Sivu 3/4

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 09 Tammi 2019 21:50
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
aikalainen kirjoitti:Käytännön läheisesti homma menisi niin, että luodaan harrastajien tai ammattilaisten yhteisö, joka kehittää murteelle yhtenäisen kirjakielen, julkaisee sillä kielellä tekstejä ja mielellään tätä kielimuotoa otettaisiin käyttöön myös osassa paikallislehden sivuista, ja jos käytölle näyttäisi olevan todellista tarvetta, niin yhteisö alkaisi lobbaamaan sitä viranomaisten suuntaan.

Tällä ei kyllä ole mitään tekemistä tutkinnon suorittamisen kanssa, vrt. Yliopistolaki ja siihen liittyvä tutkintoasetus sekä se fakta, että Saarikivi jne. hyväksyivät näytön suomen kielen osaamisesta, joko liittyen graduun tai muuhun näyttöön. Joko murre hyväksyttiin suomen kieleksi tai sitten asiasta saatiin muu, riittävä näyttö. Lainsäädäntö ei tunne mitään Alivaltiosihteerin määrittelemää "virallista kieltä", jonka käyttämistä ilmeisesti edellytät.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 09 Tammi 2019 23:29
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Käytännön läheisesti homma menisi niin, että luodaan harrastajien tai ammattilaisten yhteisö, joka kehittää murteelle yhtenäisen kirjakielen, julkaisee sillä kielellä tekstejä ja mielellään tätä kielimuotoa otettaisiin käyttöön myös osassa paikallislehden sivuista, ja jos käytölle näyttäisi olevan todellista tarvetta, niin yhteisö alkaisi lobbaamaan sitä viranomaisten suuntaan.

Tällä ei kyllä ole mitään tekemistä tutkinnon suorittamisen kanssa, vrt. Yliopistolaki ja siihen liittyvä tutkintoasetus sekä se fakta, että Saarikivi jne. hyväksyivät näytön suomen kielen osaamisesta, joko liittyen graduun tai muuhun näyttöön. Joko murre hyväksyttiin suomen kieleksi tai sitten asiasta saatiin muu, riittävä näyttö. Lainsäädäntö ei tunne mitään Alivaltiosihteerin määrittelemää "virallista kieltä", jonka käyttämistä ilmeisesti edellytät.

Niin, mitään virallista standardia ei suomen kielen käyttämisestä viranomaisessa liene annettukaan.
1. Jokaisella on käytössään oman alueensa "murteellisia" sanoja, joita ei tunneta kaikkialla maassa.
2. Käytännössä jokaisen puhekieli eroaa kirjakielestä, koska kukaan ei oikeasti puhu täyttä kirjakieltä.

Joten mihin raja "korkeasuomen" ja murteiden väliin edes teoriassa voitaisiin vetää?

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 10 Tammi 2019 00:22
Kirjoittaja aikalainen
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Käytännön läheisesti homma menisi niin, että luodaan harrastajien tai ammattilaisten yhteisö, joka kehittää murteelle yhtenäisen kirjakielen, julkaisee sillä kielellä tekstejä ja mielellään tätä kielimuotoa otettaisiin käyttöön myös osassa paikallislehden sivuista, ja jos käytölle näyttäisi olevan todellista tarvetta, niin yhteisö alkaisi lobbaamaan sitä viranomaisten suuntaan.
Tällä ei kyllä ole mitään tekemistä tutkinnon suorittamisen kanssa ...

Se olikin vastine Jaskan aiheelliseen kysymykseen, millä edellytyksillä uusi kirjakieli hyväksyttäisiin virallisluontoisesti käytettäväksi, eli saisi meänkielen tai pohjoissaamen tapaisen statuksen.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Lainsäädäntö ei tunne mitään Alivaltiosihteerin määrittelemää "virallista kieltä", jonka käyttämistä ilmeisesti edellytät.

Virallista kieltä? Puhe oli virallisluontoisista teksteistä. Ja kirjakielestä.

