Muinainen Suomi

Jaska kirjoitti:Kymenkartanon lääni rajautui suunnilleen tuolle alueelle, eli eräs hypoteesi voisi olla, että hallintokeskuksen vaikutuspiirissä aiemmin itäistä ja läntistä väestöä edustavat alkoivat tehokkaammin sekoittua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kymenkart ... A4%C3%A4ni

Kymenkartanonlääni kattaa geenialueesta vain eteläisen osan eli Kymijoen seudun. Pohjoisempana se kattaa Etelä-Savoa, kun taas puheena olevan geenialueen nimessä mainitaan Keski-Suomi. Se puolestaan on ollut Uudenmaan ja Hämeen lääniä.

Lainaus: "Uudenmaan ja Hämeen lääni (ruots. Nyland och Tavastehus län) oli vuonna 1634 perustettu lääni, joka alun perin käsitti suurin piirtein nykyiset Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat."'

Jaska kirjoitti:Suomen murteet populaatioina -tutkimuksessa savolaiskiila oli Kainuun murteen yhteydessä. Joka tapauksessa se on niitä harvoja alueita, joissa geeni- ja murrerajat eroavat:
- Savolaiskiila: murteena lasketaan itämurteisiin, väestönä länsisuomalaisiin.
- Keskinen Pohjois-Pohjanmaa: murteena lasketaan länsimurteisiin, väestönä itäsuomalaisiin.
- Geneettinen Lappi alkaa jo Oulusta!

Ero on myös siinä, ettei itäinen Kymi-Keski-Suomi-alue tule lainkaan Päijänteen länsipuolelle (Jämsä-Kuhmoinen) vaan siellä on pelkkä Uusimaa-Häme.

Keski-Pohjanmaan ryhmä näyttäisi muodostuvan Perhonjoen linjalle, jonka varrelta löytyy mm. Karjalankoski, Råberget-Rysserån ja jokisuulta vielä Vessifjärden. Pohjanlahden toisella puolella on tietysti vielä rajamerkkinä tunnettu Bygde sten. Jokivarresta löytyy myös mm. mainio Möttösten suku ja Möttönen-kylä, vaikka vielä ei ilmeisesti ole todistettu, että sikäläiset Möttöset olisivat myös karjalaislähtöisiä, kuten Kainuun suunnan Möttöset:

http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/mottonen.html

Johannes totesi taannoin, että 1270-luvun ruotsalaisasutus pysähtyi myös tuolle linjalle, joka lienee varhaisin idän ja lännen raja Pohjanlahdella.

Jaska kirjoitti:Kallistun tässä Sigfridin kannalle, koska tuo "osaväestö" tulee esiin niin myöhään ja koska asutushistoriasta ei löydy alueellisesti sopivaa muuttoaaltoa. Ja jos osaväestöjen FST-arvot tms. laskettaisiin, tämä ryhmä varmaankin olisi jotakuinkin idän ja lännen välissä, vaikka binaarisessa sukupuukuvaajassa se pakottuukin itäsuomalaisten ryhmään.

"Professori Vilho Niitemaan mukaan heimoraja vakiintui Kymijoen – Mäntyharjun linjalle 1250 – 1293, siis ennen Viipurin linnan perustamista", toisaalta Savossa arkeologisten löytöjen ja nimistön perusteella asui hämäläisiä ennen alueen karjalaistumista. Tuo keltainen "hajaantunut itä"-ryhmä voisi olla jälki karjalaisekspansioon sulautuneesta vanhasta hämäläisväestöstä? Pohjoisempana Keski-Pohjanmaalla mutta samalla idän ja lännen rajalla kävi taas ilmeisesti toisinpäin?

P.S. Linkki unohtui:

http://www.ennenjanyt.net/2011/04/pahki ... pinmaahan/

Jaska kirjoitti:
Lounaisen Suomen mitättömät geenierot johtunevat siitä, että alue oli jo varhain väkirikasta, asutus kompaktia ja kulkuyhteydet hyvät, eli keskinäistä sekoittumista on tapahtunut enemmän ja pidempään kuin myöhään ja harvaan (suomalaisilla) asutetuilla alueilla.

