Muinainen Suomi

jussipussi kirjoitti:

Rekonpoika kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Rekonpoika olivatko nuo Vienan ja Lapin näytteiden pullot juuri 2000 v vanhoja ja mistä Lapin näytteet olivat? Vuotsokin on pohjoissaamelaista perua.

Ei ajoituksella ole mitään merkitystä, riittää että niitä vetävät saamelaiset jotka eivät ole samaa saamelaisryhmää kuin heidän esivanhempansa.

On sillä merkitys siihen, että saanko tukea Jäämerellä tapahtuneelle pullonkaulalle tai en. Eli jos kantasaamelaiset kokivat pullonkaulan ennen kuin lähtivät Lapin valloitukseen, niin se pitäisi näkyä vienalaisissakin. Jos se ei näy niin sitten se tukisi Jäämerimallia. Norbottenilainen on todennäköisesti pohjoissaamelainen suomalais lisällä ja hänessä varmaan pullonkaula löytyy.

Rekonpoika kirjoitti:Itä-Lapin saamelaiset siis olisivat samoja kuin Norrbottenissa. Kuulostaako järkevältä, minusta kuulostaa.

Ei oikein. Pitää muistaa sellainenkin seikka, että suurporonhoidon levitessä tunturisaamelaisia liikkui Lapissa opettamassa suomalaisia ja moni jäi sille reissulleen. Tätä perua on yhtenäinen porosanasto koko Lapissa ja tämä tapahtui niinkin myöhään kuin 1900 luvun alussa, paikoin huomattavasti aiemminkin, mutta ei ilmeisesti missään suomalaisalueilla ennen 1800-lukua.

Nämäkin tasoittavat ja sekoittavat tulkintaa. Miksu68 olisi sikäli hyvä esimerkki, että hän oli selvittänyt sukuaan pitkälle. Pullonkaula hänen perimässään 2000 vuotta sitten olisi vakuuttava näyttö.

Jos norrbottenilainen vetää kuusamolaista ja toisessa testissä koltta vienalaista niin eiköhän tässä ole osoitus saamelaisten yhteisestä pullonkaulasta. Voi niillä olla omia myöhempiä ja paikallisempia pullonkauloja sen lisäksi mutta sillä ei enää ole merkitystä.

Jussipussi kirjoittaa:
Pitää muistaa sellainenkin seikka, että suurporonhoidon levitessä tunturisaamelaisia liikkui Lapissa opettamassa suomalaisia ja moni jäi sille reissulleen. Tätä perua on yhtenäinen porosanasto koko Lapissa ja tämä tapahtui niinkin myöhään kuin 1900 luvun alussa, paikoin huomattavasti aiemminkin, mutta ei ilmeisesti missään suomalaisalueilla ennen 1800-lukua.

Anskuq:
Puutun nyt tähän, väitteesi jussipussi.

Inarin kirkonkirjoissa näkyy jo 1700-luvun puolella fjällappar-maininta monien perheiden kohdalla. Utsoella heitä on ollut ties kuinka kauan. Yhteydet jäämerelle ovat olleet olemassa kaiken aikaa, näkyy sekä isälinjoissa (aina 2000 vuoden päähän ja kauemmaskin), myös muutoin yhteisissä geeneissä. Eikä Itä-Lappi poikkea tästä, ainut vaan että muutaman sadan vuoden aikana väki siellä on suomalaistunut täysin. Lisäksi olen vahvasti sitä mieltä että nämä ammattiin tai toimentuloon liittyvät nimikkeet, jotka suomalaiset ja ruotsalaiset virkamiehet ovat antaneet muka erialueilla oleville saamelaiseille ovat täyttä puppua. Saamenkielet ja niiden eriytyminen on tietenkin totta, mikä on helppo ymmärtää näinkin laajalla alueella, jossa saamelaiset ovat asuneet kauan.

