Niin no tuo 500 tuli vain levisten aikautuksesta. Tarkoitin toki, että Lapissa on ollut vastaavaa väestöä jo aiemmin ja Levänluhdassa varmasti 500-luvulla,noin. Eli sitä Kjelmöytä oli Lapissa. Millaiseksi arvioit heidän genetiikkansa, vaikka tiedän että mielestäsi he hävisivät ennenkuin levisten kaltaiset tulivat.
Rekonpoika kirjoitti:Niin no tuo 500 tuli vain levisten aikautuksesta. Tarkoitin toki, että Lapissa on ollut vastaavaa väestöä jo aiemmin ja Levänluhdassa varmasti 500-luvulla,noin. Eli sitä Kjelmöytä oli Lapissa. Millaiseksi arvioit heidän genetiikkansa, vaikka tiedän että mielestäsi he hävisivät ennenkuin levisten kaltaiset tulivat.
Ei tarvinnut hävitä ennen kuin levisten kaltaiset tulivat vaan saattoivat hävitä samanaikaisestikin (syy-seuraus).
Ja jos häviäminen tapahtui emme tiedä geenejä. Tiedämme kuitenkin että nykysaamelaiset ovat levisten kaltaisia ja jos myös lapinpaleot olivat niin saamelaiset myös etelässä olisivat olleet perimältään täysin lapinpaleoita, vain kieltään vaihtaneita . Tämä ei minusta ole laisinkaan uskottava skenaario vaan geenimuutokset liittyvät väestöliikkeisiin. Todennäköisintä on että lapinpaleot olivat jotain Bolshoin ja levisten välimaastosta.
Rahkonen: ... länsiuralilaisen kielen pohjoista murretta puhuneet tekstiilikeraamikot alkoivat rautakaudelle tultaessa Suomen ja Karjalan alueella eriytyä kielellisesti toisaalta kantasaamelaiseksi ja toisaalta x-kieliseksi ryhmäksi
Jaska kirjoitti:Itse tulen - jos alkumerkit paikkansa pitävät loppuun saakka - esittämään x-kielistä hieman Rahkosesta poikkeavan tulkinnan, mutta sillä ei kannata vielä sekoittaa pakkaa, kun ei vielä ole mitään julkaistua, mihin viitata. Mutta tilanne elää, tieto karttuu, eikä mihinkään yksittäiseen tulokseen kannata liikaa takertua.
aikalainen kirjoitti:Jatkan poro-keskustelua. Useimmat ymmärtävät poro-sanalla puolikesyä tunturiporoa. En tiedä, kutsutaanko jossain päin maata myös vasasta saakka ihmisten kanssa varttunutta puolikesyä metsäpeurayksilöä poroksi, mutta ei se ainakaan yleisesti käytettyä kieltä ole. Selvyyden vuoksi foorumilla kannattaa kirjoittaa siten, että vältetään väärinymmärrykset.
Vaikka näin: Kun tarkoitetaan kesyä tunturipeuraa, voidaan käyttää myös sanaa poro. Kun tarkoitetaan kesyä metsäpeuraa, niin kutsutaan sitä yksiselitteisesti ihan vaan kesyksi metsäpeuraksi.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jatkan poro-keskustelua. Useimmat ymmärtävät poro-sanalla puolikesyä tunturiporoa. En tiedä, kutsutaanko jossain päin maata myös vasasta saakka ihmisten kanssa varttunutta puolikesyä metsäpeurayksilöä poroksi, mutta ei se ainakaan yleisesti käytettyä kieltä ole. Selvyyden vuoksi foorumilla kannattaa kirjoittaa siten, että vältetään väärinymmärrykset.
Vaikka näin: Kun tarkoitetaan kesyä tunturipeuraa, voidaan käyttää myös sanaa poro. Kun tarkoitetaan kesyä metsäpeuraa, niin kutsutaan sitä yksiselitteisesti ihan vaan kesyksi metsäpeuraksi.
Poron kesyttämisestä puhutaan ihan yleisesti Lapin ulkopuolellakin, etelässä ja idässä Altaita myöten. Siellä ei kuitenkaan ole kyse Lapin tunturipeurasta. Mielestäni on turha rajata poro-nimitystä vain yhteen alalajiin, jos aivan samanlaista kesyttämistä on kohdistettu muihinkin alalajeihin.
Porohan ei ole biologinen käsite vaan nimenomaan elinkeinollinen, ihmisen kesyttämistoimiin liittyvä.
Rekonpoika kirjoitti:Suomeksi poro ja englanniksi reindeer ovat yleiskäsitteitä kaikenlaisille kesytetyille peuroille, niillä viitataan itäsiperialaistenkin elikoihin mediassa ja tieteellisissä artikkeleissa.
jussipussi kirjoitti:Rekonpoika kirjoitti:Suomeksi poro ja englanniksi reindeer ovat yleiskäsitteitä kaikenlaisille kesytetyille peuroille, niillä viitataan itäsiperialaistenkin elikoihin mediassa ja tieteellisissä artikkeleissa.
Se on silti tunturipeurasta kesytetty. Aiheesta on oma ketju. Lukekaa mielellään se ja kommentoikaa sitten. Ei koske aikalaista, koska hän näköjään muistaa mitä siitä on kirjoitettu.
aikalainen kirjoitti:Perustelin suositustani viestien yksiselitteisyydellä. Sinä taas lähestyt asiaa merkityksen rajaamisen suunnasta. Nämä lähestymistavat vaativat kovin erilaiset perustelut.
jussipussi kirjoitti:Ok, ei ole pelkästään tunturipeura. Wikissä oleva karttakuva jossa esitetään poron ja tunturipeura levinneisyys samalla kuvalla on minut joskus harhauttanut. Kuitenkin se ketju kannattaa lukea, ettei turhaa käydä samoja juttuja uudelleen. En muista kaikkea itsekään, ei sillä. Siellä oli sellainenkin pointti, nykyporot ovat dnan perusteella lähempänä nenetsien poroja kuin tunturipeuraa.