Olisi kiva saada väkiluvusta arvioita jollain menetelmällä, kyseessä 300-500 luku?
Mitä N linjoja yhdistäisit tähän lounaan asuttamiseen?
Olisiko ekspansio Karjalaan selitettävissä lounaisen kulttuurin vaatimuksilla asuinpaikan suhteen, maatalous, karjatalous, kalastus, kulkuyhteydet/kauppa, siellä oli vielä sopivia alueita siirtää koko paketti sellaisenaan?

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Kymenkartanon lääni rajautui suunnilleen tuolle alueelle, eli eräs hypoteesi voisi olla, että hallintokeskuksen vaikutuspiirissä aiemmin itäistä ja läntistä väestöä edustavat alkoivat tehokkaammin sekoittua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kymenkart ... A4%C3%A4ni

Kymenkartanonlääni kattaa geenialueesta vain eteläisen osan eli Kymijoen seudun. Pohjoisempana se kattaa Etelä-Savoa, kun taas puheena olevan geenialueen nimessä mainitaan Keski-Suomi. Se puolestaan on ollut Uudenmaan ja Hämeen lääniä.

Lainaus: "Uudenmaan ja Hämeen lääni (ruots. Nyland och Tavastehus län) oli vuonna 1634 perustettu lääni, joka alun perin käsitti suurin piirtein nykyiset Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat."'

Totta, aivan tarkasti aluetta vastaavaa hallintoaluetta ei löydy.

Thurisaz kirjoitti:

Jaska kirjoitti:
Lounaisen Suomen mitättömät geenierot johtunevat siitä, että alue oli jo varhain väkirikasta, asutus kompaktia ja kulkuyhteydet hyvät, eli keskinäistä sekoittumista on tapahtunut enemmän ja pidempään kuin myöhään ja harvaan (suomalaisilla) asutetuilla alueilla.

Olisi kiva saada väkiluvusta arvioita jollain menetelmällä, kyseessä 300-500 luku?

1100-luvulla koko Suomen alueen väkiluvuksi on arvioitu 50 000-75 000, Virossa oli silloin tuplaten väkeä. Suomessakin enemmistö tuosta sijoittui vanhoille peltoviljelyalueille Lounais-Suomeen. Keskisellä rautakaudella muistaakseni väkiluku olisi ollut puolet tuosta, siis muutamia kymmeniä tuhansia.

Thurisaz kirjoitti:Mitä N linjoja yhdistäisit tähän lounaan asuttamiseen?
Olisiko ekspansio Karjalaan selitettävissä lounaisen kulttuurin vaatimuksilla asuinpaikan suhteen, maatalous, karjatalous, kalastus, kulkuyhteydet/kauppa, siellä oli vielä sopivia alueita siirtää koko paketti sellaisenaan?

En osaa tässä ottaa kantaa mihinkään isälinjoihin.
Pohjoiskantasuomalaiset levisivät moreeniharju- ja järvialueen kautta itään... Se ei vaikuta kovin yhteensopivalta ympäristöltä Lounais-Suomen keveiden savimaiden kanssa.

Thurisaz kirjoitti:Olisiko ekspansio Karjalaan selitettävissä lounaisen kulttuurin vaatimuksilla asuinpaikan suhteen, maatalous, karjatalous, kalastus, kulkuyhteydet/kauppa, siellä oli vielä sopivia alueita siirtää koko paketti sellaisenaan?