Kesyporoa on tutkinut Kjell-Åke Aronsson. Tehnyt mm. siitepölytutkimuksia ja DNA tutkimuksia kesyporon tiimoilta. http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=6335966

Palaan tuohon leviksiin. Tammikuussa Ruotsin tv2:selta tuli 3 osainen sarja samernas tid. Siinä eka osassa oli varhaisempaa saamelaisten historiaa käsittelevä osa. Finnmarkista löydetty saamelaisren hautoja satoja jäämeren rannalta. Hautaustapa on ollut käytössä Norjan rannikolla pitkälle etelään. Haudatut olivat maanpinnalla kiviröykkiön alla. Matkassa oli saamelaisten tarve-esineitä ja vainajat oli kääritty tuoheen. Heille oli jätetty pieni reikä, luolan suu. Näitä oli pelkästään Finnmarkin alueella satoja. Saamelaisten uskontoperinteessä on alinen keskinen ja ylinen. He eivät ole halunneet haudata vainajia maan sisään. Tuo suohautaus leviksillä ei ole ainakaan myöhemmin saamelaisten muinaisuskon hautaustapa.

Anskuq kirjoitti:Palaan tuohon leviksiin. Tammikuussa Ruotsin tv2:selta tuli 3 osainen sarja samernas tid. Siinä eka osassa oli varhaisempaa saamelaisten historiaa käsittelevä osa. Finnmarkista löydetty saamelaisren hautoja satoja jäämeren rannalta. Hautaustapa on ollut käytössä Norjan rannikolla pitkälle etelään. Haudatut olivat maanpinnalla kiviröykkiön alla. Matkassa oli saamelaisten tarve-esineitä ja vainajat oli kääritty tuoheen. Heille oli jätetty pieni reikä, luolan suu. Näitä oli pelkästään Finnmarkin alueella satoja. Saamelaisten uskontoperinteessä on alinen keskinen ja ylinen. He eivät ole halunneet haudata vainajia maan sisään. Tuo suohautaus leviksillä ei ole ainakaan myöhemmin saamelaisten muinaisuskon hautaustapa.

Niin, mielestäni nykysaamelaisten perimässä ja perinteessäkin on paljon tältä väestöltä. Sen voisi osoittaa arkeologisella jatkuvuudella.

Anskuq kirjoitti:Jussipussi kirjoittaa:
Pitää muistaa sellainenkin seikka, että suurporonhoidon levitessä tunturisaamelaisia liikkui Lapissa opettamassa suomalaisia ja moni jäi sille reissulleen. Tätä perua on yhtenäinen porosanasto koko Lapissa ja tämä tapahtui niinkin myöhään kuin 1900 luvun alussa, paikoin huomattavasti aiemminkin, mutta ei ilmeisesti missään suomalaisalueilla ennen 1800-lukua.

Anskuq:
Puutun nyt tähän, väitteesi jussipussi.

Inarin kirkonkirjoissa näkyy jo 1700-luvun puolella fjällappar-maininta monien perheiden kohdalla. Utsoella heitä on ollut ties kuinka kauan. Yhteydet jäämerelle ovat olleet olemassa kaiken aikaa, näkyy sekä isälinjoissa (aina 2000 vuoden päähän ja kauemmaskin), myös muutoin yhteisissä geeneissä. Eikä Itä-Lappi poikkea tästä, ainut vaan että muutaman sadan vuoden aikana väki siellä on suomalaistunut täysin. Lisäksi olen vahvasti sitä mieltä että nämä ammattiin tai toimentuloon liittyvät nimikkeet, jotka suomalaiset ja ruotsalaiset virkamiehet ovat antaneet muka erialueilla oleville saamelaiseille ovat täyttä puppua. Saamenkielet ja niiden eriytyminen on tietenkin totta, mikä on helppo ymmärtää näinkin laajalla alueella, jossa saamelaiset ovat asuneet kauan.

Kesyporoa on tutkinut Kjell-Åke Aronsson. Tehnyt mm. siitepölytutkimuksia ja DNA tutkimuksia kesyporon tiimoilta. http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=6335966

Joo, ilman muuta tunturialueilla aimmin. Etelämpänä suurporonhoito omaksuttiin kuitenkin myöhemmin, suurin piirtein kuten edellä kerroin.

Muuten olen sitä mieltä, että itä- ja Keski-Lapin saamea puhunut väestö on perimältään eri asia, kuin nykysaamelaiset. Erona on juuri tuon kertomasi kulttuurin perimä. Yhteistä on kantasaamelainen perimä.

Rekonpoika kirjoitti:Jos norrbottenilainen vetää kuusamolaista ja toisessa testissä koltta vienalaista niin eiköhän tässä ole osoitus saamelaisten yhteisestä pullonkaulasta. Voi niillä olla omia myöhempiä ja paikallisempia pullonkauloja sen lisäksi mutta sillä ei enää ole merkitystä.