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:...
Niin, mitään virallista standardia ei suomen kielen käyttämisestä viranomaisessa liene annettukaan.
1. Jokaisella on käytössään oman alueensa "murteellisia" sanoja, joita ei tunneta kaikkialla maassa.
2. Käytännössä jokaisen puhekieli eroaa kirjakielestä, koska kukaan ei oikeasti puhu täyttä kirjakieltä.

Joten mihin raja "korkeasuomen" ja murteiden väliin edes teoriassa voitaisiin vetää?

Puhekielessä on tuollainen sekavampi tilanne, mutta virallisempiin teksteihin on onneksi tarjolla kohtuullisen hyvin määritelty "kielitoimistosuomi" (ja -ruotsi). Sitä kouluissakin opetetaan. Hyvin pitkälle sen mukaisesti tällekin foorumille kirjoitellaan, vaikka virallisuudesta ei ole tietoakaan.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 10 Tammi 2019 01:01
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Käytännön läheisesti homma menisi niin, että luodaan harrastajien tai ammattilaisten yhteisö, joka kehittää murteelle yhtenäisen kirjakielen, julkaisee sillä kielellä tekstejä ja mielellään tätä kielimuotoa otettaisiin käyttöön myös osassa paikallislehden sivuista, ja jos käytölle näyttäisi olevan todellista tarvetta, niin yhteisö alkaisi lobbaamaan sitä viranomaisten suuntaan.
Tällä ei kyllä ole mitään tekemistä tutkinnon suorittamisen kanssa ...

Se olikin vastine Jaskan aiheelliseen kysymykseen, millä edellytyksillä uusi kirjakieli hyväksyttäisiin virallisluontoisesti käytettäväksi, eli saisi meänkielen tai pohjoissaamen tapaisen statuksen.

Tässä vaiheessa ei kai kukaan ajattele niin pitkälle menemistä, että vaatisi palveluakin savoksi. Pikemminkin sellainen diglossia-tason ilmiö, että kumpikin osapuoli puhuu ja kirjoittaa omaa äidinmurrettaan: savolainen savoa ja viranomainen kapulaa.
(Kapulakielen käyttö virallisissa yhteyksissä kyllä pitäisi täydellisesti kieltää - ei niiden pykälien ilmaiseminen suomeksi voi niin mahdotonta olla.)

"Kielitieteen alalla diglossiaksi kutsutaan tilannetta, jossa yhteiskunnassa puhutaan samanaikaisesti kahta (yleensä läheistä sukua olevaa) eri kieltä. Kielistä toista käytetään virallisissa yhteyksissä sekä hallinnossa, ja sillä on korkeampi status, kun taas toinen, yleensä paikallinen kieli, on kansan jokapäiväisessä käytössä. Usein korkeammasta kielestä suodattuu paikalliseen kieleen sanoja sekä kieliopillisia muotoja, joskin yleensä hieman muunnettuna. Diglossia liittyy kielen ja yhteiskunnan suhteeseen, ja kuuluu näin ollen sosiolingvistiikan alaan."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diglossia

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Niin, mitään virallista standardia ei suomen kielen käyttämisestä viranomaisessa liene annettukaan.
1. Jokaisella on käytössään oman alueensa "murteellisia" sanoja, joita ei tunneta kaikkialla maassa.
2. Käytännössä jokaisen puhekieli eroaa kirjakielestä, koska kukaan ei oikeasti puhu täyttä kirjakieltä.

Joten mihin raja "korkeasuomen" ja murteiden väliin edes teoriassa voitaisiin vetää?

Puhekielessä on tuollainen sekavampi tilanne, mutta virallisempiin teksteihin on onneksi tarjolla kohtuullisen hyvin määritelty "kielitoimistosuomi" (ja -ruotsi). Sitä kouluissakin opetetaan. Hyvin pitkälle sen mukaisesti tällekin foorumille kirjoitellaan, vaikka virallisuudesta ei ole tietoakaan.

