Kuusamon shamaanin jäänteet siirretään

[Jaska]

On siellä Ruotsin Pohjanlahden rannikolla suomalaisnimiä; Kallax, Helettijoki (Skellefteojoki) ja joitain muitakin, myös sisämäässa.

Jälkimmäinen ainakaan tuskin selittyy mistään suomen sanasta. Pikemminkin se heijastanee äännekorvausta ruotsin suhu-s --> suomen h.

[jussipussi]

On siellä Ruotsin Pohjanlahden rannikolla suomalaisnimiä; Kallax, Helettijoki (Skellefteojoki) ja joitain muitakin, myös sisämäässa.

Jälkimmäinen ainakaan tuskin selittyy mistään suomen sanasta. Pikemminkin se heijastanee äännekorvausta ruotsin suhu-s --> suomen h.

Ok, eipä tullut mieleen

[aikalainen]

Kampakeramiikka on ilmiönä niin pitkäkestoinen ja laajalle levinnyt ettei varmaan kannata yhdistää sitä monoliittisesti yhteen kieliryhmään ainakaan koko ajanjaksolta. Kielien leviämisaaltoja on voinut olla useita saman kulttuuripiirin alueella.
2000 vuoden päästä arkeologit kaivavat Fennoskandiasta esiin 'Hautakivikulttuurin' ja tulevat siihen tulokseen että Suomessa ja Ruotsissa on puhuttu samaa kieltä...?

Hyvä vertaus. Itsekin olen kallistunut siihen, että arkeologista kulttuuripiiriä ja kielialuetta ei voi ilman hyviä perusteluja samaistaa.

[TTJ]

On siellä Ruotsin Pohjanlahden rannikolla suomalaisnimiä; Kallax, Helvettijoki (Skellefteojoki) ja joitain muitakin, myös sisämäässa.

Jälkimmäinen ainakaan tuskin selittyy mistään suomen sanasta. Pikemminkin se heijastanee äännekorvausta ruotsin suhu-s --> suomen h.

Hyvin selittyi

[Jaska]

On siellä Ruotsin Pohjanlahden rannikolla suomalaisnimiä; Kallax, Helvettijoki (Skellefteojoki) ja joitain muitakin, myös sisämäässa.

Jälkimmäinen ainakaan tuskin selittyy mistään suomen sanasta. Pikemminkin se heijastanee äännekorvausta ruotsin suhu-s --> suomen h.

Hyvin selittyi

Niin, muuttamalla nimi toiseksi.

[Jaska]

Kampakeramiikka on ilmiönä niin pitkäkestoinen ja laajalle levinnyt ettei varmaan kannata yhdistää sitä monoliittisesti yhteen kieliryhmään ainakaan koko ajanjaksolta. Kielien leviämisaaltoja on voinut olla useita saman kulttuuripiirin alueella.
2000 vuoden päästä arkeologit kaivavat Fennoskandiasta esiin 'Hautakivikulttuurin' ja tulevat siihen tulokseen että Suomessa ja Ruotsissa on puhuttu samaa kieltä...?

Hyvä vertaus. Itsekin olen kallistunut siihen, että arkeologista kulttuuripiiriä ja kielialuetta ei voi ilman hyviä perusteluja samaistaa.

Joo, tämä on yhä useamman arkeologinkin näkemys. Ja tärkeä korjaus monilla arkeologeilla vuosikymmeniä käytössä olleisiin virheellisiin jatkuvuusperusteluihin.

Saarikivi & Lavento 2012: Linguistics and Archaeology: A Critical View of an Interdisciplinary Approach with Reference to the Prehistory of Northern Scandinavia
https://www.sgr.fi/sust/sust265/sust265 ... avento.pdf

P.S. Mustavalkoisemmille lukijoille muistutukseksi, että tämä ei siis tarkoita, etteikö edelleen voisi katsoa, sattuuko jokin kulttuurinen virtaus ajan, paikan ja suunnan osalta kohtaamaan jonkin kielellisen leviämisen. Pointti on siinä, kulttuurialueet eivät ole monoliitteja vaan polyteettisiä ilmiöitä, eikä niitä voi perustellusti tulkita yksi yhteen kielialueiksi tai etnisiksi ryhmiksi.

