jussipussi kirjoitti:Sinun mallissasi BOO olisi ilmeisesti tämä paleokielinen porukka? Ei silti saada sellaista substraattia, kuin saamessa nyt on,vaikka se BOO olisikin.
Miksei?
Sivurönsy:
Aiemminhan (Häkkinen 2009) maalailin, että se muinaiskieli(kunta), joka parhaiten vastaa kampakeraamisten kulttuurien levinneisyyttä eli näyttäisi ulottuvan Ylä-Volgalta Baltiaan ja Lappiin asti, eroaa uralilaisista kielistä silminnähden vapaamman nasaalikonsonanttien kombinoitumisen osalta (lainasanat toivat uralilaisiin kielihaaroihin ainakin äänneyhtymät *mm, *nn, *šn, *šm).
https://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdfOlisiko tätä mitenkään mahdollista yhdistää BOO-väestön siperialaiseen juureen? Alueellisesti tietysti saattaa olla hankala olettaa geenien ja kielen levinneen kauas etelään eli vastavirtaan arkeologisesti havaittaviin kulttuuriaaltoihin nähden.
Kuitenkin viime vaiheessa ennen samojedilaistumista muuttoaallon lähtöseutu - nganasan-läheisyyden perusteella Taimyrin niemimaa Keski-Siperian pohjoisosassa - lienee kuulunut jukagiirilaisten kielten alueeseen, mutta ei voitane suoraan sulkea pois myöskään esim. chukchilais-korjakkilaista kielikuntaa (nykyään Koillis-Siperiassa), ainakaan vielä varhaisemmassa aikatasossa. Varmaa tietoahan meillä ei muinaisista levinneisyyksistä ole. Chukchissa ainakin esiintyy geminaattanasaaleja (mm, nn), jukagiirista en muista ulkoa enkä löydä tähän hätään netistä.
Jääkauden jälkeen olisi kyllä ehtimisen puolesta ehtinyt levitä vaikka kuinka monta kieltä suuntaan tai toiseen ennen uralilaisten kielten leviämistä, ja pohjoisessa Euraasiassa erittäin laaja-alaiset kielikunnat ovat sääntö, eivät poikkeus. On siis teoreettinen mahdollisuus siihen, että
- BOO:n siperialaisjuurinen kieli olisi levinnyt kauemmas etelään (tosin ajallisesti tekisi tiukkaa ehtiä Ylä-Volgalle ennen länsiuralia), tai
- laajalla alueella Uralin molemmin puolin olisi puhuttu "nasaalikielikuntaan" kuuluvia kieliä tai "nasaalitypologiaa" edustavia kielikuntia ennen uralilaisten kielten leviämistä suppeasta alkukodista.