Sarjassamme Nationalismin kummallisia lieveilmiöitä, osa XXVI.

Kielitieteilijöiden kannattaisi ehkä korostaa, että obinugrilaistenkin kielten ajatellaan johtuvan aiemmalta paimentolaisväestöltä, jos aiempi "metsäläismenneisyys" tuntuu jotenkin epätyydyttävältä. Tarpeeksi kauas jos mennään niin kyllähän kaikilla on metsästäjä-keräilijöitä (kieli)sukupuussaan.

Linkissä esitetty kartta antaisi käsityksen, että unkarilaiset olivat aluksi Uralin itäpuolella Irtysillä, ilmeisesti mansien ja baskiirien välissä. Sekoittumista bolgaareihin ja muihin turkkilaisiin heimoihin olisi tapahtunut pitkin matkaa Karpaateille.

http://eng.molgen.org/viewtopic.php?f=82&t=391&start=50

Se perustuu siihen, että kantaugri on sijoitettu Länsi-Siperiaan, koska jo kantaurali on sijoitettu sinne unkarilaisessa "koulukunnassa". He siis olettivat, että samojedihaaran kiistaton siperialaisuus vetäisi kantauralin Siperiaan, kun taas suomalaisessa valtavirtauralistiikassa on lähinnä arkeologialla perustellen kiskottu kantaurali Euroopan puolelle.

Nykyäänhän, kun samojedi ja ugrilaiset kielihaarat näyttävät yhdessä periytyvän itäuralista ja siten todennäköisimmin Euroopan puolelta, niin mitään Siperiaa ei välttämättä tarvita unkarin esivaiheiden sijoittamiseen:
- kantaurali suunnilleen Kaman alajuoksulla
- itäurali suunnilleen Kaman keskijuoksulla
- itäuralin ensimmäinen aalto leviää Siperiaan --> esisamojedilaiset lainat esijukagiirissa
- itäuralin toinen aalto leviää Siperiaan --> hanti ja mansi
- unkari saattaa kuulua tuohon toiseen aaltoon, jolloin esiunkari olisi syntynyt Siperiassa, tai sitten esiunkari ei koskaan ole käynytkään Siperiassa vaan se olisi siirtynyt suoraan Kamalta etelään Magna Hungariaan eli Bashkiriaan.

Unkarillahan on myös sanastollisia ja äänteellisiä yhteyksiä permiläiskieliin. Siperialaisen alkuperän tapauksessa luulisi leviämisen länteen suuntautuneen ensin etelään aroille, jolloin edellyttäisi näiden yhtäläisyyksien syntyneen jo aiemmin eli kantaunkarin olleen jo eriytynyt tuossa II aallon kieppeillä?

Tästä taas seuraa että kyllä selvästi helpommalta vaikuttaa olettaa tuota läntistä reittiä suoraan Magna Hungariaan. Jollei sitten tämän ja muinaispermiläisten asuinalueiden välissä ole ollut lisää "välittäviä" uralilaiskieliä jotka myöhemmin jäivät tataarien ja bakiirien alle?

Aivan!

N1c1 z1941- ja z1940-havainnot turkin puhujien keskuudessa voisivat ehkä olla pieni viite asiaan liittyen? Tulipa myös mieleeni Rahkosen väite siitä, että metserät l. ilmeisesti ns. Ryazan Oka hautakulttuuri puhui permiä ennen katomistaan jonnekin.

Odotas toisaalta tulee mieleeni myös että ainakin yksi selvimmistä permiläisten kanssa yhteisistä uudennoksista eli denasalisaatio (mp nt nć ŋk → b d dź/gy g) on esitetty myös iranilaiselta taholta tarttuneeksi. Oliko se nyt osseetista mistä tämä myös löytyy. Ehkäpä pitäisi ottaa huomioon, että muutkin vastaavat piirteet voisivat olla paitsi permin vaikutusta unkariin / unkarin vaikutusta permiin, niin myös peräisin jostain aroalueen länsipään paimentolaisten mukana tulleesta mutta turkkilaisia vanhemmasta kielivirtauksesta? Näitähän on marssinut ristiin rastiin yksi jos toinenkin, kaikenmaailman hunneja ja alaaneja ja skyyttalaisia. Kai joku porukka on saattanut tehdä tataaritkin ja lähteä Kaman suuntaan asustelemaan?