Aiheesta kirjoitettiin teoksessa Muinaisuutemme Jalanjäljet. Siinä kerrottiin, että asutus eteni lännestä itään hakeutuen tietyn tyyppisen maaperän kohdille. Se oli muistaakseni savihietamaa tai jotain sen tapaista. Saimaalla sellaista oli harvassa, parhaita paikkoja muistaakseni Ristiinan ja Taipalsaaren paikkeilla, joihin asutus ensiksi tarttui. Tästä voisi päätellä, että tiettyyn maaperään sopeutettu maatalous oli se, joka ensisijaisesti veti väkeä uudisasukkaiksi.

aikalainen kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Olisiko ekspansio Karjalaan selitettävissä lounaisen kulttuurin vaatimuksilla asuinpaikan suhteen, maatalous, karjatalous, kalastus, kulkuyhteydet/kauppa, siellä oli vielä sopivia alueita siirtää koko paketti sellaisenaan?

Aiheesta kirjoitettiin teoksessa Muinaisuutemme Jalanjäljet. Siinä kerrottiin, että asutus eteni lännestä itään hakeutuen tietyn tyyppisen maaperän kohdille. Se oli muistaakseni savihietamaa tai jotain sen tapaista. Saimaalla sellaista oli harvassa, parhaita paikkoja muistaakseni Ristiinan ja Taipalsaaren paikkeilla, joihin asutus ensiksi tarttui. Tästä voisi päätellä, että tiettyyn maaperään sopeutettu maatalous oli se, joka ensisijaisesti veti väkeä uudisasukkaiksi.

Aivan totta, juuri Mikkelin tienoilla eli Savon synty-ytimessä on muistaakseni sellainen saareke.

Muualla järvi-Suomessa varmaan kaskettiin ja metsästettiin, eikä tällainen liikkuvampi elämä ole jättänyt niin näkyviä jälkiä - sekä suuret, näkyvät kalmistot että suuret talot kun liittyvät nimenomaan rannikkoseudun peltoviljelyalueeseen. Toki lapinraunioita on sisämaassa ollut ainakin varhaismetallikaudella.

Pointtini tässä on, että nimenomaan peltoviljelijöihin usein keskitytään, koska heidän jälkensä ovat helpoimmin löydettävissä. Tätä joskus kritisoidaan, kun Suomen "asuttamista" ennen uutta aikaa (ja historiallisestikin dokumentoitua savolaisekspansiota) katsotaan niin yksioikoisesti peltoviljelijöiden vinkkelistä.

Jaska kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Olisiko ekspansio Karjalaan selitettävissä lounaisen kulttuurin vaatimuksilla asuinpaikan suhteen, maatalous, karjatalous, kalastus, kulkuyhteydet/kauppa, siellä oli vielä sopivia alueita siirtää koko paketti sellaisenaan?

Aiheesta kirjoitettiin teoksessa Muinaisuutemme Jalanjäljet. Siinä kerrottiin, että asutus eteni lännestä itään hakeutuen tietyn tyyppisen maaperän kohdille. Se oli muistaakseni savihietamaa tai jotain sen tapaista. Saimaalla sellaista oli harvassa, parhaita paikkoja muistaakseni Ristiinan ja Taipalsaaren paikkeilla, joihin asutus ensiksi tarttui. Tästä voisi päätellä, että tiettyyn maaperään sopeutettu maatalous oli se, joka ensisijaisesti veti väkeä uudisasukkaiksi.

Aivan totta, juuri Mikkelin tienoilla eli Savon synty-ytimessä on muistaakseni sellainen saareke.

Muualla järvi-Suomessa varmaan kaskettiin ja metsästettiin, eikä tällainen liikkuvampi elämä ole jättänyt niin näkyviä jälkiä - sekä suuret, näkyvät kalmistot että suuret talot kun liittyvät nimenomaan rannikkoseudun peltoviljelyalueeseen. Toki lapinraunioita on sisämaassa ollut ainakin varhaismetallikaudella.

Pointtini tässä on, että nimenomaan peltoviljelijöihin usein keskitytään, koska heidän jälkensä ovat helpoimmin löydettävissä. Tätä joskus kritisoidaan, kun Suomen "asuttamista" ennen uutta aikaa (ja historiallisestikin dokumentoitua savolaisekspansiota) katsotaan niin yksioikoisesti peltoviljelijöiden vinkkelistä.