[TTJ]

Niin, muuttamalla nimi toiseksi.

Täysin normaalia nimen kulumista käytössä alkuperäinen muoto on varmaankin ollut 'Helevettijoki', Tornionjokilaaksosta löytyy ennestäänkin merkkejä savolaisperäisestä muuttoliikkeestä.

[Jaska]

Niin, muuttamalla nimi toiseksi.

Täysin normaalia nimen kulumista käytössä alkuperäinen muoto on varmaankin ollut 'Helevettijoki', Tornionjokilaaksosta löytyy ennestäänkin merkkejä savolaisperäisestä muuttoliikkeestä.

Hauska ajatusleikki, mutta äänteellisesti mahdoton.
Ruotsalaiset eivät tietenkään olisi korvanneet suomen h:ta omalla sk:llaan (suhu-s), koska ruotsissakin on h. Sen sijaan suomessa ei vanhastaan ole suhu-s:ää, joten se olisi korvattu h:lla. Siksi vain toinen lainasuunta on mahdollinen: ruotsi --> suomi.

[Jaska]

Kitkan (Kuusamon Lehtoniemen) noidan luurangon tutkimustuloksia:
- Mies, kuoli noin 40 vuotiaana.
- Pituus noin 156 cm.
- Ei sittenkään ammuksenreikiä kallossa.
- Tehnyt eläessään myös raskasta työtä ja ollut ilmeisen lihaksikas. http://www.sarks.fi/fa/PDF/FA27_97.pdf

Ja kopsataan tähän toisaalta vielä geneetikkojen esitelmän tiivistelmä:

Sanni Peltola: The Noaidi of Giggajávri (Fi. Kitka) - Life history of a Sámi shaman found in Kuusamo, Finland

In 1970, a shallow burial containing the remains of a middle-aged man was discovered in Kuusamo, North-East Finland. The burial goods included artefacts associated with Sámi cultural heritage, such as a drum hammer and bronze rings, and the individual was interpreted as a noaidi, a Sámi shaman. The burial dates to the turn of the 16th and 17th centuries, when Kuusamo was home to the Kemi Sámi, an indigenous group who spoke a now-extinct southern Sámi language. Today, the area is occupied by Finns – Finnish immigration to the area started in the 17th century and the local Sámi-speaking communities disappeared in the 19th century. The individual is the only currently known pre-modern individual from Kuusamo, and his remains have drawn interest in both researchers and the public. Here, we studied the life history of the individual using archaeogenetics and isotopes of carbon, nitrogen, oxygen and strontium. Our results show that the individual’s ancestry is consistent with his presumed connection to Sámi, and he likely represents the local Kemi Sámi group. Despite the genetic similarity, we found that present-day Sámi carry more West European ancestry than our studied individual does. Therefore, it is possible that Kemi Sámi differed from the more northern Sámi, or that the present-day Sámi received West European gene flow during the last centuries. We also compared the new genetic data to contemporary Finnish-speaking inhabitants of Kuusamo, but found no evidence of extensive Sámi-related contribution in them. The isotopes clarify the individual’s lifetime mobility and livelihood and indicate that he was highly mobile during his lifetime. The strontium values representing early childhood are consistent with expected values for the bedrock of Finland, but values reflecting the individual’s place of residence during adolescence are highly unusual for Finland. The low values of oxygen, together with dietary modelling, may hint towards the coast of the Arctic Ocean.

Eli noita on geneettisesti saamelainen, eikä autosomaalisella tasolla sukulaisia näytä löytyneen nykykuusamolaisista. Aikasyvyys on kuitenkin jo sellainen, että yksittäisen esivanhemman perimän osuus olisi enää prosentin murto-osia, joten todistaneeko tuo mitään. Tarkka isälinja-analyysi voisi tuottaakin osumia, toivottavasti joskus sellainenkin tehdään.

