Re: Takinkääntö Volgan mutkassa
Lähetetty: 08 Maalis 2018 00:27
Iiro R kirjoitti:1. Muistan nähneeni kielikartan jossa germaanikielten läntisin osa esitettiin yhdistelmäksi WHG-kieltä ja Indoeurooppalaista, eli osa muinaisgermaanista olisi WHG väestön puhumaa kieltä ja siten varmasti myös levinnyt fennoskandinavian alueelle jo varhaisessa vaiheessa, kenties jo ennen IE-vaikutteiden saapumista.
Kysymys asiantuntijoille kuuluukin: voisiko osa lainoista olla jo tästä muinaiskielestä? Myöhäisempien vaiheiden lainasanoista ei liene epävarmuutta.
Jos taas puhtaan WHG sijasta kyseessä onkin WHG+EEF-vaiheen väestö niin kielialue on hyvinkin voinut olla laajalle levinnyt.
Mitähän siinä mahdettiin tarkoittaa sillä, että "osa" germaanista periytyisi eri juuresta kuin loput? Se on mahdollista lähinnä syrjäytetystä kielestä germaaniin jääneiden substraattilainasanojen osalta - muutenhan germaani ei ole mikään sekakieli vaan ihan normaali indoeurooppalainen kielihaara.
Kaikissa kielissä yleensäkin on jälkiä alueensa aikaisemmista kielistä, joten sikäli tuo ei tuo mitään uutta asiaan. "WHG-kielestä" voidaan toki puhua, mikäli tämä geenikomponentti on germaanisten väestöjen suurin ei-indoeurooppalaiseen kieleen yhdistettävä komponentti.
Kysymykselläsi ilmeisesti tarkoitat, voisiko osa itämerensuomen ja saamen vanhoina germaanisina lainasanoina pidetyistä sanoista ollakin suoraan germaanin alle jääneestä kielestä meille lainattuja (ja siitä myös germaaniin lainattuja)?
Periaatteessa se on toki mahdollista. Kuitenkin kaikki sanat selittyvät oikein nätisti jo suoraan germaanin eri-ikäisistä tasoista. Ei siis ole mitään syytä olettaa lainautumista mistään muusta kielestä. Mikäli lainoja olisi jostain kolmannesta kielestä länsiuralilaisiin kielihaaroihin ja germaaniin, niiden olettaisi jotenkin eroavan oikeista germaanisista lainasanoista.
Siis aivan kuten germaanista kantasuomeen lainattaessa on tehty monia äännesopeutuksia eli substituutioita kohdekielen äännerajoitusten vuoksi (esim. *st- --> *s, *d --> *t, *f --> *p jne.), olettaisi myös kadonneen muinaiskielen äännejärjestelmän olleen omanlaisensa, eli siitä kantasuomeen lainattaessa olisi tapahtunut erilaisia sopeutuksia kuin siitä kantagermaaniin lainattaessa.
Kuitenkaan ei tietääkseni ole sellaista sanakerrostumaa, jonka äännevastaavuudet vaatisivat selityksekseen ylimääräisen mutkan eli kolmannen kielen, vaan sanayhteydet voidaan sujuvasti selittää suoraan germaanista kantasuomeen lainatuiksi.