Kaskeamnen näkyy puustossa pitkään, koska muutoskierto kaskesta niityksi, siitä lehimetsäksi ja takaisin havumetsäksi kestää vuosisatoja. Lisäksi kivien raivaus erottuu maisemassa kivikasoina. Kyllä tutkijan pitäisi päästä kaskimaiden jäljille, ehkä jopa ohjelma-analyysillä ilmakuvien pohjalta.

Sigfrid kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Aiheesta kirjoitettiin teoksessa Muinaisuutemme Jalanjäljet. Siinä kerrottiin, että asutus eteni lännestä itään hakeutuen tietyn tyyppisen maaperän kohdille. Se oli muistaakseni savihietamaa tai jotain sen tapaista. Saimaalla sellaista oli harvassa, parhaita paikkoja muistaakseni Ristiinan ja Taipalsaaren paikkeilla, joihin asutus ensiksi tarttui. Tästä voisi päätellä, että tiettyyn maaperään sopeutettu maatalous oli se, joka ensisijaisesti veti väkeä uudisasukkaiksi.

Aivan totta, juuri Mikkelin tienoilla eli Savon synty-ytimessä on muistaakseni sellainen saareke.

Muualla järvi-Suomessa varmaan kaskettiin ja metsästettiin, eikä tällainen liikkuvampi elämä ole jättänyt niin näkyviä jälkiä - sekä suuret, näkyvät kalmistot että suuret talot kun liittyvät nimenomaan rannikkoseudun peltoviljelyalueeseen. Toki lapinraunioita on sisämaassa ollut ainakin varhaismetallikaudella.

Pointtini tässä on, että nimenomaan peltoviljelijöihin usein keskitytään, koska heidän jälkensä ovat helpoimmin löydettävissä. Tätä joskus kritisoidaan, kun Suomen "asuttamista" ennen uutta aikaa (ja historiallisestikin dokumentoitua savolaisekspansiota) katsotaan niin yksioikoisesti peltoviljelijöiden vinkkelistä.

Kaskeamnen näkyy puustossa pitkään, koska muutoskierto kaskesta niityksi, siitä lehimetsäksi ja takaisin havumetsäksi kestää vuosisatoja. Lisäksi kivien raivaus erottuu maisemassa kivikasoina. Kyllä tutkijan pitäisi päästä kaskimaiden jäljille, ehkä jopa ohjelma-analyysillä ilmakuvien pohjalta.

Lyhytaikaisen asumisen vuoksi kuitenkin itse asumukset ovat olleet keveämpiä, ja sen seurauksena kaikki muutkin jäännökset ovat sitten vaikeampia löytää.

Jaska kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Kaskeamnen näkyy puustossa pitkään, koska muutoskierto kaskesta niityksi, siitä lehimetsäksi ja takaisin havumetsäksi kestää vuosisatoja. Lisäksi kivien raivaus erottuu maisemassa kivikasoina. Kyllä tutkijan pitäisi päästä kaskimaiden jäljille, ehkä jopa ohjelma-analyysillä ilmakuvien pohjalta.

Lyhytaikaisen asumisen vuoksi kuitenkin itse asumukset ovat olleet keveämpiä, ja sen seurauksena kaikki muutkin jäännökset ovat sitten vaikeampia löytää.

Siitepölyjäljet myös liittyen puulajeihin löytyvät kuitenkin vesistöistä jne. helposti, vaikka kaukokulkeutuminen tietysti vääristää osin tuloksia.

Asiasta neljänteen: mikä tässä tutkimuksessa tukee Rekonpojan ideoita, esim. sitä että itäsuomalaiset ovat saamelaisten ja länsisuomalaisten sekoitus? Miksi Lappi liittyy tässä lähinnä Länsi-Suomeen? Väärä otos? Väärä metodi? Jotain muuta?

