jussipussi kirjoitti:Maalailiko Kallio tuossa esibaltteja Lounais-Suomeen?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kiitos, aivan erinomainen kirjoitus. Olisin toivonut, että Kallio olisi käsitellyt karjalan ja vepsän substraattia enemmän, nyt hän tavallaan osin vain toteaa aiemmat tulokset, tyyliin:
"Kuten yllä oli puhetta, Muinais-Karjala sai alkunsa lännestä saapuneesta pohjoiskantasuomalaisesta ekspansiosta noin 700 jKr. Laatokan luoteisrannikko ei suinkaan ollut tyhjillään, mutta sen aiempi väestö näyttää olleen niin harvalukuinen, että tulokkaiden kieli vei siksi voiton. Kaikesta huolimatta myös aiemman väestön kieli jätti jälkensä muinaiskarjalaan ja muinaisvepsään, ja juuri tätä kieltä Terho Itkonen (1983: 209–217) tapasi kutsua itäkantasuomeksi.
...alueella näyttäisi edelleenkin puhutun Ylä-Volgalta jo pronssikaudella saapunutta länsiuralilaista kieltä, joka olisi näin ollen ollut
läheisempää sukua saamelle kuin itämerensuomelle (Rahkonen 2013; Lang 2015)."
Viittaus Langiin lähteenä on sikäli hieman kehäpäätelmä, että Lang viittaa Kallioon lähteenä, pl. se että Kallio tuo kyllä tässä esille esim. affrikaatat ja sanaston (vehnä) ei-itämerensuomalaisena substraattiaineksena. Rekonpojalle tiedoksi että vehnä on viljelyskasvi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kiitos, aivan erinomainen kirjoitus. Olisin toivonut, että Kallio olisi käsitellyt karjalan ja vepsän substraattia enemmän, nyt hän tavallaan osin vain toteaa aiemmat tulokset, tyyliin:
jussipussi kirjoitti:Maalailiko Kallio tuossa esibaltteja Lounais-Suomeen?
Rekonpoika kirjoitti:Ei ainakaan viitteen perusteella ole baltteja esitetty Suomeen. Ellei 2008 Kallio ollut sitä mieltä että suomen ja saamen kantakieltä puhuttiin Suomessa koska siinä on balttilainoja. Nyttemmin ne on tietty sijoitettu Okalle.
http://www.academia.edu/1103450/On_the_ ... mon_Finnic
Rekonpoika kirjoitti:Laatokan luoteispuolella on jo ollut saamelaisiakin paikannimistön mukaan (merjalaisia taas ei) joten on kyseenalaista onko sieltä vehnä-sanaa poimittu.
Jaska kirjoitti:Pohjoisbaltin osalta tilanne on sikäli auki, että Aikion vokaaliteorian mukaan vanhin kerrostuma olisi juuri *a > *oo ja nuorempi se, missä *a olisi säilynyt itämerensuomessa. Pohjoisbalttiteoriassa on toisinpäin, eli *a > *oo selitetään pohjoisbalttilaisen murteen piirteeksi, joten nämä teoriat ovat ristiriidassa keskenään.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Rekonpoika kirjoitti:Laatokan luoteispuolella on jo ollut saamelaisiakin paikannimistön mukaan (merjalaisia taas ei) joten on kyseenalaista onko sieltä vehnä-sanaa poimittu.
Minun tietääkseni näin ei ole, ennen järvialuetta. Mistä tieto on peräisin, löytyykö lähdettä?
Rekonpoika kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Rekonpoika kirjoitti:Laatokan luoteispuolella on jo ollut saamelaisiakin paikannimistön mukaan (merjalaisia taas ei) joten on kyseenalaista onko sieltä vehnä-sanaa poimittu.
Minun tietääkseni näin ei ole, ennen järvialuetta. Mistä tieto on peräisin, löytyykö lähdettä?
Lumivaarassa on esmes Aikion mukaan selvästi saamelaista paikannimistöä (Kuhkaa).
Kuzmin taas kertoo seuraavaa:
"Hyvin laaja on myös Jäng-/Jänk-vartaloisten paikannimien levikki. Se kattaa
koko Karjalan, ja lisäksi nimityyppi tunnetaan Arkangelin ja Vologdan alueella,
Leningradin alueen pohjoisosissa sekä Suomen keski- ja pohjoisosassa. Nimivartalo
kuuluu yleisimpiin nimistöelementteihin myös Kuolan niemimaalla (Kert 2002: 147).
...
Käsiteltävän nimivartalon sisältävät nimet ovat saamelaista alkuperää; niiden poh-
jana on suota tarkoittava sana *jeaŋkē.
...
Jänk- ja Jäng- alkuisia paikannimiä esiintyy myös Keski- ja Etelä-Suomessa, jossa ne
ovat nähtävästi suoria lainoja saamesta (SPNK 2007: 117)."
Kinaporin kalifi kirjoitti:Laitapa linkit, kun ne ovat ilmeisesti tiedossa, kiitos.
Fagus kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Laitapa linkit, kun ne ovat ilmeisesti tiedossa, kiitos.
Toinen on Denis Kuzmin, Saamelainen asutus Karjalassa, SUSA/JSFOu 94, 2013. https://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf
Mutta se käsittelee Karjalan tasavaltaa, ja näitä esiintymiä ei ole ihan Laatokan rannalla, vaan Äänisen kannaksella ja siitä pohjoiseen. Ja Saimaan ympäristöstä näitä on tunnetusti tiedossa, mm. Jängynjärvi Lappeelta, jota pitkin Saimaa on laskenut Kymijokeen aikoinaan, ym. Lappi-/Lapin-alkuisia nimiä löytyy kaikkialta Suomesta, myös Kannakselta, mutta se saattaa tarkoittaa muutakin. Raja-Karjalassa, Laatokan koillisrannasta sisämaahan päin on maallikosta selvästi saamelaisperäisiä paikannimiä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kantasaami oli siis aluksi vain pienen, mutta ekspansiivisen alueen kieli, ehkä Tampereen-Porin seuduilla, toisaalta se ilmeisesti oli sitä ennen merjalais-saamelaisen kielialueen puitteissa murre.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Toisaalta esim. *sala "halme tms." > hala (vrt. halava, pelto, halavasuo, pelto ja halavasato, pelto)
Pystynen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Toisaalta esim. *sala "halme tms." > hala (vrt. halava, pelto, halavasuo, pelto ja halavasato, pelto)
Halava on kyllä puu. SMS ei tunne sanalle tai sen johdoksille mitään toponyymimerkityksiä (lähimmä tulee merkitys 'viikatteen nide', ilmeisesti joskus tehty halavanvitsoista).
Pystynen kirjoitti:Mielellään myös todisteita siitä että tätä on sitten käytetty imsussa ihan omanakin sananaan, ei ainoastaan baltista sellaisenaan saaduissa johdoksissa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 21 vierailijaa