Eikö kantasaamelainen ilman pullonkaulaakin riitä? Ottamatta nyt kantaa sen todennäköisyyteen.

jussipussi kirjoitti:

Anskuq kirjoitti:Jussipussi kirjoittaa:
Pitää muistaa sellainenkin seikka, että suurporonhoidon levitessä tunturisaamelaisia liikkui Lapissa opettamassa suomalaisia ja moni jäi sille reissulleen. Tätä perua on yhtenäinen porosanasto koko Lapissa ja tämä tapahtui niinkin myöhään kuin 1900 luvun alussa, paikoin huomattavasti aiemminkin, mutta ei ilmeisesti missään suomalaisalueilla ennen 1800-lukua.

Anskuq:
Puutun nyt tähän, väitteesi jussipussi.

Inarin kirkonkirjoissa näkyy jo 1700-luvun puolella fjällappar-maininta monien perheiden kohdalla. Utsoella heitä on ollut ties kuinka kauan. Yhteydet jäämerelle ovat olleet olemassa kaiken aikaa, näkyy sekä isälinjoissa (aina 2000 vuoden päähän ja kauemmaskin), myös muutoin yhteisissä geeneissä. Eikä Itä-Lappi poikkea tästä, ainut vaan että muutaman sadan vuoden aikana väki siellä on suomalaistunut täysin. Lisäksi olen vahvasti sitä mieltä että nämä ammattiin tai toimentuloon liittyvät nimikkeet, jotka suomalaiset ja ruotsalaiset virkamiehet ovat antaneet muka erialueilla oleville saamelaiseille ovat täyttä puppua. Saamenkielet ja niiden eriytyminen on tietenkin totta, mikä on helppo ymmärtää näinkin laajalla alueella, jossa saamelaiset ovat asuneet kauan.

Kesyporoa on tutkinut Kjell-Åke Aronsson. Tehnyt mm. siitepölytutkimuksia ja DNA tutkimuksia kesyporon tiimoilta. http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=6335966

Joo, ilman muuta tunturialueilla aimmin. Etelämpänä suurporonhoito omaksuttiin kuitenkin myöhemmin, suurin piirtein kuten edellä kerroin.

Muuten olen sitä mieltä, että itä- ja Keski-Lapin saamea puhunut väestö on perimältään eri asia, kuin nykysaamelaiset. Erona on juuri tuon kertomasi kulttuurin perimä. Yhteistä on kantasaamelainen perimä.

Itä- ja keskilapin väestö on täysin suomalaistunut sekä kulttuurillisesti että kielellisesti. Vain geeneissä näkyy pienet rippeet saamelaisista.

Jussipussin kirjoittamaa:
Muuten olen sitä mieltä, että itä- ja Keski-Lapin saamea puhunut väestö on perimältään eri asia, kuin nykysaamelaiset. Erona on juuri tuon kertomasi kulttuurin perimä. Yhteistä on kantasaamelainen perimä.

Anskuq kirjoitti:
Hautaustapa on ollut samalainen. Kuusamon shamaani ja itä-lapinalueelta muistaaksen on myös löytynyt hauta ihan maanpinnalta. Oliko peräti kivien kattama. Pitääpä perehtyä asiaan kunnolla. Kyllä muinaisuskokin on ollut samaa, vaikka alueellisia eroja on ollut esim. noitarummuissa koska väestön kosketukset muihin kulttuureihin on olleet erit eri alueilla. Lisäksi saamelaisten pakananimet ovat yhteisiä. Esimerkkinä Aijjke.

Olisikohan kuitenkin mahdollista sovittaa yhteen saamelaisten mahdollinen, osin erilainen itä vs. suomalaiset, jukagiirien Yamyakhtakh-kulttuurin piirteitä omaava BOO Kuolassa (ajoitus noin 1500 eaa, pronssikausi), Carpelanin osoittamat kontaktit Lena-joelle (ajoitus noin 900-500 eaa, pronssikausi) ja Jaskan perkaama, jukagiirissa oleva uralilainen sanasto?