Kinaporin kalifi kirjoitti:Asiasta neljänteen: mikä tässä tutkimuksessa tukee Rekonpojan ideoita, esim. sitä että itäsuomalaiset ovat saamelaisten ja länsisuomalaisten sekoitus? Miksi Lappi liittyy tässä lähinnä Länsi-Suomeen? Väärä otos? Väärä metodi? Jotain muuta?

Kun mukana ei ole saamelaisia eikä muita verrokkiväestöjä, niin hankala on arvioida...
Aivan kuten murteissakin, myös geeneissä Lappi lienee sekoitus itää ja länttä. Käytetyllä metodilla se vain pakotetaan valitsemaan niistä läheisempi, josta se sitten irtoaa erilleen. Siksi olisikin hyvä, että jokaista maakuntaväestöä verrattaisiin kaikkiin muihin esim. FST-tasolla, niin saataisiin taulukoitua niiden keskinäiset samanlaisuudet. Nehän eivät varmaankaan mene oikeasti niin eksklusiivisesti, että kaikki läntiset väestöt ovat lähellä muita läntisiä ja kaukana kaikista itäisistä. Tiedetään sekoittumista tapahtuneen, joten se varmasti näkyy myös geeneissä.

Siksi käsiteltävä tutkimus näyttää meille oikeastaan vain "nykytilanteen" (ennen 50-lukua) muttei juurikaan valaise sitä, miten siihen tilanteeseen on päädytty: näemme sukupuun latvukset, muttemme sitä, mitkä oksat ovat eriytyneet samasta haarasta ja mitkä vain kietoutuneet myöhemmin yhteen. Toivottavasti jatkotutkimuksia on tulossa, kun nyt aineistoa olisi mukavasti käytettävissä.

Jaska kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Olisiko ekspansio Karjalaan selitettävissä lounaisen kulttuurin vaatimuksilla asuinpaikan suhteen, maatalous, karjatalous, kalastus, kulkuyhteydet/kauppa, siellä oli vielä sopivia alueita siirtää koko paketti sellaisenaan?

Aiheesta kirjoitettiin teoksessa Muinaisuutemme Jalanjäljet. Siinä kerrottiin, että asutus eteni lännestä itään hakeutuen tietyn tyyppisen maaperän kohdille. Se oli muistaakseni savihietamaa tai jotain sen tapaista. Saimaalla sellaista oli harvassa, parhaita paikkoja muistaakseni Ristiinan ja Taipalsaaren paikkeilla, joihin asutus ensiksi tarttui. Tästä voisi päätellä, että tiettyyn maaperään sopeutettu maatalous oli se, joka ensisijaisesti veti väkeä uudisasukkaiksi.

Aivan totta, juuri Mikkelin tienoilla eli Savon synty-ytimessä on muistaakseni sellainen saareke.

Muualla järvi-Suomessa varmaan kaskettiin ja metsästettiin, eikä tällainen liikkuvampi elämä ole jättänyt niin näkyviä jälkiä - sekä suuret, näkyvät kalmistot että suuret talot kun liittyvät nimenomaan rannikkoseudun peltoviljelyalueeseen. Toki lapinraunioita on sisämaassa ollut ainakin varhaismetallikaudella.

Pointtini tässä on, että nimenomaan peltoviljelijöihin usein keskitytään, koska heidän jälkensä ovat helpoimmin löydettävissä. Tätä joskus kritisoidaan, kun Suomen "asuttamista" ennen uutta aikaa (ja historiallisestikin dokumentoitua savolaisekspansiota) katsotaan niin yksioikoisesti peltoviljelijöiden vinkkelistä.

Tuollainen vääristymä voi arkeologisesta aineistosta syntyä. Sen ei kuitenkaan tarvitse häiritä käsitystä asutuksen leviämisestä uuden maatalousversion mukana.