[rcislandlake]

Kitkan (Kuusamon Lehtoniemen) noidan luurangon tutkimustuloksia:
- Mies, kuoli noin 40 vuotiaana.
- Pituus noin 156 cm.
- Ei sittenkään ammuksenreikiä kallossa.
- Tehnyt eläessään myös raskasta työtä ja ollut ilmeisen lihaksikas. http://www.sarks.fi/fa/PDF/FA27_97.pdf

Ja kopsataan tähän toisaalta vielä geneetikkojen esitelmän tiivistelmä:

Sanni Peltola: The Noaidi of Giggajávri (Fi. Kitka) - Life history of a Sámi shaman found in Kuusamo, Finland

In 1970, a shallow burial containing the remains of a middle-aged man was discovered in Kuusamo, North-East Finland. The burial goods included artefacts associated with Sámi cultural heritage, such as a drum hammer and bronze rings, and the individual was interpreted as a noaidi, a Sámi shaman. The burial dates to the turn of the 16th and 17th centuries, when Kuusamo was home to the Kemi Sámi, an indigenous group who spoke a now-extinct southern Sámi language. Today, the area is occupied by Finns – Finnish immigration to the area started in the 17th century and the local Sámi-speaking communities disappeared in the 19th century. The individual is the only currently known pre-modern individual from Kuusamo, and his remains have drawn interest in both researchers and the public. Here, we studied the life history of the individual using archaeogenetics and isotopes of carbon, nitrogen, oxygen and strontium. Our results show that the individual’s ancestry is consistent with his presumed connection to Sámi, and he likely represents the local Kemi Sámi group. Despite the genetic similarity, we found that present-day Sámi carry more West European ancestry than our studied individual does. Therefore, it is possible that Kemi Sámi differed from the more northern Sámi, or that the present-day Sámi received West European gene flow during the last centuries. We also compared the new genetic data to contemporary Finnish-speaking inhabitants of Kuusamo, but found no evidence of extensive Sámi-related contribution in them. The isotopes clarify the individual’s lifetime mobility and livelihood and indicate that he was highly mobile during his lifetime. The strontium values representing early childhood are consistent with expected values for the bedrock of Finland, but values reflecting the individual’s place of residence during adolescence are highly unusual for Finland. The low values of oxygen, together with dietary modelling, may hint towards the coast of the Arctic Ocean.

Eli noita on geneettisesti saamelainen, eikä autosomaalisella tasolla sukulaisia näytä löytyneen nykykuusamolaisista. Aikasyvyys on kuitenkin jo sellainen, että yksittäisen esivanhemman perimän osuus olisi enää prosentin murto-osia, joten todistaneeko tuo mitään. Tarkka isälinja-analyysi voisi tuottaakin osumia, toivottavasti joskus sellainenkin tehdään.

Toivottavasti tuo muinaisdna tulee gedmatchiin, että voi verrata.
Tuo kuusamolaisilta kerätty autosomaalinen dna on minusta vähän yksioikoista. Noita oli Kitkalta eli Posiolta. Maanselkä oli enemmän Kuusamoa. Kuusamoon on myös muuttanut jäljestäpäin paljon ihmisiä ja sen aikaisia sukuja muuttanut pois päin. Kun Kitkan sukuja on tutkittukin, niin miksei tutkittu sitten niitä autosomaalidna:ta ? Ja tarkemmalla tasoilla. Jotkut ovat saattaneet periä jonkun kromosomin pätkän, kun toiset taas toisen, vaikka pitkässä kaavassa ne pilkkoutuvatkin.

Olen huomannut, että jotkin kromosomit ovat pidempiaikaisia kuin toiset eli eivät pilkkoudu niin helposti. Ja jos löytyisi vaikkapa 1600-1700-luvun suomalaisia, Kitkalla asuneita, niin olisivatko lähempänä noitaa ? Jos nykyaikaiset suomalaiset ovat alle 10 % saamelaisia, niin ei tietenkään isossa kuvassa näy sukulaisuutta. Se ei tarkoita, etteikö ole suoraan polvea taaksepäin. Muut linjat vain näkyvät päälle. Siksi yksittäisten kromosomien tutkiminen tunnetuilta suvuilta olisi järkevämpää. Ymmärrän että sellaiseen ei varmaan ole allokoitavissa resursseja, mutta semmoinen olisi enemmän tiedettä.

[Anskuq]

Kitkan (Kuusamon Lehtoniemen) noidan luurangon tutkimustuloksia:
- Mies, kuoli noin 40 vuotiaana.
- Pituus noin 156 cm.
- Ei sittenkään ammuksenreikiä kallossa.
- Tehnyt eläessään myös raskasta työtä ja ollut ilmeisen lihaksikas. http://www.sarks.fi/fa/PDF/FA27_97.pdf

Eli noita on geneettisesti saamelainen, eikä autosomaalisella tasolla sukulaisia näytä löytyneen nykykuusamolaisista. Aikasyvyys on kuitenkin jo sellainen, että yksittäisen esivanhemman perimän osuus olisi enää prosentin murto-osia, joten todistaneeko tuo mitään. Tarkka isälinja-analyysi voisi tuottaakin osumia, toivottavasti joskus sellainenkin tehdään.

Hienoa että selvisi, dna ei valehtele.

[jussipussi]

Kuusamon shamaanin jäänteet siirretään
https://yle.fi/uutiset/3-11110874?fbcli ... v08YMldmhE

"– Odotamme dna-tuloksia ensi vuoden puolella. Siitä selviää onko shamaani saamelaistaustainen vaiko suomalainen. Jos se on saamelainen, neuvottelemme ensisijaisesti sen siirtämisestä Lappiin saamelaismuseo Siidan kanssa."

Vaikka etnisyyshän ei varsinaisesti ole geenitason asia, niin on totta, että genominlaajuisella tasolla saamelaiset erottuvat selvästi suomalaisista. Kun lisäksi vainajan ajoitus edeltää Kuusamon suomalaistumista (tämä tiedetään siis muiden tieteenalojen perusteella), niin vainajaa voidaan jo lähtökohtaisesti pitää etnisenä saamelaisena. Jos hän on vielä geneettisestikin saamelainen, asia on selvä.

Mutta mitäs jos hän olisikin geeneiltään suomalainen tai sekoitus? Nähdäkseni silti pätee se, että Kuusamo ei vielä tuohon aikaan ollut etnisesti suomalainen. Toki on voitu pariutua eteläisten naapurien kanssa ja saada suomalaisia geenejä, mutta ne eivät voine vaikuttaa henkilön etnisyyteen.

Eri asia se on sitten, jos isotooppitutkimuskin osoittaisi henkilön tulleen muualta. Yhdessä suomalaisen geenistön kanssa häntä pidettäisiin siinä tapauksessa etnisenä suomalaisena, joka on asettunut sen ajan saamelaisten keskuuteen.

Enpä usko, että on kovinkaan saamelainen geeneiltään. Hiukan enemmän kuin nykyiset itälappilaiset.

Meni metsään

[rcislandlake]

Kuusamon shamaanin jäänteet siirretään
https://yle.fi/uutiset/3-11110874?fbcli ... v08YMldmhE

"– Odotamme dna-tuloksia ensi vuoden puolella. Siitä selviää onko shamaani saamelaistaustainen vaiko suomalainen. Jos se on saamelainen, neuvottelemme ensisijaisesti sen siirtämisestä Lappiin saamelaismuseo Siidan kanssa."

Vaikka etnisyyshän ei varsinaisesti ole geenitason asia, niin on totta, että genominlaajuisella tasolla saamelaiset erottuvat selvästi suomalaisista. Kun lisäksi vainajan ajoitus edeltää Kuusamon suomalaistumista (tämä tiedetään siis muiden tieteenalojen perusteella), niin vainajaa voidaan jo lähtökohtaisesti pitää etnisenä saamelaisena. Jos hän on vielä geneettisestikin saamelainen, asia on selvä.

Mutta mitäs jos hän olisikin geeneiltään suomalainen tai sekoitus? Nähdäkseni silti pätee se, että Kuusamo ei vielä tuohon aikaan ollut etnisesti suomalainen. Toki on voitu pariutua eteläisten naapurien kanssa ja saada suomalaisia geenejä, mutta ne eivät voine vaikuttaa henkilön etnisyyteen.

Eri asia se on sitten, jos isotooppitutkimuskin osoittaisi henkilön tulleen muualta. Yhdessä suomalaisen geenistön kanssa häntä pidettäisiin siinä tapauksessa etnisenä suomalaisena, joka on asettunut sen ajan saamelaisten keskuuteen.

Enpä usko, että on kovinkaan saamelainen geeneiltään. Hiukan enemmän kuin nykyiset itälappilaiset.

Meni metsään

Niin. Johtopäätös on mikä ?
Itälappilaiset ovat 500 vuoden kuluessa muuttuneet suomalaisemmiksi eli suomalaisgeenit ovat vallanneet Itälapin.
Mistä suunnasta nämä lähinnä tulivat ? Tulosuunta on Sotkamo ja Paltamo eli Kainuu. Tämä on kyllä ihan tiedossa.

On myös tiedossa, että Kuusamon saamelaissuvuista Aikioita muutti pohjoisemmaksi. Iso osa Kuusamon saamelaisten suvuista sammui.
Mutta ainakin suvut Sarwe (Sarvi, [Sarvisalmi] 100 % saamelainen ja ei voi 100 % todistaa mutta suku ehkä alunperin Aikia), Marttinin Antti (Pitkä, Pitkänen, Kallungi), Mihkelin Hanno (Vuotungit, yksi haara Määttää, Tavajärvet, Ronkaiset, Veteläiset), Aikia (Maaninka, Aikio), Kielo, Junga-Junganen (Ronkainen), Junga (Haatainen), Matti Aikasarria/Tavajärvi (Brita Matintytär l. Laurinvaimo Väisänen)ovat kuusamonsaamelaisten jälkeläissukuja. Sukupuista (joihin linkki alempana) voi itsekin katsoa, miten vähäisellä tai isoilla prosentilla saamelaiset sukuihin liittyvät.

Tuon saamelaisnoidan aikana saamelaisverotettavia 1572 maakirjan mukaan oli Kitkalla 13 ja Maanselällä samaten 13 perhettä.
Eli jos kaikilla verotettavilla miehillä oli puolisot ja keskimäärin 5 lasta (1-10), niin korkeimmillaan saamelaisia oli Kuusamo/Posio akselilla
vajaa 200 henkilöä. Mistään todella suuresta määrästä saamelaisia ei siis ole kyse.
Eikä ole koko Kemin Lapissakaan, voitte itse katsoa maakirjan lukemat eri talvikylistä.

Mutta sekä 1600-luvun alun että 1690-luvun nälkävuodet verottivat saamelaisia valtavat määrät ja määrä putosi pariin kymmeneen.
Osa kuusamon saamelaisista pakeni pohjoiseen, kuten tiedetään ja osa pakeni Venäjälle.

Suomalaistulijoiden määrä oli juurikin 1690-luvulle tultaessa huomattavasti suurempi ja selviytyminen nälkävuosista parempi.

Nykyfontisoitu maakirja 1572 :
https://drive.google.com/file/d/1ad8GST ... nBpLS/view
Alkuperäinen maakirja 1572 :
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 1574512546

Suomalaiset tulivat Kuusamoon ensimmäisen kerran 1668. Sitten seuraavaksi tuli 1681-82. Lapinlukutaitoisten luettelossa vuodelta 1723 heitä oli jo varsin paljon, saamelaisia hyvin vähän.
Siis onko lopulta sitten ihmekään, jos autosomaaligeeneissä ei näy niin suurta yhteneväisyyttä ?

Tuo 500 vuotta vielä liukenee lappi- eli saamelaisperimä, sakenee lanta- eli suomalaisperimä. Koska suomalaisissa oli enimmäkseen miehiä, jotka tulivat, niin voisi olla aivan erilaista tutkia
Kuusamon luita vaikkapa 1700-luvun alusta, 1700-luvun puolivälistä, 1800-luvun alusta, 1800-luvun puolivälistä, 1900-luvun alusta, 1900-puolivälistä ja 2000-luvun alusta.

