Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 21 Syys 2019 16:04



Vastaa viestiin  [ 69 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4
 Tutkimus savoksi 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8371
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Tutkimus savoksi
Eräs bloggaaja-tutkija kommentoi Koskisen gradua.
Piti käydä tuuttaamassa sinne kommentteja.
https://kellohelmojajakulttuurihistoria ... kcBAyO1IzE

Lainaa:
"Ensinnäkin ajatus murteista vähemmistökielenä on kieltämättä erikoinen. Koska en ole lingvistikko, en tiedä, mikä varsinaisesti on kielen ja murteen määritelmällinen ero."
-- Määritelmä on erittäin tulkinnanvarainen: "eri kielten puhujat eivät ymmärrä toisiaan." Ymmärtäminen ei kuitenkaan ole joko-tai-asia vaan jatkumo täydellisen ymmärtämisen ja täydellisen ymmärtämättömyyden välillä.

"Opinnäytetyön voi tehdä joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä."
-- Eikö tämä epämääräinen muotoilu salli myös murteet? Ei puhuta kirja- tai standardikielimuodoista.

"Ja lisäksi tiedekuntaneuvosto oli ihmetellyt sitä, 'miksi gradu piti kirjoittaa nimenomaan savolaismurteiden piirteitä tavoittelevalla kirjakielellä eikä jollain siinä käsitellyistä kielistä.' "
-- Olisiko siksi, että kirjoittaja ei osaa niitä kieliä sujuvasti? On vaikea kirjoittaa kielellä, jota ei osaa.

"Murteella ei ole kirjallista muotoa, joten lopputulos on väkisinkin keinotekoinen."
-- Kaikilla kielimuodoilla kirjoittaminen on siis "keinotekoista", kunnes niille luodaan vakiintuneet oikeinkirjoitussäännöt? Jostainhan on aloitettava kirjallinen viljely: nollasta ei pääse valmiiseen "epäkeinotekoiseen" kirjoittamiseen yhdellä loikalla.

"Opinnäytteen tarkastajat puolustivat päätöstään sillä, että kyseessä oli toimintatutkimus, johon murteella kirjoittaminen sopii. Ilmeisesti tällaisesta metodista ei kuitenkaan mainittu tekstissä sanallakaan."
-- Työn otsikko on: "Kielen ja murttiin rajala: kieljmuuvon yhteiskunnalisen aseman muutos murttiista kieleks itämerensuomalaisessa kontekstissa (karjalan kielj, meän kielj, kainu ja võro) ja kysymys suomen murtteihen uhanalassuuvesta ja niihen aseman kehittämisestä." Suomeksi tuo päättyy: "...ja niiden aseman kehittämisestä." On helppo nähdä, että murteen käyttö kirjallisena kielimuotona liittyy nimen omaan tähän niiden aseman kehittämiseen - kehittämiseen kirjallisiksi kielimuodoiksi.

"Eli eihän se ole niin vakava juttu, jos teksti on täyttä schaibaa. Ei omakaan graduni mikään huippuesitys ole, mutta se täyttää sentään tieteenteon vaatimukset ja sai saman arvosanankin eli magna cum laude."
-- Siis hetkinen?! Jos työn kirjoittaa työn aiheeseen liittyvästi standardoimattomalla kielimuodolla, se tekee koko sisällöstä sontaa? Haluaisitko miettiä tätä mustavalkoista virhetulkintaasi vielä toisen kerran?