Niin, mutta mihin vedetään raja:
kirjoitellaan ~ kirjotellaan ~ kirjutellaa? Oletko ~ ootko ~ oox?
Jos murteellinen tai puhekielinen asu on ymmärrettävä, miksei sitä voisi käyttää?

On monia johdostyyppejä, joista tavan tamppaaja ei edes tiedä, miten ne kielitoimiston normeissa menevät: karkoittaa vai karkottaa; mieluummin vai mielummin?

Puhekielisyyksiä tulee siis väkisin mukaan, vaikka ihminen tavoittelisi normitettua kirjakieltä. Onko se paha?

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 10 Tammi 2019 11:01
Kirjoittaja Fagus
Jaska kirjoitti:Niin, mutta mihin vedetään raja:
kirjoitellaan ~ kirjotellaan ~ kirjutellaa? Oletko ~ ootko ~ oox?
Jos murteellinen tai puhekielinen asu on ymmärrettävä, miksei sitä voisi käyttää?

On monia johdostyyppejä, joista tavan tamppaaja ei edes tiedä, miten ne kielitoimiston normeissa menevät: karkoittaa vai karkottaa; mieluummin vai mielummin?

Puhekielisyyksiä tulee siis väkisin mukaan, vaikka ihminen tavoittelisi normitettua kirjakieltä. Onko se paha?

Itsellä se aiheuttaa asiatekstissä täyden stopin, ja vie ajatuksen kielenkäyttöön sisällön sijasta. Tällaisella foorumilla, jossa tekstit ovat lyhyitä, sillä ei ole merkitystä.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 10 Tammi 2019 20:41
Kirjoittaja aikalainen
Jaska kirjoitti:Niin, mutta mihin vedetään raja:
kirjoitellaan ~ kirjotellaan ~ kirjutellaa? Oletko ~ ootko ~ oox?
Jos murteellinen tai puhekielinen asu on ymmärrettävä, miksei sitä voisi käyttää?

On monia johdostyyppejä, joista tavan tamppaaja ei edes tiedä, miten ne kielitoimiston normeissa menevät: karkoittaa vai karkottaa; mieluummin vai mielummin?

Puhekielisyyksiä tulee siis väkisin mukaan, vaikka ihminen tavoittelisi normitettua kirjakieltä. Onko se paha?

Voithan jatkaa gradussa aloitettua rajojen testaamista ja kirjoittaa tutkielman keminsaamesta vaikka eteläsuomalaisen nuorison puhekielellä. Kielinäyte alla.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kuva

..............................................................
Käännösohjelma löytyy täältä

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 10 Tammi 2019 21:13
Kirjoittaja pekkis
Hahaa, tuosta tulee mieleen legendaarinen Korsoraattori - vieläköhän on pystyssä.

EDIT: Pystyssä on ja sillähän tuo näemmä on tehty :D

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 10 Tammi 2019 23:27
Kirjoittaja Jaska
pekkis kirjoitti:Hahaa, tuosta tulee mieleen legendaarinen Korsoraattori - vieläköhän on pystyssä.

EDIT: Pystyssä on ja sillähän tuo näemmä on tehty :D

Tunnistin myös heti! Vittu tiätsä mistä? PDT_Armataz_01_29
T: Kaljasjalkainen porsolainen.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 11 Tammi 2019 12:45
Kirjoittaja Johannes
aikalainen muun muassa kirjoitti:On jämähtänyt kielivalintaan siksi, että siitä olen kirjoittanut ja sitä olet kommentoinut.

Pointtini on, että nuo mainitsemasi pohtimiset kielimuodoista ja niiden hyväksyttävästä käytöstä virallisluotoisissa tekteissä tehdään ensin, ja vasta sitten, jos ne hyväksytään, niitä voidaan käyttää. Nyt sen sijaan on edetty nurinpäin.


