Sivu 1/1

De situ linguarum fennicarum aetatis ferreae, Pars I

ViestiLähetetty: 28 Marras 2015 23:33
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Frog and Janne Saarikivi, University of Helsinki

Abstract: This article is the first part of a series that employs a descendant historical reconstruction methodology to reverse-engineer areas where Finnic languages were spoken especially during the Iron Age (500 BC – AD 1150/1300). This opening article of the series presents a heuristic cartographic model of estimated locations of groups speaking Finnic languages and their neighbours in ca. AD 1000.

http://www.helsinki.fi/folkloristiikka/ ... df#page=64

s. 64 ja eteenpäin, hyvin tyylikäs kooste ja näkemys itämerensuomen ja muiden alueellisten läheisten kielten tilanteesta ensimmäisellä vuosituhannella jaa.

Re: De situ linguarum fennicarum aetatis ferreae, Pars I

ViestiLähetetty: 29 Marras 2015 22:12
Kirjoittaja Kvenlander
Oli todella mielenkiintoinen artikkeli, suosittelen.

Re: De situ linguarum fennicarum aetatis ferreae, Pars I

ViestiLähetetty: 30 Marras 2015 16:26
Kirjoittaja Fagus
Samoin, suosittelen – erinomainen artikkeli.

Re: De situ linguarum fennicarum aetatis ferreae, Pars I

ViestiLähetetty: 10 Joulu 2016 10:29
Kirjoittaja Jaska
Hei vau, ilmeisesti lisätodisteita eteläsaamen varhaiselle eriytymiselle tulossa seuraavassa osassa:

"In a future article of the
present series, an early split into a southern
group (Southern and Ume Sámi) and other
groups (central and eastern) is proposed with
the assumption that the predecessors of the
languages of the southern group would have
been carried from southern Finland to Central
Scandinavia across the Gulf of Bothnia during
the Iron Age (Häkkinen 2010)."

Re: De situ linguarum fennicarum aetatis ferreae, Pars I

ViestiLähetetty: 10 Joulu 2016 11:56
Kirjoittaja aikalainen
Jaska kirjoitti:Hei vau, ilmeisesti lisätodisteita eteläsaamen varhaiselle eriytymiselle tulossa seuraavassa osassa:

"In a future article of the present series, an early split into a southern group (Southern and Ume Sámi) and other groups (central and eastern) is proposed with the assumption that the predecessors of the languages of the southern group would have been carried from southern Finland to Central Scandinavia across the Gulf of Bothnia during the Iron Age (Häkkinen 2010)."

Jos tosiaan saame on jaettavissa kahteen leiriin, eteläis-uumajalaiseen (EU) ja keskis-itäiseen (KI), niin sitten voidaan miettiä tämän jaon syntymistä maantieteen kannalta. Laitan esiin muutaman vaihtoehdon ilman arviota niiden todennäköisyyksistä.

1) Kantasaamen puhujien sukupolvittain uusiutuva kärki leviää länsirannikon vesikulkuyhteyksien vauhdittamana pohjoiseen. Merenkurkun kohdalla osa väestä siirtyy meren yli nyky-Ruotsin puolelle ja osa jatkaa etenemistä nyky-Suomen puolella. Rannikoilta väestö leviää edelleen sisämaahan Pohjanlahteen laskevien jokien suunnissa kohti nyky-Norjaa ja nyky-Venäjää.

2) Kanta-saame on levinnyt rantoja kiertäen reittiä Vaasa, Kokkola, Oulu, Tornio, Luulaja, Uumaja, ja murteutuminen länsi- ja itäpuolen murteisiin (seurauksena EU ja KI) on tapahtunut tälle rannikkoasutukselle sitten omia aikojaan. Katkaisukohta olisi jollain asumiseen huonosti soveltuvalla ja siksi harvaan asutetulla tai paleokieliseksi vielä toistaiseksi jääneellä rannikon alueella. Rannikolta olisi sitten edetty sisämaahan.

3) Joskus on esitetty, että saamen pari murretta olisi levinnyt toinen Itä-Suomessa ja toinen Länsi-Suomessa. Länsihaara olisi voinut levitä Merenkurkun yli Ruotsin puolelle ja Itähaara olisi voinut tulla Oulujoelta Perämerelle. Varsinainen jako (EU/KI) olisi kuitenkin tapahtunut jo aiemmin jossakin.

4) Jokin muu.

Listan kohdissa 1-2 oleellista on Pohjanlahden/Perämeren vaikutus murteutumiseen. Kohdassa 3 se on edelleen yhtenä tekijänä. Tältä osin Jaskan tekemä saamen jako kahteen on istutettavissa maantieteeseen. Tosin meren ylitys ei ole välttämätön, mutta aivan mahdollinen sekin.

Vertailukohta saadaan ruotsin etenemisestä nyky-Ruotsin rannikkoyhteyksiä pitkin. Ruotsalainen aaltohan jakautui Merenkurkun kohdalla kahtia, kun siitä erkani haara Vaasan seudulle. Jos siitä pohjoiseen ei olisi ollut vahvaa suomen kielistä rautakautista maatalousasutusta, olisi itäinen ruotsalaisasutus jatkanut Tornion suuntaan, kunnes haarat olisivat kohdanneet. Vaasan haaran murteutumisesta saa verrokkitapauksen siihen, kuinka herkästi kieli murteutuu Merenkurkun erottamana.

Re: De situ linguarum fennicarum aetatis ferreae, Pars I

ViestiLähetetty: 10 Joulu 2016 12:28
Kirjoittaja Sigfrid
Jaska kirjoitti:Hei vau, ilmeisesti lisätodisteita eteläsaamen varhaiselle eriytymiselle tulossa seuraavassa osassa:

"In a future article of the
present series, an early split into a southern
group (Southern and Ume Sámi) and other
groups (central and eastern) is proposed with
the assumption that the predecessors of the
languages of the southern group would have
been carried from southern Finland to Central
Scandinavia across the Gulf of Bothnia during
the Iron Age (Häkkinen 2010)."


Hienoa, tätä minä olen epäillyt jo pitkään PDT_Armataz_01_01

Re: De situ linguarum fennicarum aetatis ferreae, Pars I

ViestiLähetetty: 15 Joulu 2016 10:48
Kirjoittaja Sigfrid
Voi meitä miespoloisia! Ensin luolanaisen emansipaatio vei meiltä penisluun ja sitten naisen uusi emansipaatio vaatii mieheltä kestävyyttä PDT_Armataz_01_01 Nainen ei osaa päättää mitä haluaa... eikä ole koskaan tyytyväinen PDT_Armataz_01_14

https://www.theguardian.com/science/201 ... ow-baculum

Re: De situ linguarum fennicarum aetatis ferreae, Pars I

ViestiLähetetty: 15 Joulu 2016 12:00
Kirjoittaja jussipussi
Sigfrid kirjoitti:Voi meitä miespoloisia! Ensin luolanaisen emansipaatio vei meiltä penisluun ja sitten naisen uusi emansipaatio vaatii mieheltä kestävyyttä PDT_Armataz_01_01 Nainen ei osaa päättää mitä haluaa... eikä ole koskaan tyytyväinen PDT_Armataz_01_14

https://www.theguardian.com/science/201 ... ow-baculum


Minä taas olen epäillyt tätä pitkään. PDT_Armataz_01_01