Jaska kirjoitti:Viesti on yksiselitteinen, kun poro = kesytetty peura. Alalajista täysin riippumatta.aikalainen kirjoitti:Perustelin suositustani viestien yksiselitteisyydellä. Sinä taas lähestyt asiaa merkityksen rajaamisen suunnasta. Nämä lähestymistavat vaativat kovin erilaiset perustelut.
jussipussi kirjoitti:Ok, ei ole pelkästään tunturipeura. Wikissä oleva karttakuva jossa esitetään poron ja tunturipeura levinneisyys samalla kuvalla on minut joskus harhauttanut. Kuitenkin se ketju kannattaa lukea, ettei turhaa käydä samoja juttuja uudelleen. En muista kaikkea itsekään, ei sillä. Siellä oli sellainenkin pointti, nykyporot ovat dnan perusteella lähempänä nenetsien poroja kuin tunturipeuraa.
Anskuq kirjoitti:Tässä lehtiartikkelissa on hyvin lyhyenä tiivistelmänä poronhoidosta ...
aikalainen kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Ok, ei ole pelkästään tunturipeura. Wikissä oleva karttakuva jossa esitetään poron ja tunturipeura levinneisyys samalla kuvalla on minut joskus harhauttanut. Kuitenkin se ketju kannattaa lukea, ettei turhaa käydä samoja juttuja uudelleen. En muista kaikkea itsekään, ei sillä. Siellä oli sellainenkin pointti, nykyporot ovat dnan perusteella lähempänä nenetsien poroja kuin tunturipeuraa.
Juu, kuva harhauttaa. Mitähän peuralajia nuo nenetsien elikot sitten ovat, ovatko nekin tunturipeuroja vai jotain muuta lajia ... ja jos muuta kuin tunturipeuraa, niin silloinhan lapin porot periytyvät niistä eli eivät olekaan tunturiporoja, kuten on uskoteltu. Sekavaa.Anskuq kirjoitti:Tässä lehtiartikkelissa on hyvin lyhyenä tiivistelmänä poronhoidosta ...
Tuon perusteella vaikuttaa hyvin uskottavalta, että poronhoito olisi kopioitu nenetseiltä.
Anskuq kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Ok, ei ole pelkästään tunturipeura. Wikissä oleva karttakuva jossa esitetään poron ja tunturipeura levinneisyys samalla kuvalla on minut joskus harhauttanut. Kuitenkin se ketju kannattaa lukea, ettei turhaa käydä samoja juttuja uudelleen. En muista kaikkea itsekään, ei sillä. Siellä oli sellainenkin pointti, nykyporot ovat dnan perusteella lähempänä nenetsien poroja kuin tunturipeuraa.
Tässä lehtiartikkelissa on hyvin lyhyenä tiivistelmänä poronhoidosta. Kjell-Åke Aronsson on tehnyt mm. siitepölytutkimuksia ja DNA tutkimuksia kesyporon tiimoilta. http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=6335966.
Samer och nenetser tros ha möts någon gång mellan 400 - 600 år efter Kristus i nuvarande Karelen och på så sätt kom renskötseln till Sápmi.
Jaska kirjoitti:Anskuq kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Ok, ei ole pelkästään tunturipeura. Wikissä oleva karttakuva jossa esitetään poron ja tunturipeura levinneisyys samalla kuvalla on minut joskus harhauttanut. Kuitenkin se ketju kannattaa lukea, ettei turhaa käydä samoja juttuja uudelleen. En muista kaikkea itsekään, ei sillä. Siellä oli sellainenkin pointti, nykyporot ovat dnan perusteella lähempänä nenetsien poroja kuin tunturipeuraa.
Tässä lehtiartikkelissa on hyvin lyhyenä tiivistelmänä poronhoidosta. Kjell-Åke Aronsson on tehnyt mm. siitepölytutkimuksia ja DNA tutkimuksia kesyporon tiimoilta. http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=6335966.
Samer och nenetser tros ha möts någon gång mellan 400 - 600 år efter Kristus i nuvarande Karelen och på så sätt kom renskötseln till Sápmi.
Tämä vaikuttaa mahdottomalta, koska nenetsit ehtivät länteen Vienanmeren lähelle (Kaninin niemimaalle) vasta 1500-luvulla. Jos Lapin poroissa todella on geenejä idempääkin, niin selitys on silloin jokin muu kuin nenetsit.
Anskuq kirjoitti:Jaska kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Tässä lehtiartikkelissa on hyvin lyhyenä tiivistelmänä poronhoidosta. Kjell-Åke Aronsson on tehnyt mm. siitepölytutkimuksia ja DNA tutkimuksia kesyporon tiimoilta. http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=6335966.
Samer och nenetser tros ha möts någon gång mellan 400 - 600 år efter Kristus i nuvarande Karelen och på så sätt kom renskötseln till Sápmi.
Tämä vaikuttaa mahdottomalta, koska nenetsit ehtivät länteen Vienanmeren lähelle (Kaninin niemimaalle) vasta 1500-luvulla. Jos Lapin poroissa todella on geenejä idempääkin, niin selitys on silloin jokin muu kuin nenetsit.
Jos tosiaan näin on ja se tiedetään faktana, niin silloin sen täytyy olla virhepäätelmä. Voiko olla, että tunturiporot ovatkin myös skandinaaviassa aiemmin villeinä ja samaa alalajia muiden Länsi-Siperian porojen kanssa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 41 vierailijaa