Viittaan Kalifin aiempaan kommenttiin mielipiteestä. Siitä on pitkälti sinun kommenteissasikin kysymys. Koskisen pro gradu -tutkielman johdannosta käy selvästi ilmi, että mielipiteitä laidasta laitaan on ollut myös muilla. Tarkastajat ja tiedekuntaneuvosto ovat työn kuitenkin hyväksyneet. Se ei ole tässä vaiheessa enää pelkkä mielipide. Itse en ole tähän mennessä ottanut suoraan kantaa siihen, ovatko esitetyt syyt, perustelut ja muut kielivalintaan vaikuttaneet tekijät olleet kaikilta osin riittäviä vai eivät. Olen kuitenkin nähnyt Koskisen valinnan ymmärrettävänä ja johdonmukaisena.

Vaikka Koskinen ei omien sanojensa mukaan halua ylikorostaa tutkielmansa aiheen ja valitun kielimuodon yhteyttä − hän kirjoittaa, että kaikilla kielillä tai kielimuodoilla täytyy voida kirjoittaa kaikista aiheista −, niin minä pidän Koskisen pro gradu -tutkielmaa ennen muuta kokonaisteoksena. Ottaen huomioon Koskisen tutkielman aiheen ja sen, mitä hän itse on sekä aihe- että kielivalintaan liittyen kirjoittanut, niin mitä enemmän olen asiaa miettinyt, sitä vahvemmin olen tullut sille kannalle, että hänen kielimuotovalintansa oli paitsi ymmärrettävä ja johdonmukainen myös sellainen, mitä kyseinen työ hänen lähtökohdistaan melkeinpä edellytti. Kielimuoto ja aihe limittyvät toisiinsa. Valinta tekee aiheen myös lukijalle konkreettisemmaksi ja laittaa hänet miettimään omaa suhtautumistaan asiaan ja sen eri puoliin ja sitä, mihin oma suhtautuminen perustuu.

Kommenteissani sinulle olen tuonut esiin Koskisen esittämiä perusteluja ja muita seikkoja kielivalintaan liittyen, koska omasta mielestäsi sellaisia ei ensin juuri ollut; ja jos niitä nyt sitten kuitenkin on, − kuten sinulle on kerrottu tai Koskisen pro gradu -työn johdanto-osaan viittaamalla on ilmoitettu sieltä löytyvän −, niin ne ovat mielestäsi ohuita ja riittämättömiä omasta virallisuus- ja yleiskielinäkökulmastasi katsottuna. Näin siis käytännössä sivuutat asiaan kuulumattomina nämä muut näkökulmat. (Hieman huvittavaa tässä kohdin on se, että kehotat silti minua parantamaan otettani ja kirjoittamaan asiasta, jolla siis itse kuitenkin tarkoitat vain tätä omaa näkökulmaasi ja sen puitteissa tekemiäsi poimintoja aiheesta. Tämä saattoi olla se, joka kalifiakin edellä hauskuutti.)

Toinen seikka, johon joissain kommenteissasi puutuin, olivat niiden henkilöön kohdistuneet ilmaisut, joihin on liittynyt kommenteissa vielä von oben -tyyppisiä sävyjä. Tutkielman kirjoittajan akateemiseen potentiaaliin kohdistuva Nobel-murjaisu tai hänen toistuva kutsumisensa jepeksi, jota on kontekstissa vaikea pitää muunlaiseksi tarkoitetuksi kuin pejoratiiviseksi, on anonyyminä verkossa melko vastenmielistä, elävässä elämässä tällainen olisi sietämätöntä (joku toinen käyttäisi tässä kohdin sujuvasti suomalaista sivistyssanaa ja sanoisi v-maista).


Aktiivinen osallistumiseni tässä ketjussa päättyy tähän.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 11 Tammi 2019 12:58
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Johannes kirjoitti:Aktiivinen osallistumiseni tässä ketjussa päättyy tähän.

Minusta tämä viimeistään todistaa siitä, että Johannes on selkeästi fiksuin kommentoija tässä ketjussa ja alleviivaa hänen edellä esittämiensä kommenttien korkeaa laatua. Ja joo, sama asia minua nauratti.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 11 Tammi 2019 16:39
Kirjoittaja pekkis
Jaska kirjoitti:
pekkis kirjoitti:Hahaa, tuosta tulee mieleen legendaarinen Korsoraattori - vieläköhän on pystyssä.

