Muinainen Suomi

Estonian Journal of Archaeology, 2014, 18, 1, 3–29

Kerkko Nordqvist and Piritta Häkälä
DISTRIBUTION OF CORDED WARE IN THE
AREAS NORTH OF THE GULF OF FINLAND –
AN UPDATE

http://www.kirj.ee/23786/?tpl=1061&c_tpl=1064

perttimp kirjoitti:Estonian Journal of Archaeology, 2014, 18, 1, 3–29

Kerkko Nordqvist and Piritta Häkälä
DISTRIBUTION OF CORDED WARE IN THE
AREAS NORTH OF THE GULF OF FINLAND –
AN UPDATE

http://www.kirj.ee/23786/?tpl=1061&c_tpl=1064

Kiitos! Aivan mahtavasti karttoja erilaisten vasarakirveiden levinneisyydestä.
Viime vuosikymmeninä nuorakeraamisten löytöpaikkojen määrä on yli kolminkertaistunut.

Tulos: nuorakeraamisen kulttuurin ydinalue on ulottunut aiemmin oletettua pidemmälle sisämaahan monin paikoin Hämeessä ja Kymessä.

Levinneisyyskartat tuovat mieleen rautakautisen "muinaissuomalaisen" levinneisyyden.

Selitys voisi liittyä ilmastovyöhykkeisiin, jotka vaikuttavat voimakkaasti ennen kaikkea maatalouden harjoittamiseen. Onhan jo aiemmin nuorakeraamikkojen todettu asettuneen erään ilmastovyöhykkeen äärirajoille saakka, ja ilmeisesti ainakin laiduntamista harjoittivat ja eteläisemmissä maissa peräti viljelyä. Vastaava selitys pätisi hyvin myös rautakautisille erätalonpojille.

Vasarakirveskulttuuri toi maitotuotteet Suomeen 4500 vuotta sitten. Ainejäämät saviastioissa todisteena. Vasarakirveskulttuurin alue oli laajempi kuin on aiemmin otaksuttu saviastiasirpaleiden pohjalta. Muut esinelöydöt osoittavat kulttuurin vaikutukset laajalla alueella Hämeessä. Koko vasarakirveskulttuurin alue kattoi rannikon etelästä Pohjanmaalle sekä Hämeen.

http://www.kirj.ee/public/Archaeology/2 ... 1-3-29.pdf

http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Suomess ... 6686222200

http://rspb.royalsocietypublishing.org/ ... 40819.full

Vasarakirves toi laktoositoleranssin Suomeen ja oli laajalle levinnyt, etenkin länsi-Suomessa toleranssi on selvästi korkeampi kuin Virossa mutta ei-ruotsalaiset ja ei-slaavilaiset R1a:t ovat Suomessa vähäisiä - johtopäätöksenä vasarakirves ei ollut Suomessa R1a:ta edes pääosin?

Rekonpoika kirjoitti:Vasarakirves toi laktoositoleranssin Suomeen ja oli laajalle levinnyt, etenkin länsi-Suomessa toleranssi on selvästi korkeampi kuin Virossa mutta ei-ruotsalaiset ja ei-slaavilaiset R1a:t ovat Suomessa vähäisiä - johtopäätöksenä vasarakirves ei ollut Suomessa pääosin R1a:ta edes pääosin?

I1 vai N1c1? Pitänee odotella ruotsalaisten tutkimuksia I-valtaisen muinaisasutuksen osalta, mm. vastaavia ravintoainetutkimuksia.

Sigfrid kirjoitti:

Rekonpoika kirjoitti:Vasarakirves toi laktoositoleranssin Suomeen ja oli laajalle levinnyt, etenkin länsi-Suomessa toleranssi on selvästi korkeampi kuin Virossa mutta ei-ruotsalaiset ja ei-slaavilaiset R1a:t ovat Suomessa vähäisiä - johtopäätöksenä vasarakirves ei ollut Suomessa pääosin R1a:ta edes pääosin?