Sanoisin että on ollut jatkuva jatkumo suomalaisvirtaa Kuusamoon päin eri vuosisatoina, joskin myös sieltä poispäin, varsinkin 1950-luvun jälkeen. Oma isänpuoleinen sukuni esimerkiksi lähti Kuusamosta jo 1830-luvulla Kemijoen varrelle Rovaniemen maalaiskuntaan.

Siis jos jo alkujaan 1700-luvulla saamelaisten osuus oli vaikkapa 5-10 prosenttia väestöstä, niin kyllähän se selvästi vaikuttaa autosomalidna:han siten, että se ei tule näkymään mitenkään dominoivana. Mutta se ei myöskään tarkoita sitä, etteikö kuusamolainen voi olla sukua saamelaisille esivanhemmilleen tai että vaikkapa ei perisi jotain harvinaista saamelaisperäistä ominaisuutta, kuten ulkonäköä tai vaikkapa sairautta.

Kuten jo aiemmin kerroin, itselläni tuo saamelaisperäinen dna kaikkien vuosisatojen jälkeen on laskennallisesti saamelaisiksi katsottujen mukaan vain vähän alle 4 prosenttia. Tosiasia silloin on, että 96 % on jotain muuta. Ja miksei se myös näkyisi sitten siten ?

Minua kuitenkin ennemmin kiinnostaa tuo vähän alle 4 % kuin se 96 %. Siksi tuolla kokonaisautosomalidna:lla ei ole mitään merkitystä, vaan yksittäisillä kromosomeilla eli dna-pätkillä, joita kenties on tähän päivään mennessä itsellenikin valunut. Sellaistakin kuitenkin täytyy olla, sillä gedmatchin mukaan olen juuri Kuolansaamelaisille sukua ja muutenkin aiemmin sijoituin suomalaisena perin saamelaisiin päin suomalaisista.

Lopputuloksena. Totta on, että nykysaamelaiset ovat kokonaisautosomaalidna-testin mukaan lähempänä, mutta totta on myöskin se, että ne kuusamolais-posiolaissukuiset, joilla on 1600-luvun lopulle juuria Kuusamossa/Posiolla, ovat sukua (kirkonkirjojenkin mukaan). Dna vain sukupolvien myötä liukenee.

Tietysti, jos ottaa sen kaikista tiukimman tulkinnan, joka suomalaisessa kansantietoudessa on, niin langonlapset ovat suvun loppu. Mutta silloinhan ei kukaan olisi sukua tuolle noidalle.

Prosenttipeliä tämä tietysti on. Tämä oli minulla tiedossa jo kauan ennen tämän noidan tuloksia. Ei minulla ollut kuvitelmia että noin pienellä määrällä saamelaisia ja puolestaan suurella määrällä kainuulaisperäisiä, olisi autosomaalidna 100 % saamelaisen näköinen ?

Se on juurikin ihan mitä haetaan. Noita oli Kitkan talvikylän eli Posion noita. Mitä todennäköisimmin kaikki Kitkan saamelaiset olivat sukua toisilleen. Joten jos on sukua Kitkan saamelaisille, niin eikö myös noidalle ? Jos on prosenttikin samaa dna:ta, voiko joku sanoa ettei ole sukua ? Sitähän tässä nyt kysytään. Kumpi ratkaisee määrä vai laatu ?

Eli onko 1/5/10/20/30/40/50/60/70/80/90/100 prosenttisesti autosomalimatch vai omaako vaikkapa esimerkiksi jonkin tietyn kromosomipätkän, joka on siirtynyt sellaisenaan kaikille jälkipolville ja vaikuttaa jälkipolven fyysiseen tai henkiseen ominaisuuteen ?

Otetaan tällainen ominaisuus esille esimerkin omaisesti, jotta ymmärrätte, mitä tarkoitan. Meidän suvussa suurin saamelaistekijä perimässä on ihonväri. Isän puolen suvussamme on ollut aina ns. mustia eli aivan ulkomaalaisen näköisiä. Kun ei ole romaaniverta eikä paljon muitakaan etelän ulkomaalaisia, niin oikeastaan ainoaksi selitykseksi jäävät saamelaiset. Toinen ominaisuus on veren seisahtuminen. En tiedä, mistä se kertoo mutta sitä on vain isän puolen suvussa. Ja kun katsoo isän puolen sukua ja vertaa heitä saamelaisiin, niin on lyhyen pituuden lisäksi muitakin saamelaispiirteitä kuten silmien ja otsan seutu..