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3573127/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3695835/

http://www.sarks.fi/fa/PDF/FA3_51.pdf

http://www.sgr.fi/sust/sust264/sust264_hakkinenj.pdf

https://www.academia.edu/6938965/The_Ur ... esemblance

Jukagiirikontaktien pitää olla vanhoja (esikantauralilaisia tai parauralilaisia). Tähän sopii edelleen vaihtoehdot:
Jukagiirin alkumuotoja on puhuttu lähellä uralia 4000 vuotta sitten
Jaskan alkuperäinen idea että lainat ovat esikantauralista joka oli Baikalin lähellä.
Aikion idea että esikantasamojedi ym. levitti lainat itään ja on vastuussa jukagiirikontakteista
N-L1026:n tsuktsi-mongolihaara edusti alunperin parauralilaista (minkä takia lainat näyttävät esikantauralilailta) muuttoa itään ja on vastuussa jukagiirikontakteista

Kaikki nämä ovat aivan liian vanhoja saamelaisten mukanaoloon.
Ymyakhtakh voi kyllä olla vastuussa samojedien ja saamelaisten uumoillusta jaetusta sanastosta.

Rekonpoika kirjoitti:Ymyakhtakh voi kyllä olla vastuussa samojedien ja saamelaisten uumoillusta jaetusta sanastosta.

Mitäpä jos sanalainoja välittikin protomansi-väestö, asia jota sekä Jaska että Aikio tavallaan hieman jopa sivuavat. Mansiahan puhuttiin myös lähellä Kuolaa. Jaskaa lainaten:

"Mezenin mansilaisnimien ryväs laajenee harvakseltaan vielä lännemäksikin niin että Pinegan (Viena-joen itäinen sivujoki) yläjuoksulla on kolme tai neljä mansilaisnimistä sivujokea... Kanniston analyysi kestää nähdäkseni nykytarkastelun: nimenomaan mansia on aikaisemmin puhuttu laajalti sillä alueella Koillis-Venäjällä, missä nykyään puhutaan komia. Tämän mansilaisen nimistön todistusvoimaa on myös epäilty, mutta koska nimet selittyvät vain mansin avulla ja koska joukossa on selviä siirtymänimiä Siperian mansilaisalueelta (tai päinvastoin), en näe epäilyille perusteita."

http://www.elisanet.fi/alkupera/Pven.html

Se evenkinkaltainen, jota Wong et al löysi manseista, voisi olla jukagiriiria, jotka löytyvät ilmeisesti myös evenkien taustalta. BOO:n jukagiireihin liittyvä Ymyakhtakh-materiaali taas yhdistyy luontevasti Carpelanin esille tuomaan Lenan alueen keramiikkaan, sillä Lenan alueella ilmeisesti asui jukagiirien juuriryhmiä. Saamelaisissa jukagiiri RC-näkyisi ilmeisesti juuri mansina, koska ryhmässä yhdistyvät sekä Uralin ANE että jukagiiri? Saamelaiset olisivat siis sulauttaneet BOO:n myötä joko jukagiiripitoista Vienan ja Mezenin protomansia ja/tai jukagiiria(-kin)?

viewtopic.php?f=9&t=499

Epätodennäköistä että mansit olisivat tässä mukana, viittaavia saame-mansi-sanastoyhteyksiä ei ole ja Komin/Arkangelin mansi on paljon tuoreempi ilmiö kuin BOO.

Rekonpoika kirjoitti:Epätodennäköistä että mansit olisivat tässä mukana, viittaavia saame-mansi-sanastoyhteyksiä ei ole ja Komin/Arkangelin mansi on paljon tuoreempi ilmiö kuin BOO.

Ei tietenkään nykyiset mansit. "Kun Häkkinen aiemmin on kyseenalaistanut uralilaisten kielten perinteisen jaon suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin ja esittää samojedikielten erkaantuneen pikeminkin yhteisestä itäuralilaisesta kantakielestä yhdessä ugrilaisten kielten kanssa[14], niin näitä yhteisiä piirteitä ei voitaisi enää palauttaa kantauraliin, vaan ne olisivat pikemminkin seurausta kontakteista samojedikielten ja jukagiirin välillä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukagiiriset_kielet

Se, mikä liittyy samojediin, voisi siis periaatteessa liittyä protomansiinkin. Voi olla että idea on mahdoton, Jaska osaa kommentoida asiaa. Mihin muuten perustat Arkangelin protomansin ajoituksesi? Epäilen itse hihaa tai hattua? Ei liene kuitenkaan sattuma, että juuri mansi nousee niin korkealle saamelaisten RC-jaossa. Toisaalta jukagiiri on suhteellisen korkealla myös suomalaisten fastIBD-jaossa, mikä tukisi ajatusta BOO:n leviämisestä saamelaisten välityksellä meihinkin.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Rekonpoika kirjoitti:Epätodennäköistä että mansit olisivat tässä mukana, viittaavia saame-mansi-sanastoyhteyksiä ei ole ja Komin/Arkangelin mansi on paljon tuoreempi ilmiö kuin BOO.