I1 vai N1c1? Pitänee odotella ruotsalaisten tutkimuksia I-valtaisen muinaisasutuksen osalta, mm. vastaavia ravintoainetutkimuksia.

Periaatteessa N1c1-L1022 voisi toimia, mutta sekin on I1:tä harvinaisempi lännessä. Taitaa olla myös "itäistä" N1c1:tä harvinaisempi, ja sitä on jo paha toleranssiin liittää kun katsoo pohjois-Venäjän, saamelaisten ja komien ym lukuja.

Rekonpoika kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:

Rekonpoika kirjoitti:Vasarakirves toi laktoositoleranssin Suomeen ja oli laajalle levinnyt, etenkin länsi-Suomessa toleranssi on selvästi korkeampi kuin Virossa mutta ei-ruotsalaiset ja ei-slaavilaiset R1a:t ovat Suomessa vähäisiä - johtopäätöksenä vasarakirves ei ollut Suomessa pääosin R1a:ta edes pääosin?

I1 vai N1c1? Pitänee odotella ruotsalaisten tutkimuksia I-valtaisen muinaisasutuksen osalta, mm. vastaavia ravintoainetutkimuksia.

Periaatteessa N1c1-L1022 voisi toimia, mutta sekin on I1:tä harvinaisempi lännessä. Taitaa olla myös "itäistä" N1c1:tä harvinaisempi, ja sitä on jo paha toleranssiin liittää kun katsoo pohjois-Venäjän, saamelaisten ja komien ym lukuja.

Ehkä noin suurella aikasyvyydellä ei mitään yksittäistä isälinjaa ole enää löydettävissäkään: kyseinen alleeli on voitu periä myös äidiltä, ja väestöjen isälinjakoostumus ehtii muuttua suuresti jo tuhannessakin vuodessa, saati sitten 5 000 vuodessa...

Lounais-Suomeen on kuitenkin "aina" tullut porukkaa merten takaa, ja ennen (keskistä?) rautakautta alueen varhaisemman väestön lukumäärä on ollut alati hyvin pieni, huolimatta maatalouden väestönkasvua lisäävästä vaikutuksesta. Niinpä lukuisat myöhemmät väestöliikkeet ovat saattaneet huuhtoa nuorakeraamikkojen isälinjat lähes olemattomiin.

Paras vihje olisi edelleen se, mitä isälinjoja nuorakeraamisen kulttuurin haudoista on löydetty.

Paha sanoa mitään kun suomalaisia nuorakeraamikkojen jäännöksiä ei ole analysoitu.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin laktaasinsietoa on useaa eri "versiota" ja se on syntynyt monta kertaa eri kulttuureissa. Jos pronssikauden ja kivikauden välissä oli jonkinlainen väestökato Suomen alueella, sen on täytynyt johtua olosuhteista, jotka ovat voineet vaikuttaa myös nuorakeraamikkojen tai heidän läheisimpien "perillistensä" määrään. Siten nuorakeraamikkojen perimä on voinut dilutoitua lähes olemattomiin pronssikauden ja varhaisen rautakauden aikana, kun paikalle rynni suomiugreja ja germaaneja. Germaanien ja heidän jälkeläistensä skandinaavien laktaasinsieto taas on todennäköisesti TRB-perintöä (muistelisin nähneeni jopa tutkimuksen tästä). Eli tämän mukaan nykysuomalaistenkin laktaasinsieto voisi yhtä hyvin olla TRB-perintöä.

Lopullisesti asian voisi siis ratkaista vain saamalla käsiinsä suomalaisen nuorakeraamikon perimän, jota voisi sitten verrata TRB-tietoihin ja länsisuomalaiseen. (Tai sitten ei, jos ne kaikki olisivat samaa lajia...)

Balttien laktaasitilanteesta minulla ei ole tietoa, mutta se on voinut myös vaikuttaa asiaan.

