Erityisen mielenkiintoista on verrata maakuntaväestöjen suhdetta IBD- ja FST-tasolla. Väkersin artikkelin kuvaajien perusteella oman kuvaajan verratakseni noita tasoja.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Martin17b.pngIBD-tasolla suomalaiset jakautuvat kolmeen ryhmään:
1. Itäsuomalaiset (ESa, PSa, PKa, PPM [sis. Kainuu]), jotka jakavat keskenään paljon IBD-haplotyyppejä.
2. Välivyöhyke (EKa, KSu, Lap), jotka jakavat keskenään kohtalaisesti IBD-haplotyyppejä.
3. Länsisuomalaiset (LSu, EPM, Häm, Uus), jotka jakavat keskenään vähemmän IBD-haplotyyppejä.
FST-tasolla suomalaiset jakautuvat useampaan ryhmään:
1. Itäsuomalaiset (ESa, PSa, PKa) ovat sisäisesti tiivis ryhmä ja kaukana kaikista muista.
2. Välisuomalaiset (EKa, Ksu, Uus, Häm) ovat toinen sisäisesti tiivis ryhmä, joka kuitenkin jakautuu kahtia suhteessa itäsuomalaisiin: itäryhmä (EKa, KSu) on lähempänä itäsuomalaisia kuin länsiryhmä (Uus, Häm).
3. Pohjoissuomalaiset (PPM, Lap) ovat melko lähellä välisuomalaisia mutta myös itäsuomalaisia.
4. Länsisuomalaiset (LSu, EPM) ovat kauimpana itäsuomalaisista ja lähimpänä välisuomalaisten länsiryhmää.
Periaatteessa näiden kahden eri tason antama kuva on aika samantyyppinen. Jaettujen IBD-haplotyyppien suuri määrä todistaa isosta joukosta yhteisiä esivanhempia, kun taas FST-taso kertoo laskennallisesti alleelijakauman samankaltaisuuden ja siten se paljastaa yhtäältä eristäytymisen aiheuttaman geneettisen ajautumisen omaan suuntaansa, toisaalta vanhatkin väestöjen sekoittumiset (esim. Pohjanmaan ruotsinkieliset).
Ainoa merkittävä ero on, että vaikka Pohjois-Pohjanmaa (sisältää normaalistikin Kuusamon ja tässä myös Kainuun) IBD-tasolla on osa itäsuomalais/savolaisryhmää, on se FST-tasolla Lapin parina väliryhmässä. IBD-haplotyypit osoittavat siis maakuntaväestöön viime vuosisatojen aikana levinneet savolaiset esivanhemmat, kun taas FST näyttänee vielä "pohjatilanteen" eli pohjoissuomalaisen väestöpohjan.
IBD-haplotyypit silppuuntuvat rekombinaatiossa sukupolvien kuluessa aina pienemmiksi, eli ne edustavat todennäköisimmin nuorempaa historiaa, kun taas laskennallinen alleelijakauma muuttuu hitaammin. Tilanne kuvastanee sitä, että joka suvusta löytyy savolaisperäisiä esivanhempia, joilta IBD-haplotyypit on peritty, mutta väestön kokonaisuudessa heidän osuutensa ei ole riittänyt muuttamaan merkittävästi alleelien esiintymäjakaumaa.
Lisämateriaalissa on myös FST-värimatriisi, jossa on eri alueiden suomalaisia, ruotsalaisia ja virolaisia sekä Pietarin venäläisiä ja unkarilaisia.
- Ruotsin BD eli Norrbotten ryhmittyy FST-puussa välisuomalaisten ryhmään (Lap, PPM, KSu, EKa). Jossain määrin sama näkyy myös PCA-kuvaajassa 3B. Värin perusteella Norrbotten on lähempänä Lappia ja länsisuomalaisia sekä Ruotsin U:ta (Västmanland) kuin muita ruotsalaisia. (Västmanland on lähellä myös länsisuomalaisia ja välisuomalaisten länsiryhmää.)
- Venäjä ryhmittyy FST-puussa 22:n eli Viron Hiidenmaan kanssa, mutta ilmeisesti vain siksi, että kumpikin on kaukana muista virolaisista.
- Unkari ryhmittyy FST-puussa Kaakkois-Viron alueiden kanssa, vaikka värin perusteella se olisi lähimpänä Venäjää.
https://www.biorxiv.org/content/biorxiv ... 0113-1.pdfP.S. En tiedä, miksi kartasta puuttuu numero 3. Kyseessä tuskin on taikausko; luultavimmin esim. Lounais-Suomi olisi ollut alustavasti jaettu kahtia alueisiin 3 ja 4, mutta jossain vaiheessa ehkä havaittiin, että geneettistä eroa ei olekaan, ja alueet olisi sitten yhdistetty. Tai sitten alue 3 oli ruotsinkielinen Pohjanmaa, joka jostain syystä on jätetty pois lopullisesti artikkelista.