Ei tietenkään nykyiset mansit. "Kun Häkkinen aiemmin on kyseenalaistanut uralilaisten kielten perinteisen jaon suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin ja esittää samojedikielten erkaantuneen pikeminkin yhteisestä itäuralilaisesta kantakielestä yhdessä ugrilaisten kielten kanssa[14], niin näitä yhteisiä piirteitä ei voitaisi enää palauttaa kantauraliin, vaan ne olisivat pikemminkin seurausta kontakteista samojedikielten ja jukagiirin välillä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukagiiriset_kielet

Se, mikä liittyy samojediin, voisi siis periaatteessa liittyä protomansiinkin. Voi olla että idea on mahdoton, Jaska osaa kommentoida asiaa. Mihin muuten perustat Arkangelin protomansin ajoituksesi? Epäilen itse hihaa tai hattua? Ei liene kuitenkaan sattuma, että juuri mansi nousee niin korkealle saamelaisten RC-jaossa. Toisaalta jukagiiri on suhteellisen korkealla myös suomalaisten fastIBD-jaossa, mikä tukisi ajatusta BOO:n leviämisestä saamelaisten välityksellä meihinkin.

Jo se että kyseessä on protomansi eikä protohantimansi/proto-ugri tekee mahdottomaksi ajoittaa Arkangelin protomansi BOO:n ajalle. Protomansi on paljon nuorempi kieli.
Myöskään itäuralia tuskin puhuttiin Arkangelin alueella, ainakaan evidenssiä ei ole. Itäuraliin perustuvat jukagiiri-uralilaiset kontaktiteoriat, mitä esim. Aikio esittää, liittyvät itäuralilaisten muuttoon itään Sajanille.

Rekonpoika kirjoitti:Myöskään itäuralia tuskin puhuttiin Arkangelin alueella, ainakaan evidenssiä ei ole.

Mihin uralin jatkumoon siis sijoitat mansin?

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Rekonpoika kirjoitti:Myöskään itäuralia tuskin puhuttiin Arkangelin alueella, ainakaan evidenssiä ei ole.

Mihin uralin jatkumoon siis sijoitat mansin?

Jos ei käynyt selväksi niin itäuralilla tarkoitan tuossa ugrilais-samojedilaista kantakieltä.

Anskuq kirjoitti:Jussipussin kirjoittamaa:
Muuten olen sitä mieltä, että itä- ja Keski-Lapin saamea puhunut väestö on perimältään eri asia, kuin nykysaamelaiset. Erona on juuri tuon kertomasi kulttuurin perimä. Yhteistä on kantasaamelainen perimä.

Anskuq kirjoitti:
Hautaustapa on ollut samalainen. Kuusamon shamaani ja itä-lapinalueelta muistaaksen on myös löytynyt hauta ihan maanpinnalta. Oliko peräti kivien kattama. Pitääpä perehtyä asiaan kunnolla. Kyllä muinaisuskokin on ollut samaa, vaikka alueellisia eroja on ollut esim. noitarummuissa koska väestön kosketukset muihin kulttuureihin on olleet erit eri alueilla. Lisäksi saamelaisten pakananimet ovat yhteisiä. Esimerkkinä Aijjke.

Noitahaudat ja niihin liittyvät kalmistot: Suomen Lapista on tehty viisi huomattavaa saamelaiseen kontekstiin kuuluvaa hautalöytöä: Savukosken Mukkalan, Kuusamon Lehtoniemen ja Kuusamon Iso-Pöylion sekä Sallan Onkamon Kaakkurilammen noitahaudat. ( https://www.academia.edu/27556555/Saame ... 50-luvulle, Tutkimushistorian_ja_-traditioiden_vaikutus_arkeologiseen_hauta-aineistoon ). Sallan Onkamon noitahaudan paikalta Onkamojärven lähistöltä Kaakkurilammen viereiseltä kankaalta lapset löysivät kankaalla leikkiessään 1800-luvun lopulla ihmisen kallon. Tarkemmin tutkittaessa löytyi mm. 9 sormusta, käädyt etc.. Noitahauta oli tyypillinen: hautaus puuarkussa maan päälle.