Arkeologien havaitsema savihietamaan perässä hyppelevä rautakautinen maatalous edustaa uutta menetelmää. Perinteinen kaskiviljely (siis ei myöhempi huhtakaskiviljely) edustaa vanhaa. Siksi on hyvin mahdollista, että silloiseen kaskeamiseen sopivat maat oli otettu käyttöön jo hyvin paljon aiemmin, ja savihietamaille hyppi nyt uutta väestöä, oletettavasti länsisuomalaisia.

Tämän otsikon mukaisen hienon tutkimuksen innostamana tein lähialueesta pienen www-sivun jossa käsitellään erikoisena poikkeuksena Etelä-Pohjanmaan Järviseudun savolaiskiilan populaatiota ja murretta.

http://www.tompansuku.net/index.php?Page=Murteista

Loksahti muutamia muitakin paloja paikalleen, mutta ennen pidempiä ajatuskuvioita laitoin oheisen nettiin. En todella pahastu, jos haukutaan lyttyyn tai korjataan virheitä, kun olen tällä alalla vain harrastelija. Laitetaan sitten korjattu versio www-sivulle.

Tomppa kirjoitti:Tämän otsikon mukaisen hienon tutkimuksen innostamana tein lähialueesta pienen www-sivun jossa käsitellään erikoisena poikkeuksena Etelä-Pohjanmaan Järviseudun savolaiskiilan populaatiota ja murretta.

http://www.tompansuku.net/index.php?Page=Murteista

Loksahti muutamia muitakin paloja paikalleen, mutta ennen pidempiä ajatuskuvioita laitoin oheisen nettiin. En todella pahastu, jos haukutaan lyttyyn tai korjataan virheitä, kun olen tällä alalla vain harrastelija. Laitetaan sitten korjattu versio www-sivulle.

Komea sivusto, hyvää työtä.

Tomppa kirjoitti:Tämän otsikon mukaisen hienon tutkimuksen innostamana tein lähialueesta pienen www-sivun jossa käsitellään erikoisena poikkeuksena Etelä-Pohjanmaan Järviseudun savolaiskiilan populaatiota ja murretta.

http://www.tompansuku.net/index.php?Page=Murteista

Loksahti muutamia muitakin paloja paikalleen, mutta ennen pidempiä ajatuskuvioita laitoin oheisen nettiin. En todella pahastu, jos haukutaan lyttyyn tai korjataan virheitä, kun olen tällä alalla vain harrastelija. Laitetaan sitten korjattu versio www-sivulle.

Ihan hyvä. Yhden pienen faktavirheen huomasin, se on helppo korjata. Nimittäin tämän: "Näsijärvi virtasi ennen Lapuan- ja Ähtävänjokeen"

Todellisuudessa Näsijärvi virtasi vain Lapuanjokeen. Ähtärinjärvi puolestaan laski Ähtävänjokeen, mutta Näsijärven vesiä ei virrannut siellä. Myöhemmin Ähtärinjärvi rupesi laskemaan Näsijärveen. Lapuanjoen kynnys kuivui tuhansia vuosia sitten, kuten kirjoitit. Ähtärinjärven laskeminen pohjoiseen hiipui paljon myöhemmin, ajanlaskun ensimmäisellä vuosituhannella.

aikalainen kirjoitti:Todellisuudessa Näsijärvi virtasi vain Lapuanjokeen. Ähtärinjärvi puolestaan laski Ähtävänjokeen, mutta Näsijärven vesiä ei virrannut siellä. Myöhemmin Ähtärinjärvi rupesi laskemaan Näsijärveen. Lapuanjoen kynnys kuivui tuhansia vuosia sitten, kuten kirjoitit. Ähtärinjärven laskeminen pohjoiseen hiipui paljon myöhemmin, ajanlaskun ensimmäisellä vuosituhannella.

Kiitoksia korjauksesta, on nyt korjattu www-sivuille. Kiitoksia. Lähdin juuri tällä www-sivulla kauan sitten kirjoitettuna turhan kaukaa
tyyliin "jo muinaiset roomalaiset", kun asia oli tuolloin vielä paljon epäselvempi minulle.

