Muinainen Suomi

Taavetti kirjoitti:<<<
- Luultavampaa on kuitenkin, että järven rannoilla tai/ ja saarissa olisi ollut nimeäjän kannalta sopiva / sopivia yöpymispaikkoja. Sellainen selitys on ainakin esitetty eräille Ii -alkuisille paikoille kuten Iisalmi ja Ii, koska selityksen mukaan myös Ii merkitsee alun perin yötä. Mahdollisuuksia on toki muitakin.

Järven tai muun maastokohteen sijainti suhteellisen kaukana saman nimisestä kylästä ei ole ainoa laatuaan, sellaisia on muitakin, vaatii vain pienen etsinnän niiden löytäminen. Esimerkiksi Keitele niminen kunta on vähän syrjässä saman nimisestä järvestä. <<

Aivan varmasti Yöveden rannalla on yövytty, eiväthän pikakävijältä onnistuisi sellaiset laajat kalliomaalaukset kuin siellä on esimerkiksi Astuvansalmessa ja Uittamonsalmessa.
Yöveden nimi on ikivanha. Kylät nimettiin muistaakseni vasta 1600-luvulla, mutta Ristiinassa ne eivät aina tarkoita keskenään lähellä olevien talojen ryhmää vaan sitä, mitkä talot kantoivat yhdessä vastuuta esimerkiksi sotilaan ylläpidosta tai "vaivaisista".
Aikoinaan jokin "kylään kuuluva" mutta kaukana sijaitseva talo on ollut saman perheen etäpeltoa; kaskettu joskus, muttei muuttunutkaan "muu-maa-mustikaksi" kuten kaskikaudella vaan jäi verotettavaksi emätalon kanssa ja oli emätalon kanssa samaa kylää vaikka sijaitsikin fyysisesti ihan muiden kylien takana. Ajan mittaan kyläjakoa toki tarkistettiin ja järkeistettiin.

Yövesi-nimistä taloa en tiedä, mutta Yölampi-niminen talo on toisessa kylässä Louhiveden rannoilla. Arvelen sen olleen kivikaudella asuttua seutua. Isännät ovat keräilleet keväisin pelloiltaan erikoisesti muotoiltuja kiviä, samanlaisia kuin Huurteen kirjassa. Liekö kaikkea tutkittukaan...

Mitä nämä kivikapineet ovat? Unohtui laittaa mittakaava: tuo pienin sinivihreähkö on suunnilleen kämmenen kokoinen. Ristiinasta Yölammelta, pellolta poimittuja. [img]

[/img] (Kuvan otti Mauri Linna. Hän on laittanut kuvan aikoinaan myös Etelä-Savon museoihmisten nähtäväksi; en tiedä onko löytöpaikkaa käyty katsomassa.)

E. Sofia kirjoitti:Mitä nämä kivikapineet ovat?

Kirveenterän näköinen esine ainakin näyttää ihmisen tekemältä. Pyöreät kivet, jos kuvassa näkyvä uurre kiertää samanlaisena koko kiven ympäri, sopisivat olemaan sellaisia, että niiden ympäri on kiedottu jokin nyöri. Vaan ovatko esineet viime vuosisadalta vai kaukaa muinaisuudesta.

Valokuvan esineitä voit verrata näihin tällä sivustolla esiteltyihin:
http://www.helsinki.fi/hum/arla/esineis ... /index.htm

Kivestä taitaa olla aika vaikea päätellä, miltä ajalta se on. Löytäjä on syntynyt 1928 ja on asunut samalla Yölammin paikalla kaiken ikänsä. Ei ollut vastaavanlaisia siellä nähnyt ennen - saatikka sitten käytössä-, ikivanhoina kapineina hän niitä piti ja siksi ottanut talteen.

Tuo sinivihreä kiviesine on sellaista kiveä, jota en muista paikkakunnalla nähneeni. Voisiko se olla vihreäliusketta?

Sitten noita kiviä, joissa on uurre:
Katsoin Kansallismuseon kuvia ja tekstejä, ja uurrenuijiahan ne selvästikin ovat.

<<vastaavantyyppisiä esineitä on yleismaailmallisesti käytetty iskukivinä, nuijina tai painokivinä. Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa varhaismetallikautisten uurrenuijien on arveltu mahdollisesti liittyvän raudanvalmistukseen.
<< Ajoitukseltaan uurrenuijat ovat ilmeisen pitkäikäinen ryhmä, niitä on jo tyypillisen kampakeramiikan yhteydestä, mutta löytöjä on myöhäiseltä kivikaudelta ja varhaismetallikaudeltakin. Levinnältään esineryhmä on pohjoinen ja läntinen - Itä-Suomi on tämän esineryhmän osalta lähes tyhjää aluetta. <<

Taitavatkin olla nämä Yölammin uurrenuijat sitten erikoisuuksia. Kiviaines näyttäisi minusta olevan aivan paikallista.
Mitä niillä on tehty?
Toista uurrenuijaa voisin ajatella jonkinlaiseksi lyömävehkeeksi.
Mutta isompi on niin suuri, etten minä ainakaan jaksaisi sillä huitoa. Veneen ankkurina sitä voisin käyttää. Kyllä se ruuhen pitäisi aloillaan.

Löytäjän talo sijaitsee mäellä. Ympärillä on nyt peltoa, mutta eiköhän siinä pellon paikalla ole aikoinaan vesi lainehtinut ja asuinpaikka on ollut rannan lähellä. Olisi pitänyt kysyä esineiden löytöpaikka tarkemmin.

E. Sofia kirjoitti:Hän on laittanut kuvan aikoinaan myös Etelä-Savon museoihmisten nähtäväksi; en tiedä onko löytöpaikkaa käyty katsomassa.

Eipä näy mitään mainintaa ainakaan muinaisjäännosten rekisterissä. Parin kilometrin päässä, Louhiveden toisella puolella Hietaniemessä tunnetaan kivikautinen asuinpaikka.

aikalainen kirjoitti:

E. Sofia kirjoitti:Hän on laittanut kuvan aikoinaan myös Etelä-Savon museoihmisten nähtäväksi; en tiedä onko löytöpaikkaa käyty katsomassa.

Eipä näy mitään mainintaa ainakaan muinaisjäännosten rekisterissä. Parin kilometrin päässä, Louhiveden toisella puolella Hietaniemessä tunnetaan kivikautinen asuinpaikka.

Kiitos linkistä!
Eivät ole varmaan tutkijat ehtineet käydä katsomassa...
Rekisterissä ei ollut myöskään yhtään mainintaa Ristiinan tarinapaikoista. Minusta "jättiläisen jalanjäljet" Hartikkalan Vesterin kalliolla olisi tarinapaikka. Ainakin se on aikoinaan ollut ihmetyksen aihe. Että on jättiläinen kävellyt kalliolla!
Menimme katsomaan. Kalliota peitti sammal. Emäntä kuori sammalta pois, ja sieltähän se jättiläisen polku löytyi. Vaikuttavat jäljet! Miten ovat mahtaneet entisajan ihmiset kokea ne? Kuvasimme ne ja mietimme, oliko geologisen ilmiön lisäksi kalliota myös kaiverrettu. Taidan pistää kuvan yhdestä "jättiläisen jalanjäljestä".

"Jättiläisen jalanjäljet" Ristiinan Hartikkalan Vesterin kalliolla.
Itse "jalanjälki" on geologinen juttu. Mutta mietin: Onko kalliota myös kaiverrettu?

Noissa on mittakaavana tulitikkulaatikko, tuo suorakulmio.

Nimiarkistossa korttien plaraaminen selvitti ainakin Kieluvaisen: Siinä on sokkeloisia lahtia, joita niemien kielekkeet kehystävät. Tai ehkä ne lahdet ovat kuin kieliä...

E. Sofia kirjoitti:Nimiarkistossa korttien plaraaminen selvitti ainakin Kieluvaisen: Siinä on sokkeloisia lahtia, joita niemien kielekkeet kehystävät. Tai ehkä ne lahdet ovat kuin kieliä...

Tuohan on hyvä selitys! Ei vain tullut mieleen...

E. Sofia kirjoitti:Nimiarkistossa korttien plaraaminen selvitti ainakin Kieluvaisen: Siinä on sokkeloisia lahtia, joita niemien kielekkeet kehystävät. Tai ehkä ne lahdet ovat kuin kieliä...

Voisipa hyvinkin olla kieli-sanan johdannainen. Kirjakielellä se kai olisi sitten kieleväinen tai kielekäs. Karttahaku löysi muutaman saman tapaisen järven nimen ja niistä järvistä jokainen oli jollain tavoin lonkeroinen tai "kielekäs".

Kielu, kielo, kieli.

E. Sofia kirjoitti:Mitä nämä kivikapineet ovat?

E. Sofia kirjoitti:Tuo sinivihreä kiviesine on sellaista kiveä, jota en muista paikkakunnalla nähneeni. Voisiko se olla vihreäliusketta?

Vaikea noin pienestä kuvasta päätellä mitään, mutta näyttää kyllä että kyseessä ei ole mikään perusgraniitti/gneissi/jne. vaan jokin hienorakeisempi kivilaji. Muodon puolesta kyseessä voisi tosiaan olla esim. liuskeensäle joka on aikansa lillunut rantavesissä ja sitten katkennut/katkaistu. Jos kiveä on tuota tarkemmin muokattu, niin sitten ei muodosta kyllä voi kovin paljoa päätellä.

Isommat näyttävät konglomeraatinpalasilta tai mahdollisesti laastilla kasatun kiviaidan. Vasemmanpuoleisin ainakin näyttää jotenkin tarkoituksella hiotulta.

Kuvanottajalle muuten terveisiä, että tälläisiin kuviin kannattaisi laittaa mittakaavaksi jotain, esim. tulitikkulaatikko, hansikas, vasara

Yritän laittaa kuvan, missä se vihreähkö kivi on yksinään. Se on semmoinen käteen sopivan kokoinen. Nämä esineet olivat pihassa kaivon kannella, jota näkyy alla. Pellosta löytyi, kertoi vanha isäntä.

Tällaista kiveä en ole nähnyt siellä päin luonnossa. Jostain muualta se oli tullut Yölammin pellolle ja lopulta pihan kaivonkannelle.

E. Sofia kirjoitti:Yritän laittaa kuvan, missä se vihreähkö kivi on yksinään. Se on semmoinen käteen sopivan kokoinen. Nämä esineet olivat pihassa kaivon kannella, jota näkyy alla. Pellosta löytyi, kertoi vanha isäntä.

Tällaista kiveä en ole nähnyt siellä päin luonnossa. Jostain muualta se oli tullut Yölammin pellolle ja lopulta pihan kaivonkannelle.

Jos ohjelma avaa oikein kiven värit, niin täällä on luonnossa saman oloisen värisiä kiviä, tosin vähemmistönä. Niitä olen valinnut saunan kiukaan kiviksi, antavat kuuman löylyn ja kestävät muita kiviä paremmin kuumuutta. Tosin olen todennut oliviinidiapaasin ja Virkamäen liuskekiven löylyominaisuudeltaan miellyttävämmiksi.

Selvää työstämisen, hionnan jälkeä kivessä näkyy. Myös kiven muoto kertoo työstämisestä. Onko kyseessä kirves, taltta tai joku muu puun työstämiseen tarkoitettu kapine, jääköön asiantuntijoiden lähemmin arvioitavaksi. Kirveen muotoa kivessä on, joskin varren silmää kaipaan. Tiedän kyllä olleen silmättömiä kirveitä, joihin varsi sidottiin kiinni. Kiven muoto ja kantapuolen lohkeama kertovat taltasta, jota on ohjattu toisella kädellä työstettävään kappaleeseen samalla, kun toisella kädellä nuijaa pidellen on lyöty taltan päähän. Lohkeama voisi olla napakan lyönnin seuraus.

Harvemmin, tuskin koskaan kivi on luonnon jäljiltä tuon muotoinen, vaikka toki jään virtaus voisi saada kallioiden pinnalla aikaan hiotun kaltaisen jäljen.

aikalainen kirjoitti:

Taavetti kirjoitti:]Sen sijaan kun etenin luennassani tukkien uittoon, välähti aivoissani, että siinä saattaisi olla syy... Luultavasti, kun Kivijärvestä halutaan uittaa alas Vuosjärven suuntaan, on ollut helpompi ja selkeämpi vaihtoehto avata lyhyt pohjakynnys siitä läntisemmästä joesta, jolloin itäisempi on jäänyt melkein kuiville.