EDIT: Pystyssä on ja sillähän tuo näemmä on tehty :D

Tunnistin myös heti! Vittu tiätsä mistä? PDT_Armataz_01_29
T: Kaljasjalkainen porsolainen.



No jokusen vuoden minäkin 90-luvun alussa perheen perustamisvaiheessa asuin - ennen maallemuuttoa ja eroa :D

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 11 Tammi 2019 18:31
Kirjoittaja Jaska
Johannes kirjoitti:Vaikka Koskinen ei omien sanojensa mukaan halua ylikorostaa tutkielmansa aiheen ja valitun kielimuodon yhteyttä − hän kirjoittaa, että kaikilla kielillä tai kielimuodoilla täytyy voida kirjoittaa kaikista aiheista −, niin minä pidän Koskisen pro gradu -tutkielmaa ennen muuta kokonaisteoksena. Ottaen huomioon Koskisen tutkielman aiheen ja sen, mitä hän itse on sekä aihe- että kielivalintaan liittyen kirjoittanut, niin mitä enemmän olen asiaa miettinyt, sitä vahvemmin olen tullut sille kannalle, että hänen kielimuotovalintansa oli paitsi ymmärrettävä ja johdonmukainen myös sellainen, mitä kyseinen työ hänen lähtökohdistaan melkeinpä edellytti. Kielimuoto ja aihe limittyvät toisiinsa. Valinta tekee aiheen myös lukijalle konkreettisemmaksi ja laittaa hänet miettimään omaa suhtautumistaan asiaan ja sen eri puoliin ja sitä, mihin oma suhtautuminen perustuu.

Aamen, bismillah ja notta perkele.
Täydellisesti kiteytetty!

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 11 Tammi 2019 18:33
Kirjoittaja Jaska
pekkis kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
pekkis kirjoitti:Hahaa, tuosta tulee mieleen legendaarinen Korsoraattori - vieläköhän on pystyssä.

EDIT: Pystyssä on ja sillähän tuo näemmä on tehty :D

Tunnistin myös heti! Vittu tiätsä mistä? PDT_Armataz_01_29
T: Kaljasjalkainen porsolainen.



No jokusen vuoden minäkin 90-luvun alussa perheen perustamisvaiheessa asuin - ennen maallemuuttoa ja eroa :D

Ohhoh! PDT_Armataz_01_13
Maailma on pieni - tai Korso on suuri...
Korsohu akbar (toisella kotimaisella).

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 11 Tammi 2019 22:27
Kirjoittaja aikalainen
Johannes kirjoitti: ...

Jaa, haluat jatkaa. No, mikäs siinä.

Olen samaa mieltä kanssasi, että kirjoittajien mielipiteet ovat kirjoittajien mielipiteitä.

Oma "virallisuusnäkökulmani" johtuu GRADUSTA, joka ei ole irrallinen yksityinen teksti, vaan luonteeltaan "virallisehko" opinnäytetyö, ja gradun kielivalinnasta olemme keskustelemassa. Joten näkökulmani luulisi olevan asian ytimessä.

Kyllä, olet tuonut esiin uusia seikkoja. Ne taas ovat olleet mielestäni kielivalinnan selittäjinä kovin heiveröisiä. Se ei ole perustelujesi sivuuttamista, vaan niiden arviointia. Selitän tätä puolta tarkemmin jäljempänä.

Omassa kielenkäytössäni jeppe on neutraali sana.

Johannes kirjoitti:Vaikka Koskinen ei omien sanojensa mukaan halua ylikorostaa tutkielmansa aiheen ja valitun kielimuodon yhteyttä − hän kirjoittaa, että kaikilla kielillä tai kielimuodoilla täytyy voida kirjoittaa kaikista aiheista −---

Tottahan kieli ja aihe ovat vapaita. Vaan kun nyt olikin kyse, millaisissa julkaisuissa kieli ja aihe ovat vapaita, graduissakinko. Sitä tuo "jepen" perustelu ei selitä alkuunkaan. Eli pelkkä huojuva aasinsilta, joka on selittävinään asiaa, mutta ei selitä siitä mitään.