JakarinNeruda

Eikö Vasarakirveskulttuurin laktaasinsieto voi olla TRB-pohjainen. Ja keitä nuo germaanit olivat alkuperältään? Kysyn germaaneista, koska geenien (ydna) pohjalta voisi ajatella, että germaanit eivät olisi saaneet laktaasinsietoaan TRB:ltä, vaan LBK:lta, joka lienee tuonut ydna R1b:n Pohjois-Eurooppaan. Suomen kohdalla pitäisin todennäköisimpänä reittinä laktaasinsietogeenille TRB->vasarakirveskulttuuri.

^ Kyllä, voihan se noinkin olla, jos nuorakeraamikot tulivat Skandinaviasta. Mutta tulivatko he? Olen jotenkin ajatellut, että Suomeen nuorakeramiikka olisi tullut Baltiasta tai itäistä reittiä, siis mantereitse, mutta voi olla että muistelin väärin. Pohjanlahden ympärihän se ei tullut.

Kaksi oleellista kysymystä kuuluu nyt: Onko skandien laktaasinsieto yhtä ja samaa muotoa vai voisiko siinä olla sekä TRB-, että nuorakeraamikkolähtöistä ainesta, ja syntyikö Skandinavian nuorakeramiikka ylipäätään laajamittaisen maahanmuuton tuloksena, vai säilyivätkö TRB-geenit (jolloin myöhemmät skandit/alueen germaanit olisivat olleet edelleen paljolti TRB-sukua)? Näihin varmaan joku muu osaa täällä antaa parempia vastauksia/arveluita kuin allekirjoittanut.

Miksei vasarakirveskulttuuri olisi voinut tulla Baltiasta ja myös kantaa laktaasinsietogeeniä? Tiedetäänkö että Viron senaikaiset asukkaat olivat alkuperäisiä vasarakirveskulttuurin tuojia, eivätkä vanhempaa läntistä, Skandinaavian kanssa samaa alkuperää? Ajatukseni on, että ihmiset olivat samoja ja omaksuttiin uusi valtakulttuuri eri syistä. En ole perehtynyt asiaan, kysyn vain.

JakomäenNeruda kirjoitti:Jos olen oikein ymmärtänyt, niin laktaasinsietoa on useaa eri "versiota" ja se on syntynyt monta kertaa eri kulttuureissa.

Ainakin neljä kertaa on maailmassa syntynyt laktoosinsietoon johtava mutaatio, mutta Euroopassa esiintyy niistä vanhastaan käsittääkseni vain yhtä. Niinpä tämän piirteen avulla ei voi erottaa itäisiä ja läntisiä geenivirtauksia.

JakomäenNeruda kirjoitti:Jos pronssikauden ja kivikauden välissä oli jonkinlainen väestökato Suomen alueella, sen on täytynyt johtua olosuhteista, jotka ovat voineet vaikuttaa myös nuorakeraamikkojen tai heidän läheisimpien "perillistensä" määrään. Siten nuorakeraamikkojen perimä on voinut dilutoitua lähes olemattomiin pronssikauden ja varhaisen rautakauden aikana, kun paikalle rynni suomiugreja ja germaaneja. Germaanien ja heidän jälkeläistensä skandinaavien laktaasinsieto taas on todennäköisesti TRB-perintöä (muistelisin nähneeni jopa tutkimuksen tästä). Eli tämän mukaan nykysuomalaistenkin laktaasinsieto voisi yhtä hyvin olla TRB-perintöä.

Lopullisesti asian voisi siis ratkaista vain saamalla käsiinsä suomalaisen nuorakeraamikon perimän, jota voisi sitten verrata TRB-tietoihin ja länsisuomalaiseen. (Tai sitten ei, jos ne kaikki olisivat samaa lajia...)

Hyvä pointti, nuorakeraamikkojen jälkeläisetkin olisivat ehkä ehtineet huveta. Mahdollisen nuorakeraamikon muinais-DNA:n osalta lienee kuitenkin helpompi selvittää tulosuunta, koska itse laktoositoleranssimutaatio lienee sama useimmilla eurooppalaisilla.

