista ja uusia ajatuksia herättävistä tiedoista!
Taavetti kirjoitti:
>> Liekö tuolla oikea Yövesi? Niitä löytyi kolme, yksi niistä kylä.
<<
Miten nämä Yövedet oikein suhtautuvat toisiinsa, siinä yksi kysymyksistäni.
Kylän nimi on joka tapauksessa myöhäisin.
En ole löytänyt Yövedentien varrelta yhtään toista järveä tai lampea, minkä nimenä olisi Yövesi. Vai onko sellainen?
Yölampi on kyllä, mutta se on vielä kauempana.
Miksi Yöveden kylä ja Yövedentie on niin kaukana Yövedestä?


03 Elo 2012 00:51
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
E. Sofia kirjoitti:
Kiitoksia tiedoista ja uusia ajatuksia herättävistä tiedoista!
Taavetti kirjoitti:
>> Liekö tuolla oikea Yövesi? Niitä löytyi kolme, yksi niistä kylä.
<<
Miten nämä Yövedet oikein suhtautuvat toisiinsa, siinä yksi kysymyksistäni.
Kylän nimi on joka tapauksessa myöhäisin.
En ole löytänyt Yövedentien varrelta yhtään toista järveä tai lampea, minkä nimenä olisi Yövesi. Vai onko sellainen?
Yölampi on kyllä, mutta se on vielä kauempana.
Miksi Yöveden kylä ja Yövedentie on niin kaukana Yövedestä?

Ainakin kaksi teoriaa Yövesi nimen perustaksi:
- Reisjärven - Pihtiputaan rajamaastossa on Yölampi, erään väitteen mukaan siitä tummavetisestä lammesta olisi saanut kalaa vain öisin ja siksi sitä sanotaan yölammeksi. Sama peruste voisi olla Yövesi nimellekin.

- Luultavampaa on kuitenkin, että järven rannoilla tai/ ja saarissa olisi ollut nimeäjän kannalta sopiva / sopivia yöpymispaikkoja. Sellainen selitys on ainakin esitetty eräille Ii -alkuisille paikoille kuten Iisalmi ja Ii, koska selityksen mukaan myös Ii merkitsee alun perin yötä. Mahdollisuuksia on toki muitakin.

Järven tai muun maastokohteen sijainti suhteellisen kaukana saman nimisestä kylästä ei ole ainoa laatuaan, sellaisia on muitakin, vaatii vain pienen etsinnän niiden löytäminen. Esimerkiksi Keitele niminen kunta on vähän syrjässä saman nimisestä järvestä. Erään selityksen mukaan kunnan nimi ei tulisikaan järvestä, vaan kylän erään suuren talon mukaan. Onko sitten talo nimetty järven mukaan, ja onko molemmilla sama nimeäjä, on taas aivan eri pohdinnan haara.

Vähistä lukemistani artikkeleista olen saanut käsityksen, että ylimmillään muinaiset Saimaa ja Päijänne olisivat olleet samalla tasolla, samaa allasta, jolloin varsinaisia jokia niiden välillä ei olisi ollutkaan. Maan kohotessa tilanne on vaihdellut eri aikoina, ja useitakin erillisiä laskujokia on saattanut olla. Haapajärven Lohijokea on mainittu erääksi niistä. Joessa on Tynnyrikoski, jolla sanalla maastoa hain kartalta. Tynnyrikoskia löytyy muutamia muitakin.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... mode=rasta

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/imag ... 3948464441

Löysin kotisivultani merkinnän joka mainitsee Päijänteen ja Saimaan samasta veden korkeudesta.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


03 Elo 2012 02:04
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 102 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy