Kuusamon shamaanin jäänteet siirretään

[Jaska]

On siellä Ruotsin Pohjanlahden rannikolla suomalaisnimiä; Kallax, Helettijoki (Skellefteojoki) ja joitain muitakin, myös sisämäässa.

Jälkimmäinen ainakaan tuskin selittyy mistään suomen sanasta. Pikemminkin se heijastanee äännekorvausta ruotsin suhu-s --> suomen h.

[jussipussi]

On siellä Ruotsin Pohjanlahden rannikolla suomalaisnimiä; Kallax, Helettijoki (Skellefteojoki) ja joitain muitakin, myös sisämäässa.

Jälkimmäinen ainakaan tuskin selittyy mistään suomen sanasta. Pikemminkin se heijastanee äännekorvausta ruotsin suhu-s --> suomen h.

Ok, eipä tullut mieleen

[aikalainen]

Kampakeramiikka on ilmiönä niin pitkäkestoinen ja laajalle levinnyt ettei varmaan kannata yhdistää sitä monoliittisesti yhteen kieliryhmään ainakaan koko ajanjaksolta. Kielien leviämisaaltoja on voinut olla useita saman kulttuuripiirin alueella.
2000 vuoden päästä arkeologit kaivavat Fennoskandiasta esiin 'Hautakivikulttuurin' ja tulevat siihen tulokseen että Suomessa ja Ruotsissa on puhuttu samaa kieltä...?

Hyvä vertaus. Itsekin olen kallistunut siihen, että arkeologista kulttuuripiiriä ja kielialuetta ei voi ilman hyviä perusteluja samaistaa.

[TTJ]

On siellä Ruotsin Pohjanlahden rannikolla suomalaisnimiä; Kallax, Helvettijoki (Skellefteojoki) ja joitain muitakin, myös sisämäässa.

Jälkimmäinen ainakaan tuskin selittyy mistään suomen sanasta. Pikemminkin se heijastanee äännekorvausta ruotsin suhu-s --> suomen h.

Hyvin selittyi

[Jaska]

On siellä Ruotsin Pohjanlahden rannikolla suomalaisnimiä; Kallax, Helvettijoki (Skellefteojoki) ja joitain muitakin, myös sisämäässa.

Jälkimmäinen ainakaan tuskin selittyy mistään suomen sanasta. Pikemminkin se heijastanee äännekorvausta ruotsin suhu-s --> suomen h.

Hyvin selittyi

Niin, muuttamalla nimi toiseksi.

[Jaska]

Kampakeramiikka on ilmiönä niin pitkäkestoinen ja laajalle levinnyt ettei varmaan kannata yhdistää sitä monoliittisesti yhteen kieliryhmään ainakaan koko ajanjaksolta. Kielien leviämisaaltoja on voinut olla useita saman kulttuuripiirin alueella.
2000 vuoden päästä arkeologit kaivavat Fennoskandiasta esiin 'Hautakivikulttuurin' ja tulevat siihen tulokseen että Suomessa ja Ruotsissa on puhuttu samaa kieltä...?

Hyvä vertaus. Itsekin olen kallistunut siihen, että arkeologista kulttuuripiiriä ja kielialuetta ei voi ilman hyviä perusteluja samaistaa.

Joo, tämä on yhä useamman arkeologinkin näkemys. Ja tärkeä korjaus monilla arkeologeilla vuosikymmeniä käytössä olleisiin virheellisiin jatkuvuusperusteluihin.

Saarikivi & Lavento 2012: Linguistics and Archaeology: A Critical View of an Interdisciplinary Approach with Reference to the Prehistory of Northern Scandinavia
https://www.sgr.fi/sust/sust265/sust265 ... avento.pdf

P.S. Mustavalkoisemmille lukijoille muistutukseksi, että tämä ei siis tarkoita, etteikö edelleen voisi katsoa, sattuuko jokin kulttuurinen virtaus ajan, paikan ja suunnan osalta kohtaamaan jonkin kielellisen leviämisen. Pointti on siinä, kulttuurialueet eivät ole monoliitteja vaan polyteettisiä ilmiöitä, eikä niitä voi perustellusti tulkita yksi yhteen kielialueiksi tai etnisiksi ryhmiksi.

[TTJ]

Niin, muuttamalla nimi toiseksi.

Täysin normaalia nimen kulumista käytössä alkuperäinen muoto on varmaankin ollut 'Helevettijoki', Tornionjokilaaksosta löytyy ennestäänkin merkkejä savolaisperäisestä muuttoliikkeestä.

[Jaska]

Niin, muuttamalla nimi toiseksi.

Täysin normaalia nimen kulumista käytössä alkuperäinen muoto on varmaankin ollut 'Helevettijoki', Tornionjokilaaksosta löytyy ennestäänkin merkkejä savolaisperäisestä muuttoliikkeestä.

Hauska ajatusleikki, mutta äänteellisesti mahdoton.
Ruotsalaiset eivät tietenkään olisi korvanneet suomen h:ta omalla sk:llaan (suhu-s), koska ruotsissakin on h. Sen sijaan suomessa ei vanhastaan ole suhu-s:ää, joten se olisi korvattu h:lla. Siksi vain toinen lainasuunta on mahdollinen: ruotsi --> suomi.

[Jaska]

Kitkan (Kuusamon Lehtoniemen) noidan luurangon tutkimustuloksia:
- Mies, kuoli noin 40 vuotiaana.
- Pituus noin 156 cm.
- Ei sittenkään ammuksenreikiä kallossa.
- Tehnyt eläessään myös raskasta työtä ja ollut ilmeisen lihaksikas. http://www.sarks.fi/fa/PDF/FA27_97.pdf

Ja kopsataan tähän toisaalta vielä geneetikkojen esitelmän tiivistelmä:

Sanni Peltola: The Noaidi of Giggajávri (Fi. Kitka) - Life history of a Sámi shaman found in Kuusamo, Finland

In 1970, a shallow burial containing the remains of a middle-aged man was discovered in Kuusamo, North-East Finland. The burial goods included artefacts associated with Sámi cultural heritage, such as a drum hammer and bronze rings, and the individual was interpreted as a noaidi, a Sámi shaman. The burial dates to the turn of the 16th and 17th centuries, when Kuusamo was home to the Kemi Sámi, an indigenous group who spoke a now-extinct southern Sámi language. Today, the area is occupied by Finns – Finnish immigration to the area started in the 17th century and the local Sámi-speaking communities disappeared in the 19th century. The individual is the only currently known pre-modern individual from Kuusamo, and his remains have drawn interest in both researchers and the public. Here, we studied the life history of the individual using archaeogenetics and isotopes of carbon, nitrogen, oxygen and strontium. Our results show that the individual’s ancestry is consistent with his presumed connection to Sámi, and he likely represents the local Kemi Sámi group. Despite the genetic similarity, we found that present-day Sámi carry more West European ancestry than our studied individual does. Therefore, it is possible that Kemi Sámi differed from the more northern Sámi, or that the present-day Sámi received West European gene flow during the last centuries. We also compared the new genetic data to contemporary Finnish-speaking inhabitants of Kuusamo, but found no evidence of extensive Sámi-related contribution in them. The isotopes clarify the individual’s lifetime mobility and livelihood and indicate that he was highly mobile during his lifetime. The strontium values representing early childhood are consistent with expected values for the bedrock of Finland, but values reflecting the individual’s place of residence during adolescence are highly unusual for Finland. The low values of oxygen, together with dietary modelling, may hint towards the coast of the Arctic Ocean.

Eli noita on geneettisesti saamelainen, eikä autosomaalisella tasolla sukulaisia näytä löytyneen nykykuusamolaisista. Aikasyvyys on kuitenkin jo sellainen, että yksittäisen esivanhemman perimän osuus olisi enää prosentin murto-osia, joten todistaneeko tuo mitään. Tarkka isälinja-analyysi voisi tuottaakin osumia, toivottavasti joskus sellainenkin tehdään.

[rcislandlake]

Kitkan (Kuusamon Lehtoniemen) noidan luurangon tutkimustuloksia:
- Mies, kuoli noin 40 vuotiaana.
- Pituus noin 156 cm.
- Ei sittenkään ammuksenreikiä kallossa.
- Tehnyt eläessään myös raskasta työtä ja ollut ilmeisen lihaksikas. http://www.sarks.fi/fa/PDF/FA27_97.pdf

Ja kopsataan tähän toisaalta vielä geneetikkojen esitelmän tiivistelmä:

Sanni Peltola: The Noaidi of Giggajávri (Fi. Kitka) - Life history of a Sámi shaman found in Kuusamo, Finland

In 1970, a shallow burial containing the remains of a middle-aged man was discovered in Kuusamo, North-East Finland. The burial goods included artefacts associated with Sámi cultural heritage, such as a drum hammer and bronze rings, and the individual was interpreted as a noaidi, a Sámi shaman. The burial dates to the turn of the 16th and 17th centuries, when Kuusamo was home to the Kemi Sámi, an indigenous group who spoke a now-extinct southern Sámi language. Today, the area is occupied by Finns – Finnish immigration to the area started in the 17th century and the local Sámi-speaking communities disappeared in the 19th century. The individual is the only currently known pre-modern individual from Kuusamo, and his remains have drawn interest in both researchers and the public. Here, we studied the life history of the individual using archaeogenetics and isotopes of carbon, nitrogen, oxygen and strontium. Our results show that the individual’s ancestry is consistent with his presumed connection to Sámi, and he likely represents the local Kemi Sámi group. Despite the genetic similarity, we found that present-day Sámi carry more West European ancestry than our studied individual does. Therefore, it is possible that Kemi Sámi differed from the more northern Sámi, or that the present-day Sámi received West European gene flow during the last centuries. We also compared the new genetic data to contemporary Finnish-speaking inhabitants of Kuusamo, but found no evidence of extensive Sámi-related contribution in them. The isotopes clarify the individual’s lifetime mobility and livelihood and indicate that he was highly mobile during his lifetime. The strontium values representing early childhood are consistent with expected values for the bedrock of Finland, but values reflecting the individual’s place of residence during adolescence are highly unusual for Finland. The low values of oxygen, together with dietary modelling, may hint towards the coast of the Arctic Ocean.

Eli noita on geneettisesti saamelainen, eikä autosomaalisella tasolla sukulaisia näytä löytyneen nykykuusamolaisista. Aikasyvyys on kuitenkin jo sellainen, että yksittäisen esivanhemman perimän osuus olisi enää prosentin murto-osia, joten todistaneeko tuo mitään. Tarkka isälinja-analyysi voisi tuottaakin osumia, toivottavasti joskus sellainenkin tehdään.

Toivottavasti tuo muinaisdna tulee gedmatchiin, että voi verrata.
Tuo kuusamolaisilta kerätty autosomaalinen dna on minusta vähän yksioikoista. Noita oli Kitkalta eli Posiolta. Maanselkä oli enemmän Kuusamoa. Kuusamoon on myös muuttanut jäljestäpäin paljon ihmisiä ja sen aikaisia sukuja muuttanut pois päin. Kun Kitkan sukuja on tutkittukin, niin miksei tutkittu sitten niitä autosomaalidna:ta ? Ja tarkemmalla tasoilla. Jotkut ovat saattaneet periä jonkun kromosomin pätkän, kun toiset taas toisen, vaikka pitkässä kaavassa ne pilkkoutuvatkin.

Olen huomannut, että jotkin kromosomit ovat pidempiaikaisia kuin toiset eli eivät pilkkoudu niin helposti. Ja jos löytyisi vaikkapa 1600-1700-luvun suomalaisia, Kitkalla asuneita, niin olisivatko lähempänä noitaa ? Jos nykyaikaiset suomalaiset ovat alle 10 % saamelaisia, niin ei tietenkään isossa kuvassa näy sukulaisuutta. Se ei tarkoita, etteikö ole suoraan polvea taaksepäin. Muut linjat vain näkyvät päälle. Siksi yksittäisten kromosomien tutkiminen tunnetuilta suvuilta olisi järkevämpää. Ymmärrän että sellaiseen ei varmaan ole allokoitavissa resursseja, mutta semmoinen olisi enemmän tiedettä.

[Anskuq]

Kitkan (Kuusamon Lehtoniemen) noidan luurangon tutkimustuloksia:
- Mies, kuoli noin 40 vuotiaana.
- Pituus noin 156 cm.
- Ei sittenkään ammuksenreikiä kallossa.
- Tehnyt eläessään myös raskasta työtä ja ollut ilmeisen lihaksikas. http://www.sarks.fi/fa/PDF/FA27_97.pdf

Eli noita on geneettisesti saamelainen, eikä autosomaalisella tasolla sukulaisia näytä löytyneen nykykuusamolaisista. Aikasyvyys on kuitenkin jo sellainen, että yksittäisen esivanhemman perimän osuus olisi enää prosentin murto-osia, joten todistaneeko tuo mitään. Tarkka isälinja-analyysi voisi tuottaakin osumia, toivottavasti joskus sellainenkin tehdään.

Hienoa että selvisi, dna ei valehtele.