merimaa kirjoitti:Bedlan-projektin sivu on päivittynyt ja se kertoo, että monitieteinen artikkeli julkaistaankin monografiana (”to be transformed into a monograph”). Eikös se ole vähän paksumpi nide?
Muutenkin sivulle on linkitetty kaksi uutta, eri tieteenaloja yhdistelevää tekstiä, joista toinen julkaistaan kirjassa Oxford Handbook for Archaeology and Language otsikolla ”Uralic Archaeolinguistics” ja toinen arkeologi Hermann Parzingerin syntymäpäiväkirjassa otsikolla ”Kommunikationsräume und interkulturelle Netzwerke im bronzezeitlichen Sibirien: Ein neuer Blick auf Sejma-Turbino, den „Flowerpot complex“ und die Ausbreitung der uralischen Sprache”. En löytänyt niistä äkkiseltään uutta tietoa geenitutkimuksesta, mutta arkeologiasta oli uusi tulkinta. Kielitieteestä taas jäi sellainen käsitys, että eri tutkimuksia ei oltu arvioitu oikein kriittisesti toisiaan vasten, ehkä siksi, että kukaan kirjoittajista ei ole perinteinen kielitieteilijä.
merimaa kirjoitti:Englanninkielinen katsaus kielitieteeseen, arkeologiaan ja genetiikkaan on minusta erinomainen, mutta johtopäätökset lopussa eivät ole yksityiskohtaisesti perusteltuja, joten niihin voi kätkeytyä ristiriitoja.
merimaa kirjoitti:Toisaalta tuntuu siltä, että kielitieteenkin tulokset elävät koko ajan, koska esimerkiksi Holopainen on muuttanut joitakin näkemyksiään väitöskirjansa julkaisun jälkeen. Vuonna 2022 hän on ollut sitä mieltä, että samojedikielissä on kyllä indoiranilaisia lainasanoja, mutta niiden ikää on vaikea määrittää, eikä niistä siten ole juuri hyötyä samojedien esihistorian selvittämisessä (”There are Indo-Iranian loans in Samoyed, but it is difficult to say much about their age > Currently little use in discussion on Samoyed prehistory.”) Kantaindoiranilaisista lainasanoista hän toteaa, että samojedikielten ja muiden uralilaisten haarojen jakamat lainasanat ovat monitulkintaisia (”Early IIr loans shared with ”Finno-Ugric”? No unambiguous examples.”)
https://ugric.univie.ac.at/fileadmin/us ... pdated.pdf
Kristiina kirjoitti:Hullua tuossa Grünthalin ryhmän paperissa oli sekin, ettei siinä esitetty kantauralille mitään konkreettista aluetta ja käyty läpi sen alueen arkeologiaa.
Kristiina kirjoitti:Nykyiset näytteet huomioon ottaen moni on kai sitä mieltä, että kra001 sekä Tatarka Hillin miehet puhuivat kantauralia ja heidän poikansa olisivat olleet näitä liikkuvia kantauralin puhujia. Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että niinkin laaja kieliperhe kuin uralilaiset kielet olisi voinut saada alkunsa yksittäisten miesten liikehdinnästä vielä niin, että kieliperhe olisi syntynyt aivan muualle kuin mistä se olisi lähtenyt liikkeelle, eikä edes sen reitin varrelle, mitä pitkin miesten oletetaan kulkeneen - -
Minun mielestä on oikeastaan aika hassua olettaa, että tällaiset yksittäiset menevät kauppamiehet olisivat panostaneet kielensä siirtämiseen lapsilleen. Lasten kasvatus ja varhainen kielen oppiminen oli varmaan ennen kaikkea naisten vastuulla, enkä oikein ymmärrä, miten perheet olisivat ylipäänsä pysyneet näin liikkuvien miesten kannoilla.
merimaa kirjoitti:En ole ollenkaan perehtynyt lainasanatutkimuksen menetelmiin, joten minun ei ehkä pitäisi kommentoida koko asiaa, mutta minua kiinnostaa tietää, onko kielitieteellisissä argumenteissa heikkoja kohtia.
merimaa kirjoitti:Onko sillä jotain merkitystä, että Aikion mukaan samojedin valkoista tarkoittava sana olisi peräisin kantauralista? Olisiko se silloin natiivi uralilainen sana, eikä kantaindoiranista lainattu?
merimaa kirjoitti:Entä sana sataa? (Nganasan soru- id. < PS *sårå- < PU *ćada- ‘to rain’ ← PIE *ḱad- (? *ḱh2d) ‘to fall’ (Koivulehto 1991).)
Holopainen (2021: 216) on sitä mieltä, että se on käypä lainasana kantaindoiranista (”This etymology is formally unproblematic”), mutta Holopainen (2022, esitelmä) onkin sitä mieltä, että sen lainaamisessa kantauralin tasoon on ilmeisesti joku ongelma (”No good parallels to the substitution of IE/IIr *d by the Uralic (spirant?) *d”).
merimaa kirjoitti:Kiitos! Lisäsin tuonne aiempaan kommenttiin vielä myöhemmin yhden kysymyksen, joka liittyy kantasamojedin sanoihin *sirå ‘lumi’ ja *se̮r ‘jää, valkoinen’. Jos ymmärrän Holopaisen ajatuksenjuoksua, hän ilmeisesti ehdottaa, että valkoista tarkoittavalla sanalla voisi olla eri alkuperä kuin lunta ja jäätä tarkoittavilla sanoilla, vaikka sanat valkoinen ja jää näyttävät samalta.
Jaska kirjoitti:merimaa kirjoitti:Kiitos! Lisäsin tuonne aiempaan kommenttiin vielä myöhemmin yhden kysymyksen, joka liittyy kantasamojedin sanoihin *sirå ‘lumi’ ja *se̮r ‘jää, valkoinen’. Jos ymmärrän Holopaisen ajatuksenjuoksua, hän ilmeisesti ehdottaa, että valkoista tarkoittavalla sanalla voisi olla eri alkuperä kuin lunta ja jäätä tarkoittavilla sanoilla, vaikka sanat valkoinen ja jää näyttävät samalta.
Täytyy tunnustaa, etten hahmota, mitä Holopainen siinä tarkoittaa. (”This also speaks against the relationship of the Samoyed word with ‘snow’ and ‘ice’, which can then be of different origin.”) Hänhän tuntui juuri sitä ennen hyväksyvän Aikion etymologian, jossa kuitenkin nuo kaikki samojedin sanat liittyvät toisiinsa. Mikä nyt sitten yhtäkkiä puhuisikin niiden yhdistämistä vastaan? Tuskin ainakaan se, että Katzin kaukaa haettu indoiranilainen selitys ei päde.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 77 vierailijaa