Muinainen Suomi

http://www.hs.fi/tiede/a1473651400264

Lainaus: Tarkka tilastollinen analyysi osoitti, että eri kielissä – sellaisissakin, jotka eivät ole samaa kieliperhettä – samaa asiaa nimitetään usein samoilla äänteillä. Esimerkiksi sanassa lehti on todennäköisesti b, p tai l, sanassa pyöreä on useimmiten r ja pieni-sanassa i.

Lainaus: Erityisen vahva äänneyhteys oli sanoissa, joilla nimitetään ruumiinosia. Nenässä on todennäköisesti n ja kieli sisältää i:n tai u:n.

aikalainen kirjoitti:http://www.hs.fi/tiede/a1473651400264

Lainaus: Tarkka tilastollinen analyysi osoitti, että eri kielissä – sellaisissakin, jotka eivät ole samaa kieliperhettä – samaa asiaa nimitetään usein samoilla äänteillä. Esimerkiksi sanassa lehti on todennäköisesti b, p tai l, sanassa pyöreä on useimmiten r ja pieni-sanassa i.

Lainaus: Erityisen vahva äänneyhteys oli sanoissa, joilla nimitetään ruumiinosia. Nenässä on todennäköisesti n ja kieli sisältää i:n tai u:n.

Jos mietitään, että aika monessa kieliperheessä näihin muotomääreisiin sopivia sanoja palautuu jo kantakieleen tai on lainattu naapurikielistä (esim. lehti on mahdollisesti samaa sanuetta kuin ruotsin blad), niin väkisinkin pistää miettimään, onko tässä oikeasti löydetty äännesymboliikkaa vaiko viitteitä vanhoista etymologisista yhteyksistä.