Johannes kirjoitti:Alma materini puolesta minun on kyllä ehdottomasti sanottava, että sen luentosalitekniikka kyllä vaikutti toimivan oikein hyvin, mutta ongelmia taisi tulla - kuten usein käy - käyttäjäportaassa: Luennoitsijalla ei ollut tarvetta esityksensä aikana koko av-välineistölle muutoin kuin yhden kartan näyttämiseksi aivan luennon lopussa. Jokin sivusilmällä nähtävä vilkkuva asia (näytönsäästäjä?) tietokoneen näytöllä häiritsi häntä esityksen alussa, jolloin avustaja ilmeisesti laittoi kiinni koko koneen näytön sulkemisen asemesta. Koneen käynnistäminen uudelleen ja kuvatiedoston etsiminen veivät sitten jonkin verran aikaa lopussa. - Näitä sattuu :)
Joo, kyllä ne yleensä testataan ennen esitystä, että kaikki toimii.
Videotykin temppuilut ja lepotilaan menemiset tai ihme näytönsäästäjät muistan joskus olleen jossain ongelmana.
Mielenkiintoista, että Klinge on yhä 80-luvulla esittämiensä näkemysten takana. Vendi-hypoteesi saa kyllä tukea kielitieteeltä; tässä Björnflatenilta:
"11.9 Four arguments can be brought forward for positing a West Slavic source
for the most archaic Slavic material in Finnic:
(i) Slavic material is more widely diffused in the North than in the South.
This circumstance does not favor a conception of accession from northmoving
East Slavs.
(ii) The most archaic material is typical borrowings with cognates in West
Slavic on the Baltic seaboard.
(iii) The most archaic material demonstrates an opposition in vowel quantity
which is not recorded in East Slavic, but a well attested feature of West
Slavic.
(iv) The general Finnic ethnonym venät indicates early contacts between the
Proto-Finnic tribes and the West Slavs on the Baltic seaboard.
If the three oldest layers are excluded, it can be stated that the oldest
East Slavic layer in Finnic can be dated to the second half of the 10th
century."
http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... flaten.pdfLänsislaavilainen vaikutus sijoittuisi siis jo ensimmäisen vuosituhannen puolelle. Toisaalta vendit olivat pakanoita 1100-luvun tanskalaissotiin saakka, joten ainakaan kristillistä sanastoa tuskin on sieltä suunnalta saatu. On siis mahdollista, että kristillinen sanasto todistaisi samasta kuin Kirsanovin paikannimitutkimukset Inkerinmaalla, eli selityksenä voisi ehkä toimia myös jokin hyvin vanhakantainen tai suhteellisen varhainen slaavilainen kielimuoto Novgorodin tshuudilaisalueella. Vanhimmat lainasanat olisivat puskuroituneet tshuudien kieleen eivätkä siksi olisi levinneet merkittävästi nykyaikaan säilyneisiin itämerensuomalaisiin kieliin.