Sivu 1/1

Kirkkomaa löydetty Lempäälästä

ViestiLähetetty: 30 Touko 2017 23:20
Kirjoittaja rcislandlake
Aimalan kirkko ?
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/arkeol ... 200174210/
Turun yliopiston arkeologit ovat paikallistaneet Lempäälästä kirkkomaan, jolla mahdollisesti on sijainnut myyttiseksikin kuvailtu Aimalan kirkko.

Perinnetiedon mukaan kirkko oli pystyssä 1300- ja 1400-luvuilla. Kirkon kerrotaan palaneen 1400-luvulla.

Asiakirjoja kirkosta ei ole säilynyt. Arkeologian opiskelijat Turun yliopistosta onnistuivat toukokuisissa tutkimuksissa löytämään muinaisen kirkkomaan.

–Ruumishautoja löytyi laajalta alueelta. Haudat olivat itä–länsi-suunnassa ja täysin esineettömiä. Säännönmukaisuudesta ja luiden maatumisasteesta päätellen kyse on keskiaikaisesta kristillisestä hautausmaasta, tutkimuksia johtanut arkeologi Juha Ruohonen kertoo.

Jos tutkimus saa lisärahaa, tutkijat yrittävät selvittää, missä kirkko mahdollisesti sijaitsi.

Re: Kirkkomaa löydetty Lempäälästä

ViestiLähetetty: 31 Touko 2017 02:48
Kirjoittaja Giösta
Laitan tähän samaan ketjuun toisen uutisen Egyptin muumio-dna:sta

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/ ... opean.html

Re: Kirkkomaa löydetty Lempäälästä

ViestiLähetetty: 01 Kesä 2017 01:30
Kirjoittaja Duchamp
Nyt pahoitamme kevyesti kalifin mieltä sanomalla että tähän mulla olisi ollut jatkettavaa uudesta tutkimuksesta Lempäälän hautojen orientaatiosta mutta tekstuaalisesti se on mulle amatöörinä kohden vaikeaa, joten kuva tutkimuksen sivusta olisi paikallaan. Se nyt ei tällä enginellä olleskaan käy enkä jaksa sitä tallentaa jollekin kuvapalvelimistani joten jääköön.

Ja edes otsikkograbia ko tutkimuksesta en saa aikaiseksi.

Pdf:stä löytyy tämä kuvateksti mutta kuvaa ette näe: "Figure 18. Grave orientations of Lempoinen, Lempäälä. The azimuthal ranges for the sunrises of the Easter
Day were calculated for 1000 and 1300 AD. The main annual solar events were calculated for 1000 AD."

",, Lempoinen, Lempäälä (1000 – 1250 AD)
The grave orientation distribution peaks at the locations of the Easter Day sunrise and Kekri sunset
orientations. However, the Kekri orientations were not towards the sunset of the solar mid-quarter day,
but the early November, i.e. possibly towards the sunrise of the annually changing time of the ancient
Finnish New Year kekri as determined by the lunisolar calendar. Another possibility is that those
orientations were intended towards the Vappu mid-quarter day sunrises in the opposite direction, i.e.
towards the direction of the heads of the buried persons. Note that the orientations of the graves from the
1917 excavations are only indicative of the ENE-WSW direction, as the original maps were not available.
The site had probably included also a cremation burial field cemetery, but the ground was already
badly disturbed at the time of the excavations in 1971. According to the director of excavations Pirkko-Liisa
Lehtosalo-Hilander, the inhumation graves may have contained relatively few items and most of the finds
from the site were probably from the cremations, which had been destroyed."

Re: Kirkkomaa löydetty Lempäälästä

ViestiLähetetty: 01 Kesä 2017 01:48
Kirjoittaja rcislandlake
Aimalan kirkon tutkimuksista löytyy FB-sivustot.
https://www.facebook.com/aimalankirkko/?fref=ts

"Wesilahden ja Lempäälän ensimmäinen yhteinen kirkko oli, niin kuin yleisesti tunnettu kansantaru kertoo, Aimalan kylässä. Paikkaa kävimme tietysti katsomassa. Littuisen talon isäntä, jonka maalla sen perustukset ennen nähtiin, tiesikin kertoa niitten olleen toisesta päästä neljä syltä, toisesta viisi, mutta vuosia sitten hän veti kivet pois ja rakensi niistä ynnä muista kivistä ometan (navetan)." (A. O. Heikel 1882: Kertomus Pirkkalan kihlakunnan muinaisjäännöksistä)


Sinikivi-foorumin epäilyksiin tai tietoihin en ota kantaa mutta laitanpa tämän tiedoksi.
http://sinikivi.com/foorumi/hermeeti/12 ... ?start=690

Duchampin kirjoituksesta. Aimalan kirkko on ajoitettu 1300-1400-luvulle eli juuri vuosisatojen 1000-1300-jälkeiselle vuosisadalle.

Re: Kirkkomaa löydetty Lempäälästä

ViestiLähetetty: 01 Kesä 2017 10:53
Kirjoittaja Sigfrid
Sinikiven kirjoittuksissa mainitaan nämä pohojalaiset merenkävijät ja laivat, joihin viittasin merkantilismia käsitellessämme. Pojojalaisethan omistivat rannikon satamat vielä ruottalaisten tulon jälkeenkin. Niistä riideltiin valtakunnan oikeudessa, kunnes merkanttilait lopettivat tämän varsin isomuotoisen suomalaisen elinkeinon.