Kuolajärven lapinkylällä Tenno -suvussa ollut, 2200-2300v. sitten muodostunut äitilinja esiintyy Kuusamon ja Ylimuonion alueella Suomessa ja lapinkylissä Åsele (Ruotsi) sekä Balsfjord (Norja).

Kuusamo, Kitka saami village surname Pitkä-Patosalmi (Kallunki)
1. Anna Antintytär Ahonen haplogroup U5b1b1a1
Birthdate: 1707
Death: Died Tammikuu 7. 1760 in Kuusamo, Patosalmi, Finland
Lähisukulaiset: Daughter of Antti Ahonen
Wife of Olli Oula Olofsson Pitkä Patosalmi
Mother of Antti Ollinpoika Pitkä Patosalmi; Elin Pitkä;Maria Pitkä Patosalmi; Anna Ollintytär Kurtti; Hannu Ollinpoika Pitkä ja 2 muuta

2. 333961,Elin Tenno 1692-1722, Salla, Finland, U5b1b1a1 (suora esivanhempi (7 sukupolvea), tädin äiti)
Kuolajärvi saami village Tenno –surname
Elin haploryhmä U5b1b1a1
Birthdate: 1692
Death: Died Huhtikuu 19. 1722
Lähisukulaiset: Wife of Tuomas Ollinpoika Tenno-Kantola
Mother of Anna Tuomaantytär Tenno

3. U5b1b1a1 Marion Kyander 1929-2010 ancestor was from Muonio, Finland
http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cg ... d=72256887
Agatha Grappe Buranen Korby
Birth: Mar. 12, 1875, Finland
Death: 1963Calumet
Houghton County
Michigan, USA
Agatha Grappe immigrated to the USA from Muonio, Finland in 1891 at the age of 16. She married Francis William Buranen in 1892. She was the mother of 12 children. Agatha never learned to read or speak English. She died at the age of 98.
Agatha’s mother : Maria Karolina Grape (maiden name Mäkikokko-Lantto) Syntymä: 6. Elo 1843 Lautto, Sverige (BD)

4. b1821 Middagsbukt, Balsfjord TRO, NO U5b1b1a1
https://www.familytreedna.com/public/U5 ... rame=mtmap
this Maria lived in the area where nowadays live some saami families..
287187 Rijkuo-Maja, 1675-1757, Mausjaur U5b1b1a
Rijkuo-Maja (Rich-Maja) based on one of these stories. The woman Rijkuo-Maja (1661–1757) still lives in stories, recollections and art. She lived in Mausjaur, about thirty kilometres towards the south-west from Arvidsjaur. It is said that she was a rich Sámi woman with great spiritual powers. Iria Čiekča Schmidt depicts this strong and, at one time, influential woman together with the thunder god and the reindeer bulls that were sacrificed to it.

jouko kirjoitti:

Anskuq kirjoitti:Jussipussin kirjoittamaa:
Muuten olen sitä mieltä, että itä- ja Keski-Lapin saamea puhunut väestö on perimältään eri asia, kuin nykysaamelaiset. Erona on juuri tuon kertomasi kulttuurin perimä. Yhteistä on kantasaamelainen perimä.

Anskuq kirjoitti:
Hautaustapa on ollut samalainen. Kuusamon shamaani ja itä-lapinalueelta muistaaksen on myös löytynyt hauta ihan maanpinnalta. Oliko peräti kivien kattama. Pitääpä perehtyä asiaan kunnolla. Kyllä muinaisuskokin on ollut samaa, vaikka alueellisia eroja on ollut esim. noitarummuissa koska väestön kosketukset muihin kulttuureihin on olleet erit eri alueilla. Lisäksi saamelaisten pakananimet ovat yhteisiä. Esimerkkinä Aijjke.