Kopsaan tännekin suoran linkin itse tutkimukseen.

Sigfrid kirjoitti:Linkki Kermisen erinomaiseen työhön ja luettelo muista tekijöistä:

Fine-Scale Genetic Structure in Finland
Sini Kerminen, Aki S. Havulinna, Garrett Hellenthal, Alicia R. Martin, Antti-Pekka Sarin, Markus Perola, Aarno Palotie, Veikko Salomaa, Mark J. Daly, Samuli Ripatti and Matti Pirinen

http://www.g3journal.org/content/7/10/3459

Täydennystiedostoista löytyy FST-etäisyyksien taulukko, joka on hyvin linjassa aiempien Jakkulan ja Salmelan tutkimusten kanssa. Näistä näkee erittäin hyvin, mitkä maakuntaväestöt ovat idän ja lännen sekoituksia: ne ovat lähellä kumpiakin (esim. Pohjois-Pohjanmaan sisämaa)

- Yllättävän yhtenäinen väestöpohja menee reittiä Häme - Pohjois-Pohjanmaan rannikko - Lappi (FST 10 kaikkien näiden välillä).
- Etelä- ja Keski-Pohjanmaa puolestaan ovat lähimpänä lounaisrannikon väestöjä.
- Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen välissä on todella iso geeniraja, joka ei ole tasoittunut.
- Lappi on Hämeen lisäksi lähellä kaikkia kolmea Pohjois-Pohjanmaan väestöä, mikä voisi selittyä osaltaan vanhasta saamelaispohjasta? Toisaalta Lappi on yllättävän lähellä kaikkia (max. FST 30), eli ehkä se on vain niin harmonisesti sekoittunut idän ja lännen väliin? Vertailu saamelaisiin toisi lisävaloa.


Pienimmät FST-etäisyydet (17 maakuntaväestöä):

10 = SavoKar: PPMs, PSa, KaiL, KSu, PKaP

10 = LSu: Häme, SataPir

10 = PPMs: SavoKar, Hajaitä, PPMr, Lappi, PSa, KaiL, KSu

10 = KaiI: KaiL
20 = KaiI: PPMs, PSa, PPMp, PKaP

10 = EPM: --
20 = EPM: LSu, Häme, KPM, SataPir

10 = Hajaitä: PPMs, Häme, PSa, KaiL, KSu, Kaakko, PKaP

10 = Häme: LSu, Hajaitä, PPMr, Lappi, SataPir, Kaakko

10 = PPMr: PPMs, Häme, Lappi

10 = Lappi: PPMs, Häme, PPMr

10 = KPM: --
20 = KPM: LSu, EPM, Hajaitä, Häme, PPMr, Lappi, SataPir

10 = PSavo: SavoKar, PPMs, Hajaitä, KSu, PKaP

10 = PPMp: --
20 = PPMp: SavoKar, PPMs, KaiI, Hajaitä, Lappi, KaiL, PKaP

10 = SataPir: LSu, Häme

10 = KaiL: SavoKar, PPMs, KaiI, Hajaitä

10 = KSu: SavoKar, PPMs, Hajaitä, PSa, PKaP

10 = Kaakko: Hajaitä, Häme

10 = PKaP: SavoKar, Hajaitä, PSa, KSu

---------------

Suurimmat FST-etäisyydet (17 maakuntaväestöä):

60 = LSu – KaiI, EPM – KaiI

50 = KaiI – SataPir, EPM – PSa, EPM – PPMp, EPM – KaiL, EPM – KSu, EPM – PkaP, KPM – KaiI

Yllättäen kuusamolaiset eivät ole niin kaukana eteläpohjalaisista kuin itäkainuulaiset; tosin tätä hämärtänee se, että PPMp eli maakunnan pohjoisosan väestö jatkuu Kuusamosta rannikolle saakka.