Jaska kirjoitti:Hei vau, ilmeisesti lisätodisteita eteläsaamen varhaiselle eriytymiselle tulossa seuraavassa osassa:
"In a future article of the present series, an early split into a southern group (Southern and Ume Sámi) and other groups (central and eastern) is proposed with the assumption that the predecessors of the languages of the southern group would have been carried from southern Finland to Central Scandinavia across the Gulf of Bothnia during the Iron Age (Häkkinen 2010)."
Jos tosiaan saame on jaettavissa kahteen leiriin, eteläis-uumajalaiseen (EU) ja keskis-itäiseen (KI), niin sitten voidaan miettiä tämän jaon syntymistä maantieteen kannalta. Laitan esiin muutaman vaihtoehdon ilman arviota niiden todennäköisyyksistä.
1) Kantasaamen puhujien sukupolvittain uusiutuva kärki leviää länsirannikon vesikulkuyhteyksien vauhdittamana pohjoiseen. Merenkurkun kohdalla osa väestä siirtyy meren yli nyky-Ruotsin puolelle ja osa jatkaa etenemistä nyky-Suomen puolella. Rannikoilta väestö leviää edelleen sisämaahan Pohjanlahteen laskevien jokien suunnissa kohti nyky-Norjaa ja nyky-Venäjää.
2) Kanta-saame on levinnyt rantoja kiertäen reittiä Vaasa, Kokkola, Oulu, Tornio, Luulaja, Uumaja, ja murteutuminen länsi- ja itäpuolen murteisiin (seurauksena EU ja KI) on tapahtunut tälle rannikkoasutukselle sitten omia aikojaan. Katkaisukohta olisi jollain asumiseen huonosti soveltuvalla ja siksi harvaan asutetulla tai paleokieliseksi vielä toistaiseksi jääneellä rannikon alueella. Rannikolta olisi sitten edetty sisämaahan.
3) Joskus on esitetty, että saamen pari murretta olisi levinnyt toinen Itä-Suomessa ja toinen Länsi-Suomessa. Länsihaara olisi voinut levitä Merenkurkun yli Ruotsin puolelle ja Itähaara olisi voinut tulla Oulujoelta Perämerelle. Varsinainen jako (EU/KI) olisi kuitenkin tapahtunut jo aiemmin jossakin.
4) Jokin muu.
Listan kohdissa 1-2 oleellista on Pohjanlahden/Perämeren vaikutus murteutumiseen. Kohdassa 3 se on edelleen yhtenä tekijänä. Tältä osin Jaskan tekemä saamen jako kahteen on istutettavissa maantieteeseen. Tosin meren
ylitys ei ole välttämätön, mutta aivan mahdollinen sekin.
Vertailukohta saadaan ruotsin etenemisestä nyky-Ruotsin rannikkoyhteyksiä pitkin. Ruotsalainen aaltohan jakautui Merenkurkun kohdalla kahtia, kun siitä erkani haara Vaasan seudulle. Jos siitä pohjoiseen ei olisi ollut vahvaa suomen kielistä rautakautista maatalousasutusta, olisi itäinen ruotsalaisasutus jatkanut Tornion suuntaan, kunnes haarat olisivat kohdanneet. Vaasan haaran murteutumisesta saa verrokkitapauksen siihen, kuinka herkästi kieli murteutuu Merenkurkun erottamana.