Noitahaudat ja niihin liittyvät kalmistot: Suomen Lapista on tehty viisi huomattavaa saamelaiseen kontekstiin kuuluvaa hautalöytöä: Savukosken Mukkalan, Kuusamon Lehtoniemen ja Kuusamon Iso-Pöylion sekä Sallan Onkamon Kaakkurilammen noitahaudat. ( https://www.academia.edu/27556555/Saame ... 50-luvulle, Tutkimushistorian_ja_-traditioiden_vaikutus_arkeologiseen_hauta-aineistoon ). Sallan Onkamon noitahaudan paikalta Onkamojärven lähistöltä Kaakkurilammen viereiseltä kankaalta lapset löysivät kankaalla leikkiessään 1800-luvun lopulla ihmisen kallon. Tarkemmin tutkittaessa löytyi mm. 9 sormusta, käädyt etc.. Noitahauta oli tyypillinen: hautaus puuarkussa maan päälle.

Kiitos Jouko, muistin, että juuri sinä jaoit linkin lapsien löytämästä haudasta, mutta en enää löytänyt sitä. Siinä mainitaan tuo maan päälle hautaaminen.

jussipussi kirjoitti:

Rekonpoika kirjoitti:Jos norrbottenilainen vetää kuusamolaista ja toisessa testissä koltta vienalaista niin eiköhän tässä ole osoitus saamelaisten yhteisestä pullonkaulasta. Voi niillä olla omia myöhempiä ja paikallisempia pullonkauloja sen lisäksi mutta sillä ei enää ole merkitystä.

Eikö kantasaamelainen ilman pullonkaulaakin riitä? Ottamatta nyt kantaa sen todennäköisyyteen.

Mites tuo?

Unohdit vastata myös tähän: kumpi sinun mielestäsi on tärkeämpää yhtenäisen pullonkaulan syntymisessä alueen koko vai yhteydet?

Anskuq kirjoitti:Jussipussi kirjoittaa:
Pitää muistaa sellainenkin seikka, että suurporonhoidon levitessä tunturisaamelaisia liikkui Lapissa opettamassa suomalaisia ja moni jäi sille reissulleen. Tätä perua on yhtenäinen porosanasto koko Lapissa ja tämä tapahtui niinkin myöhään kuin 1900 luvun alussa, paikoin huomattavasti aiemminkin, mutta ei ilmeisesti missään suomalaisalueilla ennen 1800-lukua.

Anskuq:
Puutun nyt tähän, väitteesi jussipussi.

Inarin kirkonkirjoissa näkyy jo 1700-luvun puolella fjällappar-maininta monien perheiden kohdalla. Utsoella heitä on ollut ties kuinka kauan. Yhteydet jäämerelle ovat olleet olemassa kaiken aikaa, näkyy sekä isälinjoissa (aina 2000 vuoden päähän ja kauemmaskin), myös muutoin yhteisissä geeneissä.

Olen lukenut ja myös ymmärtänyt asian samoin.

Anskuq kirjoitti: Eikä Itä-Lappi poikkea tästä, ainut vaan että muutaman sadan vuoden aikana väki siellä on suomalaistunut täysin.

Olen keskustellut tästä kanssasi aiemminkin. Perustele väitteesi.

Tosiasiat:

Useat sukututkimukset osoittavat, että Itä-Lappiiin ei ole muuttanut kovin paljoa suomalaista väestöä, toisin kuin väität.

Kuusamoon on ja sinnekin pääasiassa eteläosiin.
Genetiikan mukaan Itälappilaiset ovat kuitenkin paljon lähempänä suomalaisia, kuin muuton perusteella voisi olettaa.

Anskuq kirjoitti: olen vahvasti sitä mieltä että nämä ammattiin tai toimentuloon liittyvät nimikkeet, jotka suomalaiset ja ruotsalaiset virkamiehet ovat antaneet muka erialueilla oleville saamelaiseille ovat täyttä puppua. Saamenkielet ja niiden eriytyminen on tietenkin totta, mikä on helppo ymmärtää näinkin laajalla alueella, jossa saamelaiset ovat asuneet kauan.

Ensimmäisestä väitteestä voisin arvella, että ehkä ei täysin puppua, mutta niin että määritelmät eivät ole kovin luotettavia.

Kielen murteutuminen varmaan kuten sanoit ja lisäksi ilmeisesti päivitystä kieleen on tullut useammasta aallosta. Jaskalta on tulossa julkaisu aiheesta. En tiedä koska. Varmaan syksyllä.