Tuo on mielestäni oikein hyvä selitys. Kivijärven kokoiselta alueelta on varmaan uitettu hurjat määrät puuta kohti sahoja ja Äänekosken tehdasta.

Vastaava tukkien uiton vuoksi avattu oikaisukanava löytyy Pihtiputaalta. Rautatien penkereellä tukkivat perusteellisesti alkuperäisen lokiuoman. myöhemmin on penkereeseen puhkaistu rumpu suurista putkista.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ue&lang=fi

Alueelta löytyy Pihtiperä ja eräs mahdollinen selitys kunnan nimelle.

Taavetti kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:

Taavetti kirjoitti:]Sen sijaan kun etenin luennassani tukkien uittoon, välähti aivoissani, että siinä saattaisi olla syy... Luultavasti, kun Kivijärvestä halutaan uittaa alas Vuosjärven suuntaan, on ollut helpompi ja selkeämpi vaihtoehto avata lyhyt pohjakynnys siitä läntisemmästä joesta, jolloin itäisempi on jäänyt melkein kuiville.

Tuo on mielestäni oikein hyvä selitys. Kivijärven kokoiselta alueelta on varmaan uitettu hurjat määrät puuta kohti sahoja ja Äänekosken tehdasta.

Vastaava tukkien uiton vuoksi avattu oikaisukanava löytyy Pihtiputaalta. Rautatien penkereellä tukkivat perusteellisesti alkuperäisen lokiuoman. myöhemmin on penkereeseen puhkaistu rumpu suurista putkista.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ue&lang=fi

Alueelta löytyy Pihtiperä ja eräs mahdollinen selitys kunnan nimelle.

Kävin eilen talkoissa kunnostamassa tuohon maastoon rakennetun "Heinäjoen luonto" reitin pitkospuita. Reitti on Pihtiputaan kirkonkylän tuntumassa, reitille näkyy pätkä melkein kuivaa entistä vuolasta jokea.

Kaksi lintutornia, kota, pari levähdyspenkkiä ja muuta mukavaa. Nelostieltä on lähtöpisteeseen matkaa parisen kilometriä, samoin meiltä. Jos kiinnostaa, voin lähteä oppaaksi tai välittää minua tietävämmän paikallisen oppaan. Reitti on kenen tahansa vapaasti kierrettävissä, mutta ilman opasta sen löytäminen voi olla hankalaa. Jos pääsee Niittyvillantielle ja sitä kanavasillalle, näkyy lähtöpisteen portti siihen.
https://www.facebook.com/groups/1647123 ... p_activity

ns. oikoteräinen kivikirves. ainakin vasarakirveskultturissa käytössä työkirveenä, mutta ajoitus karkeasti kivikautinen, koska löytökonteksti puutteellinen. kaksi muuta luonnonkiviä.

Täkäläisistä maisemista on kivikirveitä löytynyt niin runsaasti, että muuan löytäjä on aikaa sitten kasannut saunaansa kiukaan kivikirveistä. On niitä sentään museoihinkin riittänyt ja varmasti enemmän piileksii löytymättöminä maan sisällä.

Taavetti kirjoitti:Täkäläisistä maisemista on kivikirveitä löytynyt niin runsaasti, että muuan löytäjä on aikaa sitten kasannut saunaansa kiukaan kivikirveistä.

muinaislöylyt

Viikon aikana kävellessäni havaitsin mäen jyrkässä rinteessä kivijonoja, jotka tulkitsin muinaisten rantojen paikoiksi. En ole vielä katsellut korkeuskäyristä, mihin tasoon ne aikanaan aaltojen huuhtomat kivijonot sijoittuisivat.

Ei ollut kamera mukana, niin en ottanut kuvia. Hämäränä talven päivänä olisi voinut olla vaikeaakin. Jos elämän päiviä riittää, ajan tai kävelen sieltä kautta lumen sulettua ja kuvaan maisemia muutenkin,