Kuinka paljon näistä on oikeasti saamelaista ? En tiedä.. mutta miksipä ei olisi.

Projekti metsälappalaiset
ks. Sukupuita Kuusamosta
https://www.geni.com/projects/Mets%C3%A ... iset/51142

UGH olen nyt puhunut.

[Jaska]

Siis jos jo alkujaan 1700-luvulla saamelaisten osuus oli vaikkapa 5-10 prosenttia väestöstä, niin kyllähän se selvästi vaikuttaa autosomalidna:han siten, että se ei tule näkymään mitenkään dominoivana. Mutta se ei myöskään tarkoita sitä, etteikö kuusamolainen voi olla sukua saamelaisille esivanhemmilleen tai että vaikkapa ei perisi jotain harvinaista saamelaisperäistä ominaisuutta, kuten ulkonäköä tai vaikkapa sairautta.

Hyvää settiä, juuri näin.

Se on juurikin ihan mitä haetaan. Noita oli Kitkan talvikylän eli Posion noita. Mitä todennäköisimmin kaikki Kitkan saamelaiset olivat sukua toisilleen. Joten jos on sukua Kitkan saamelaisille, niin eikö myös noidalle ? Jos on prosenttikin samaa dna:ta, voiko joku sanoa ettei ole sukua ? Sitähän tässä nyt kysytään. Kumpi ratkaisee määrä vai laatu ?

Totta. Tuollaisessa tapauksessa sen sukulaisuuden voisikin todistaa paremmin asiakirjoilla (jos ne niin kauas ulottuisivat), ne kun eivät laimennu niin kuin DNA.

[jussipussi]

Alkuperäinen arvioni perustui siihen, että kirjallisten lähteiden mukaan Kemin-Lapin alueen itäosiin on muuttanut vähän suomalaisia. Kuusamon alue oli poikkeus. Siksi on vähän harmillista, että vertailu tehtiin juuri kuusamolaisiin. Sen lisäksi, että sinne muutettiin paljon, väestö on käynyt läpi poikkeuksellisen tiukan pullonkaulan. Minusta olisi ollut paljon informatiivisempaa verrata noitaa sallalaisiin ja savukoskelaisiin sukuihin. Nyky Kuusamohan tiedettiin alunperinkin hyvin suomalaiseksi.

Ylläolevien tietojen perusteella oletin, että noita olisi ollut jonkin verran saamelaismpi, kuin em alueiden nykyväestö, mutta ei kovin paljoa, ehkä kolmanneksen enemmän.

[Anskuq]

Dna ei valehtele ja näissä teidän kommenteissa on selityksen maku todella vahvana mukana. Tämä yksilö noaidi ei ole kuusamolaisia millään tavalla vaan on tullut pohjoisempaa. Isotooppitutkimuksessa arvellaan hänen tulleen mahdollisesti jäämeren rannikolta.

The strontium values representing early childhood are consistent with expected values for the bedrock of Finland, but values reflecting the individual’s place of residence during adolescence are highly unusual for Finland. The low values of oxygen, together with dietary modelling, may hint towards the coast of the Arctic Ocean.

[Jaska]

Dna ei valehtele ja näissä teidän kommenteissa on selityksen maku todella vahvana mukana. Tämä yksilö noaidi ei ole kuusamolaisia millään tavalla vaan on tullut pohjoisempaa. Isotooppitutkimuksessa arvellaan hänen tulleen mahdollisesti jäämeren rannikolta.