Johannes kirjoitti:, niin minä pidän Koskisen pro gradu -tutkielmaa ennen muuta kokonaisteoksena. Ottaen huomioon Koskisen tutkielman aiheen ja sen, mitä hän itse on sekä aihe- että kielivalintaan liittyen kirjoittanut, niin mitä enemmän olen asiaa miettinyt, sitä vahvemmin olen tullut sille kannalle, että hänen kielimuotovalintansa oli paitsi ymmärrettävä ja johdonmukainen myös sellainen, mitä kyseinen työ hänen lähtökohdistaan melkeinpä edellytti. Kielimuoto ja aihe limittyvät toisiinsa.

Melkeinpä edellytti? Olisikohan mahtanut arvosana tippua, jos kieliasu olisi ollut standardi? Tai jos murretta olisi ollut vain jossain kohtaa näytteenä pari sivua?

Johannes kirjoitti:Valinta tekee aiheen myös lukijalle konkreettisemmaksi ja laittaa hänet miettimään omaa suhtautumistaan asiaan ja sen eri puoliin ja sitä, mihin oma suhtautuminen perustuu.

Eihän tuo ole gradun kielivalinnalle mikään perustelu. Gradun tarkoituksena on olla opinnäytetyö, eikä mikään lukijan oman suhtautumisen herättäjä. Sellaista herättelyä voi vapaasti tehdä blogeissa tai lehtien sivuilla. Eli aasinsiltamainen perustelu jälleen kerran.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 11 Tammi 2019 22:32
Kirjoittaja aikalainen
Kinaporin kalifi kirjoitti:Minusta tämä viimeistään todistaa siitä, että Johannes on selkeästi fiksuin kommentoija tässä ketjussa ja alleviivaa hänen edellä esittämiensä kommenttien korkeaa laatua.
Jos kovin rehvakkaasti puhut todistamisesta, saat todistamistaakan. Ilmaisu "minusta" onneksi lieventää taakkaasi. Siitä olemme samaa mieltä, että hän ylitti ainakin sinun kommenttiesi tason.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Ja joo, sama asia minua nauratti.
Ja minä kun yritin naurattaa sinua nuorisokielellä. Hihittelysi meni asian vierestä PDT_Armataz_01_01

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 12 Tammi 2019 00:15
Kirjoittaja pekkis
Jaska kirjoitti:
pekkis kirjoitti:

No jokusen vuoden minäkin 90-luvun alussa perheen perustamisvaiheessa asuin - ennen maallemuuttoa ja eroa :D

Ohhoh! PDT_Armataz_01_13
Maailma on pieni - tai Korso on suuri...
Korsohu akbar (toisella kotimaisella).


Korson ja landen välissä tosin oli jokunen vuosi Havukoskea joka oli ihan vikatikki - parhaimillaan 2-3 vuodessa narkkarit ja kaljaveikot koitti viedä auton ja yks jopa eka yritti mun autoon ja sit naapurin jonne sammu ja unohti kaljakassinsa mun autoon :D

Paljasjalkainen mä en oo mitään, mut koulut kävin Pihlajamäessä.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 12 Tammi 2019 18:17
Kirjoittaja Pystynen
aikalainen kirjoitti:Gradun tarkoituksena on olla opinnäytetyö, eikä mikään lukijan oman suhtautumisen herättäjä.

Jos kysymys on kielipolitiikan tapaisesta tutkimuskohteesta, lukijan suhtautumisen herätteleminen voi olla ihan tarkoituksenmukaistakin. Eli Koskinen kielivalinnallaan osoittaa tuntevansa erään tavan saada lukija pohtimaan, mikä hänen mielestään on hyväksyttävää kielenkäyttöä. Tämänkin meneillään olevan foorumikeskustelun pituuden nojalla aika onnistuneesti jopa.

