Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Muistelisin, että ainakin pohjoismanseilla olisi samat kaksi fratriaa kuin hanteillakin, mutta ei ole nyt käsillä sopivaa lähdettä...
Pohjoismansissa on aika vahvasti hantin vaikutusta. Lieneekö mitenkään mahdollista, että fratriajärjestelmä omaksutaan sekundääristi?
Kai se "sekoittumisen" kautta on mahdollista. Tai siis niin, että nykyiset pohjoismansit olisivat saaneet kielensä yksiltä esivanhemmiltaan (lännestä) ja fratriajärjestelmän toisilta esivanhemmiltaan (paikalliset, muinaishantit?).
Joskin tuossa tilanteessahan odottaisi silti nimenomaan, että jos fratriat vastaavat kahta eri alkuperäispopulaatiota ja toinen niistä olisi vanha ugrilainen komponentti, niin sen pitäisi siis näkyä myös hanteilla?
Mutta mietitäänpä lisää: sanue
magyar ~
megyer ~ ms. *määńći ~ ha. *maańć on laina-alkuperää indoiranilaisilta (*manuš 'mies'). Se, että siitä on olemassa sekä etuvokaalinen että takavokaalinen variantti ei välttämättä ole mitään sekundääriä ugrilaista vaihtelua, vaan voisi viitata, siihen, että nimi on omaksuttu eri vaiheissa osana heterogeenistä tasankougrilaista konfederaatiota (kenties nimenomaan jonkin arjalaisen tai erityisen arjalaisvaikutteisen porukan johtamaa). Näin ollen sen ei tarvitsisi liittyä yksittäiseen alkuperäispopulaatioon. Ehkä tämä mansi-unkari-linkki viittaa nimenomaan klaaniin *mäńć, ja klaanissa *mańć taas olikin hieman eri paletti isälinjoja.
Todennäköistähän on myös, että varhaiset "unkarilaiset" ovat puhuneet useitakin eri lähisukuisia murteita (ja onhan siellä varmaan ollut jos jonkinlaisia bulgaareita ja avaareitakin seassa), joista sittemmin Pannonian valloituksen kaaoksessa vain yksi — ehkä juuri pääheimo megyerien — on jäänyt henkiin ja kehittynyt nykyunkariksi. Eli ehkä jostain toisaaltapäin Unkaria voisi löytää myös nimenomaan hanteihin viittaavia geenejä?
Jaska kirjoitti:Joo, voisi olettaa että mansi on seurannut hantia Siperiaan ja kielenä syrjäyttänyt sen lännessä. Mutta toisaalta voi olla, että viime vaiheessaan ne molemmat ovat levinneetkin etelästä pohjoiseen. Aika auki taitaa vielä olla tietämyksemme aiheesta - substraatti- ja muiden (keskinäistenkin) lainasanojen kartoittaminen voisi tuottaa tarkennuksia.
Hyvä kysymys voisi olla, miten pitkälle länteen selkupista on hantin välityksellä saatu lainasanoja. Löytyykö sellaisia esim. itämansista? Entä löytyykö komilaisia lainoja, jotka on välitetty edelleen selkuppiin? Jos löytyy, niin miten vanhoiksi ne voidaan osoittaa, vai olisivatko ne levinneet hantimurteiden läpi kulkusanoina?
Ilmiselvää ainakin on, että pitänee lukea lisää kirjallisuutta.