Muinainen Suomi

Tässä väitöskirjassa yhdistetään arkeologisia ja geneettisiä menetelmiä Suomen esihistoriallisten populaatiopullonkaulojen todentamiseen. Yhdistimme geneettisiä simulaatioita ja arkeologiseen todistusaineistoon perustuvia väestömäärän arvioita. Kokeilimme erilaisia simulaatioskenaarioita arvioidaksemme demografisten tapahtumien geneettisisiä vaikutuksia ja vertasimme tuloksia nykyisen geenipoolimme tunnettujen geneettisten piirteiden kanssa. Tässä väitöskirjassa keskityimme mitokondriaaliseen ja Y-kromosomaaliseen tutkimukseen. Simulaatiot tehtiin simuPOP -nimisessä eteenpäin ajassa kulkevassa populaatiosimulaatioympäristössä. Suomen esihistoriallista väestöä ei ole aikaisemmin näin laajasti simuloitu geneettisin simulaatiomenetelmin.
.
.
.
Tutkimuksen päätulokset ovat: arkeologinen ja geneettinen todistusaineisto yhdessä kiviesinetietokanta-analyysin kanssa viittaa siihen, että Suomessa on ollut ainakin yksi neoliittinen populaatiopullonkaula. Tutkimuksemme mukaan naapuripopulaatioista tullut migraatio, vaikkakin rajallinen mutta pitkäaikainen, voi merkittävästi vaikuttaa populaation geneettiseen rakenteeseen. Simulaatiomme osoittivat, että ahdas esihistoriallinen pullonkaula voi vieläkin vaikuttaa geneettiseen diversiteettiin, jopa tuhansien vuosien päähän. Tällä lähestymistavalla on mahdollista arvioida tuloksia perusteellisemmin kuin yksinomaan arkeologisella tai geneettisellä lähestymistavalla.

The long-term history of prehistoric populations is a challenging but important subject that can now be addressed through combined use of archaeological and genetic evidence. In this study a multidisciplinary team uses these approaches to document the existence of a major population bottleneck in Finland during the Late Neolithic period, the effects of which are still detectable in the genetic profile of the Finnish population today. The postglacial recolonisation of Finland was tracked through space and time using radiocarbon dates and stone artefact distributions to provide a robust framework of evidence against which the genetic simulations could be compared.