(Jos itse jotain ihmettelisin, niin sitä, ettei savoksi kirjoitetussa gradussa käsitellä nimen omaan savon murteen asemaa mitenkään, vaan ihan muita kielimuotoja. Mutta en yllättyisi, jos tälläinenkin suunnitelma olisi alun perin kuitenkin ollut ja sittemmin tippunut pois kirjoitusprosessin aikana.)

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 13 Tammi 2019 11:50
Kirjoittaja aikalainen
Pystynen kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Gradun tarkoituksena on olla opinnäytetyö, eikä mikään lukijan oman suhtautumisen herättäjä.
Jos kysymys on kielipolitiikan tapaisesta tutkimuskohteesta, lukijan suhtautumisen herätteleminen voi olla ihan tarkoituksenmukaistakin. Eli Koskinen kielivalinnallaan osoittaa tuntevansa erään tavan saada lukija pohtimaan, mikä hänen mielestään on hyväksyttävää kielenkäyttöä. Tämänkin meneillään olevan foorumikeskustelun pituuden nojalla aika onnistuneesti jopa.

Lukijan herätteleminen voi olla tarkoituksenmukaista jostain henkilökohtaisesta vinkkelistä katsottuna. Sitä ei pidä sekoittaa opinnäytetyön tarkoituksenmukaisuuteen, joka lähtee opin näyttämisestä, eikä herättelemisestä.

Kirjoittajan koulutus ei tähtää johonkin herättelytaitoon, jonka osaamista hän opinnäytteellä osoittaisi tuntevansa. Joten se ei kelpaa varteenotettavaksi perusteluksi.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 13 Tammi 2019 13:43
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Gradun tarkoituksena on olla opinnäytetyö, eikä mikään lukijan oman suhtautumisen herättäjä.
Jos kysymys on kielipolitiikan tapaisesta tutkimuskohteesta, lukijan suhtautumisen herätteleminen voi olla ihan tarkoituksenmukaistakin. Eli Koskinen kielivalinnallaan osoittaa tuntevansa erään tavan saada lukija pohtimaan, mikä hänen mielestään on hyväksyttävää kielenkäyttöä. Tämänkin meneillään olevan foorumikeskustelun pituuden nojalla aika onnistuneesti jopa.

Lukijan herätteleminen voi olla tarkoituksenmukaista jostain henkilökohtaisesta vinkkelistä katsottuna. Sitä ei pidä sekoittaa opinnäytetyön tarkoituksenmukaisuuteen, joka lähtee opin näyttämisestä, eikä herättelemisestä.

Kirjoittajan koulutus ei tähtää johonkin herättelytaitoon, jonka osaamista hän opinnäytteellä osoittaisi tuntevansa. Joten se ei kelpaa varteenotettavaksi perusteluksi.

Tässä vaiheessa keskustelua voidaan todeta, että aikalainen määrittelee sanan "perustelu" ihan omalla tavallaan. Kuten aika monia muitakin käsitteitä, niin kuin vuosien aikana on nähty. PDT_Armataz_01_01

Vääntäminen ei hyödytä, kun lähtökohdat jo käsitteiden merkitysten osalta ovat näin eri planeetoilta.

Re: Tutkimus savoksi

ViestiLähetetty: 13 Tammi 2019 20:19
Kirjoittaja aikalainen
Jaska kirjoitti:Tässä vaiheessa keskustelua voidaan todeta, että aikalainen määrittelee sanan "perustelu" ihan omalla tavallaan. Kuten aika monia muitakin käsitteitä, niin kuin vuosien aikana on nähty. PDT_Armataz_01_01

Vääntäminen ei hyödytä, kun lähtökohdat jo käsitteiden merkitysten osalta ovat näin eri planeetoilta.
Eri planeetoilta, joo. Mun lähtökohdat on Maasta, "vastaan inttäjien" lähtökohdat Plutosta. (Ja Plutoahan ei nykyisin enää määritellä planeetaksi. PDT_Armataz_01_01 )