En ole nähnyt kenenkään selittelevän vaan pohtivan. Sinä tässä vääristelet nyt pahasti, koska haluat uskoa tietyllä tavalla. Todellisuudessahan sekä DNA että isotoopit vihjaavat henkilön olleen paikallisia. Suomennan, jos englantisi ei ole sujuvaa:
- Nykysaamelaisilla on enemmän länsieurooppalaista perimää kuin noidalla, joten noita ei sillä perusteella edustaisi tulokasta niistä ryhmistä. Ellei sitten tuo läntinen perimä olisi vasta myöhään levinnyt nykysaamelaisiin.
- Lapsuutensa hän on viettänyt Suomen alueella, mutta aikuisena hän on elänyt jossain muuallakin, ehkä Jäämeren rannalla.
- Ethän sinä voi tietää, millaisia sen ajan kuusamolaiset olivat. Se on selvää, ettei tuo noita muistuta nykyajan kuusamolaisia - syykin siihen selviää alueen asutushistoriasta, jos luet rcislandlaken viestin. Suurin osa nykykuusamolaisten esivanhemmista on suomalaisia, vaikka myös joitain saamelaissukuja on edustettuina.

"Our results show that the individual’s ancestry is consistent with his presumed connection to Sámi, and he likely represents the local Kemi Sámi group. Despite the genetic similarity, we found that present-day Sámi carry more West European ancestry than our studied individual does. Therefore, it is possible that Kemi Sámi differed from the more northern Sámi, or that the present-day Sámi received West European gene flow during the last centuries. We also compared the new genetic data to contemporary Finnish-speaking inhabitants of Kuusamo, but found no evidence of extensive Sámi-related contribution in them.
The isotopes clarify the individual’s lifetime mobility and livelihood and indicate that he was highly mobile during his lifetime. The strontium values representing early childhood are consistent with expected values for the bedrock of Finland, but values reflecting the individual’s place of residence during adolescence are highly unusual for Finland. The low values of oxygen, together with dietary modelling, may hint towards the coast of the Arctic Ocean."

[Anskuq]

Kyllä Jaska ymmärsin. Dna ei valehtele, nyky kuusamolaiset eivät ole tämän noidan jälkeläisiä.

[jussipussi]

Kyllä Jaska ymmärsin. Dna ei valehtele, nyky kuusamolaiset eivät ole tämän noidan jälkeläisiä.

Sehän oli oletettavaa jo ennen tutkimuksia. Kuten sanoin, olisi ollut hienoa, jos tuloksia olisi verrattu nykyisiin sallalaisiin ja savukoskelaisiin. Onkohan näitä tutkimustuloksia jossain näkyvissä? Olisi mielenkiintoista, jos foorumin asiantuntijat pääsisivät analysoimaan niitä.

Tietääkö kukaan onko Jäämeren ja Vienan meren ravinnolla sellaista eroa, että se näkyisi analyyseissä? Olisi varsin luontevaa, että tuohon aikaan osa alueen suvuista asui vuodenkiertonsa aikana Vienanmeren rannoilla.

[Jaska]

Kyllä Jaska ymmärsin. Dna ei valehtele, nyky kuusamolaiset eivät ole tämän noidan jälkeläisiä.

DNA ei valehtele, mutta ei se pysty myöskään todistamaan väitettäsi oikeaksi. Tässä sinulle perusmatematiikkaa periytymisestä.

Esipolvi:
1. kaksi vanhempaa, 50 % kultakin.
2. neljä isovanhempaa, 25 % kultakin.
3. kahdeksan isoisovanhempaa, 12,5 % kultakin.
4. 16 esivanhempaa: 6,25 % kultakin.
5. 32 esivanhempaa: 3,125 % kultakin.
6. 64 esivanhempaa: 1,5625 % kultakin.
7. 128 esivanhempaa: 0,78 % kultakin.

Eli jo seitsemän sukupolven takana yhden esivanhemman laskennallinen osuus on alle prosentin, ja kymmenen sukupolven takana enää alle promillen. Kitkan noita on vielä kauempana menneisyydessä - 400 vuotta olisi suunnilleen 16 sukupolvea.

Ymmärrätkö nyt, että sukulaisuutta ei autosomaalitasolla voisi enää havaita noin kaukaa, vaikka se olisikin totta? Vain suorassa isälinjassa voitaisiin enää todistaa sukulaisuus tuosta miehestä nykymiehiin. Y-DNA tulosta saadaan kuitenkin vielä odottaa.

Vahva puolueellisuutesi sokaisee sinut nyt näkemästä asioita objektiivisesti.