Jaska kirjoitti: Mahdollisen nuorakeraamikon muinais-DNA:n osalta lienee kuitenkin helpompi selvittää tulosuunta, koska itse laktoositoleranssimutaatio lienee sama useimmilla eurooppalaisilla.

Tuskinpa Suomesta saadaan muinais-DNA:ta, ehkä Virosta tai Latviasta, ehkä ei sieltäkään.

Virkistinpä muistiani vähäsen. Eli kuten Jaska toteaa, laktoosinsietomutaatio on kaikilla eurooppalaisilla samaa lajia. Mutaation syntyaika ja -paikka ovat aika epäselviä; oleellisempi onkin mutaation yleistymisen ajankohta, jonka oletetaan liittyvän maanviljelyn tai paremminkin karjatalouden yleistymiseen. Tämä on tietysti voinut tapahtua vaikka kuinka monella alueella erikseen. Laktoosinsieto nimittäin yleistyy suotuisissa oloissa ilmeisesti varsin nopeasti, Afrikasta on esimerkki jossa mentiin nollasta lähes sataan prosenttiin noin 3000 vuodessa. Laktoosinsieto on suurimmillaan germaaniperäisillä kansoilla kuten skandeilla ja briteillä, josta syystä yleistymisen paikaksi on Pohjois-Euroopassa arveltu LBK- tai TRB-kulttuuria.

Elikkäs Suomenkin populaatiossa on varmasti ollut harvinaisena sietomutaatiota jo kampakeraamisena aikana, ja se oli nuorakeraamikkojen tuoma maito, eikä heidän geeniperimänsä, joka sai tämän mutaation yleistymään. Ainakin lounaisrannikolla (noin välillä Salo-Vaasa; vrt. pronssikauden lehmähammas Nakkilassa) laktoosinsieto lienee sitten pysynyt suht korkealla tai noussut hiljalleen, kun taas sisämaassa arvelen sen välillä tipahtaneen saamelaisperimän ja elämäntavan levittäytyessä. Viimeksimainittu tarkoittaisi, että esmes Hämeeseen dominoiva sietokyky olisi levinnyt uudelleen vasta imsujen mukana ja siitä Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle vasta aivan rautakauden lopulta lähtien.

LBK tosiaan näyttää vahvimmalta ehdokkaalta. Se ei kuitenkaan selitä laktaasisiedon nousua Suomessa. Jos yksin ydnan pohjalta arvioi asiaa (koska se on suurin erottaja eurooppalaisten geeneissä idän ja lännen välillä), niin yhteinen nimittäjä löytyy juuri noista germaanisesta maista. Se on R1b-I1 yhteys, joka siis on voinut siirtää sekoittumisen kautta laktaasisiedon myös Suomeen, tai ainakin vahvistaa sitä. Tämä on looginen päätelmä perustuen tosiasioihin ja vaatisi vasta-argumentteja, jos niitä löytyy. Toinen näkökulma on sitten se, että on voinut tapahtua kulttuurivaihtoa, kuten vasarakirveskulttuurin omaksunta vanhan pohjoiseurooppalaisen väestön parissa, esimerkiksi Baltiassa ennen imsujen tuloa. Toinen kulttuurinen muutos lienee ollut imsujen omaksuma karjanhoito ja maidon käyttö ravintona.

Vaan mitenhän tuo Saamelaisten korkea I1-R1b sopii tuohon yhtälöön.

koltti kirjoitti:Vaan mitenhän tuo Saamelaisten korkea I1-R1b sopii tuohon yhtälöön.

Mihin yhtälöön?

Saami-projektin mukaan N ja I ovat valtahaplot. R- ryhmä on kovin kansanvälinen. Tämä jakauma sopii hyvin siihen kuvaan, että R1b oli päätekijä laktaasia pilkkovaa entsyymiä tuottavan geenin kohdalla.

https://www.familytreedna.com/public/Sa ... n=yresults