Jätän arkeologeille pohdittavaksi, löytyisikö mitään sopivaan saumaan osuvaa invaasiota.

Erinomainen huomio! Tämä selittäisi monta asiaa, mm. myöhäiset iranilaiset lainasanat lännessä. Näin juuri jossain kuvan hunnikattiloiden levikistä löytöjen perusteella, niitä näkyi olevan myös Volgan-Kaman alueella. Jos hunnit olisivat olleet myös iranin puhujia, oghur turkin ohella, yhteys olisi ilmeinen. Tämä ei liene mahdotonta, sillä jopa varhaisten turkinpuhujien johtajien nimet ovat ilmeisesti olleet iranilaisia, esim. Asparukh.

http://en.wikipedia.org/wiki/Asparukh_(name)

Asparukh on sikäli mielenkiintoinen että Volgan Bolgaarit ja Tonavan Bulgaarit lienevät olleet alkuaan osin samaa väestöä. Kun vielä muistaa että Volgan-Kaman alue on merkittävä iranilaisten esineiden löytökeskittymä, jää kysymään miksi näin on, jos ei juuri yhteisen kielivarannon pohjalta.

http://www.cais-soas.com/CAIS/Art/sasan ... ulture.htm

http://depts.washington.edu/silkroad/mu ... anian.html

Olen aina muuten pohtinut voisiko suomen nipukka-sanan taustalla olla iranin nebög l. kirjainmerkki. Nebög-kirjoitus näyttäisi vaikuttaneen komien varhaiseen kirjoitustapaan.

Tässä vielä kuva hunnien kattiloiden levikistä löytöjen perusteella:



P.S.

http://www.sgr.fi/sust/sust259/sust259_csucs.pdf

Orban taas vauhdissa

Hungarians see themselves as the late descendants of Attila the Hun, Mr. Orbán pointed out, adding that they stand on the basis of Hun-Turkic origins, and their language is related to Turkic languages. He observed that that a people which is proud of its national identity can be strong.
http://www.kormany.hu/en/the-prime-mini ... ooperation

Niinhän se menee, että jos joku johtaja on jossain asiassa hyvä, se on toisessa asiassa aivan suolesta.

Tähän on jo vastannutkin joku. Orbanin kannattajakunta tosin suhtautuu vastineeseen Hapsburgien suomalais-ugrilaisena salaliittoteoriana jolla Attilan tosi perillisten historiaa yritetään piilottaa.

http://hungarianspectrum.org/2018/09/10 ... hungarian/

Suomeksi täällä:
https://sentrooppasantra.wordpress.com/ ... iraaliksi/

Ja edelleenkään kukaan ei ole pystynyt osoittamaan unkarista ja turkista samanlaisia samankaltaisuuksia kuin unkarista ja mansista löytyy:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Hungarian.pdf

Aihetta käsitellään nyt Ilta-Sanomissa:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005878694.html

Eniten kyllä ihmetyttää kommenttiosio: se, etteivät suomalaiset vaivaudu googlaamaan eivätkä päivittämään tietojaan menneisyysaiheista. Joku on lukenut joskus vuosikymmeniä sitten jotain, ja edelleen toistelee sitä, vaikka uusia tuloksia on pilvin pimein. Jotenkin luulisi, että jos jaksaa kommentoida asiaa nettilehden sivuilla, olisi sen verran kiinnostusta, että lukaisisi edes Wikipediasta uudempia tietoja suomalaisten alkuperästä.

Unkarinkielellä täällä eräs jännä kielisukulaisuuden havainnollistus. Perustuu P. S. Pallaksen 1700-luvun lopulla esittämään, alun perin Venäjän eri kieliä vertailleeseen sanalistallaan (= listaa ei mitenkään voi syyttää olevan valittu fennougristisen teorian todistamiseksi), joka on ensin koottu nykyunkarista, sitten merkitty siihen millä sanoilla on vastine suomessa, millä taas turkissa.

Vieläkin nätimpiä tuloksia saisi jos käyttäisi vertailukohtana mansia tai hantia (joilla on lisäksi samansukuinen sana myös esim. 'korvalle', 'kurkulle', 'sanalle', 'hevoselle'…)

(Tosin jos kaikki slaavilaisperäisetkin sanat merkittäisiin, niitäkin olisi oikeastaan aika paljon.)