YHDEN Y-kromosomin hallitseva asema perimäaineistossa näyttää kertovan myös kieltä levittäneiden yhteisöjen sosiaalisesta rakenteesta.
”Tämä kromosomin hallinta jatkui useamman kuin yhden sukupolven ajan. Se osoittaa, että sen aikaisessa yhteiskunnassa oli sosiaalisia tekijöitä, joiden ansiosta kromosomia kantavat miehet onnistuivat lisääntymään paremmin kuin muut”, Tambets kertoo.
Jutussa tarkastellaan asiaa ikään kuin vain Y-DNA:n N-haploryhmän osalta. Todellisuudessahan siinä aikatasossa, kun uralilainen kieli levisi Suomeen, N oli jo kauan sitten jakautunut useisiin erilaisiin haaroihin, jotka vieläpä levisivät Suomeen eri reittejä ja eri aikoina.
On siis virheellistä antaa ymmärtää, että kyse olisi yhden N-klaanin levittäytymisestä.
Toinenkin pieni puute jutussa on: genominlaajuisesta yhteisestä uralilaisesta tekijästä ei anneta kuvaa eikä edes sanallisia tietoja. Jostain syystä kerrotaan vain isä- ja äitilinjoista - ja niiden osaltahan tulos ei todellakaan ole uutta tietoa.
Kielen osalta Langin malli on uusi, mutta uralilaisen sukupuun mallina käytetään silti vanhentunutta mallia.