Sigfrid kirjoitti:Tuosta jää käteen kaksi asiaa
- Kallio ei missään osoita pre-proto- tai palaeogermaanin sijaintia Suomesta itään. Idean täytyy tulla oletetusta protosuomen pistemäisestä sijainnista, johon kirjoituksessa ei puututa.
- ihmettelen germaanisanaston voimakasta kehittymistä preproto-vaiheesta etenpäin. Vanhimmat todisteet suomen kielen germaanilainoista perustuvat tähän vahvaan germaanisen alkukielen sanastokehitykseen. Mistä syystä tämä kehitys tapahtui, se jää vaille selitystä. Tämä tieto olisi ollut esityksen kannalta oleellinen.
- Paleogermaanisen kielen sijoittaminen skandinaaviseen pronssikulttuuriin johtuu siitä, että kyseinen kulttuuri on ajan, paikan ja vaikutussuunnan osalta sopiva siihen kuvaan, joka meillä on itämerensuomesta ja saamesta. Arkeologinen aineisto ei kuitenkaan osaa näyttää meille niitä kohtia, joissa kieli vaihtuu: käytännössä siis skandinaavisen pronssikulttuurin suhde Jastorfin kulttuuriin on yhtä sumea kuin "baltian- tai venäjängermaanin" suhde skandinaaviseen pronssikulttuuriin: kieli lienee levinnyt uudelle alueelle, mutta sitä ei nähdä arkeologian avulla. Vieläkään ei ole varmoja todisteita siitä, että germaani olisi kehittynyt luoteisindoeuroopasta Skandinaviassa (Schalin selitti Vänern/Vettern-tyyppiset nimet nuoremmiksi), joten itäinen syntyalue on pidettävä mukana mahdollisuuksissa. Huom. myös baltin todennäköinen kentum-substraatti.
- Tarkoitatko sanaston kehittymisellä paleoeurooppalaisia substraattilainoja, joita arvioidaan olevan kantagermaanin sanastosta jopa kolmannes?
Sigfrid kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Eräs kielen muuntumista vauhdittava tekijä on jonkin toisen kielen vaikutus. Ehkä pre-proto-esi-mikälie-germaani (alkukoti1) on ensimmäisessä aallossa levinnyt jollain alueella jonkin toisen kielen päälle ja siellä muuntunut rajusti (alkukoti2). Jokin myöhempi germaaniaalto olisi sitten lähtenyt liikkeelle sieltä.
Joo, mutta jos jokin asia perustellaan kielitieteen keinovalikoimalla, niin sillä pitää olla selitys myös preproto- ja palaeogermaanien jälkeiseen sanavataston nopeaan kehittymiseen, muutenhan lukijalle jää käsitys, että preproto-palaeo -vaiheet eivät perustu germaanikielten loogisiin kehitysvaiheisiin. Muistutan, etttä protokieliä ei puhuta missään ja niiden sanasto on kielitieteen rakentamaa.
Haluan kuulla miksi, en miksi ehkä.
Noin se pitäisi yleensäkin hahmottaa kuten Aikalainen esitti. Jostain syystä liian usein puhutaan kuin kielilinjalla olisi vain yhteen ajanhetkeen sijoittuva alkupiste, vaikka askelmia on aina useita.
Sanavaraston suuri muuttuminen selittyy juuri noin: ykkösvaiheessa germaani "syntyi" jossain, toisessa vaiheessa levisi vieraskieliselle alueelle ja syrjäytti paikallisen kielen, minkä jälkeen vasta tapahtui niiden tytärhaarojen leviäminen, joilla on nykypäivään säilyneitä jälkeläisiä.