"Huvittavin yksityiskohta lienee se, että "Koskinen on elvyttänyt alueen murretta esimerkiksi perustamalla Facebook-ryhmän, jossa keskustellaan kyseisellä murteella." Wtf? Elvyttämään? Onko se jotenkin mystisesti kuollut minun poissa ollessani?"
-- Koskisen tiivistelmästä:
"Nostan tutkimuksessa essiin niin ikkään kysymyksen siitä, pitäskö tällä hetkelä suomen kielen murtteina pietyitä kieljmuotoloita pittee uhanalasina. Tarkastelen murtteihen muutosta aihheesta olemassaolovan aikasemman tutkimuksen valossa, ja tarkastelunj perusteela vaikuttaa selevältä, jotta suomen murtteissa on käynässä jo pitkälen ehtinä kehitöskuluku, jonka myötä perintteiset murttiit mänettäät suuriman osan vanahosta iäne- ja muoto-opilisista piirtteistään suhteelisen pienessä ajassa. Näin murttiit surkastuut kieljmuotoloiks, jotka ovat hyvin lähelä ns. ylleispuhekieltä, ja niihen jiäp perintteisistä, huohmattavasti enemmän ylleiskielestä eronneista murtteista korkkeinttaan muitammii harvoja piirtteitä rippeinä antammaan hieman paikalisvärrii puhekielleen."
Murteet siis ovat uhanalaisia siksi, että ne sulautuvat vauhdilla tasapäisen harmaaseen suomen yleispuhekieleen. Kuten itsekin sanoit: et tunnista Koskisen käyttämää kielimuotoa. Isovanhempasi varmaan tunnistaisivat paremmin...

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


01 Helmi 2019 09:16
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
Avatar

Liittynyt: 22 Tammi 2019 19:29
Viestit: 37
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Tutkimus savoksi
Aikamoinen mielensäpahoittaja tämä blogisti PDT_Armataz_01_12

Mitä tulee tuohon gradun aiheeseen, niin en oikein ymmärrä mitä suojeltavaa murteissa oikein on? Tai kielissä ylipäätän? Ainahan kielet ja murteet on kehittyneet ajan mukana ja niin tulee olemaan jatkossakin. Mielestäni kehitys on ihan hyvä juttu!


01 Helmi 2019 23:53
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8371
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Tutkimus savoksi
Alaric kirjoitti:
Aikamoinen mielensäpahoittaja tämä blogisti PDT_Armataz_01_12

Mitä tulee tuohon gradun aiheeseen, niin en oikein ymmärrä mitä suojeltavaa murteissa oikein on? Tai kielissä ylipäätän? Ainahan kielet ja murteet on kehittyneet ajan mukana ja niin tulee olemaan jatkossakin. Mielestäni kehitys on ihan hyvä juttu!

Kielimuodot ovat vähän niin kuin eläin- ja kasvilajit, niiden säilymistä pidetään itseisarvona. Toki kaikki kielimuodot kehittyvät, mutta tämä kehityslinja johtaa niiden katoamiseen: murteet sulautuvat yleiskieleen sukupolvi sukupolvelta enemmän. Katoamista ei kai voi pitää kehityksenä?

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


02 Helmi 2019 06:52
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
Avatar

Liittynyt: 22 Tammi 2019 19:29
Viestit: 37
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Tutkimus savoksi
Jaska kirjoitti:
Alaric kirjoitti:
Aikamoinen mielensäpahoittaja tämä blogisti PDT_Armataz_01_12

Mitä tulee tuohon gradun aiheeseen, niin en oikein ymmärrä mitä suojeltavaa murteissa oikein on? Tai kielissä ylipäätän? Ainahan kielet ja murteet on kehittyneet ajan mukana ja niin tulee olemaan jatkossakin. Mielestäni kehitys on ihan hyvä juttu!

Kielimuodot ovat vähän niin kuin eläin- ja kasvilajit, niiden säilymistä pidetään itseisarvona. Toki kaikki kielimuodot kehittyvät, mutta tämä kehityslinja johtaa niiden katoamiseen: murteet sulautuvat yleiskieleen sukupolvi sukupolvelta enemmän. Katoamista ei kai voi pitää kehityksenä?

No on se ainakin siinä mielessä, että ihmiset valitsevat käyttötarkoituksiinsa parhaan tavan puhua. Jos oma murre ei sovi tähän parhaiten, saatetaan mieluummin käyttää yleiskieltä. Jonkinlaista kulttuurievoluutiota siis. Tylsää toki, onhan nuo Keski-Savonkin murteet ihan kivan kuuloisia.

Esimerkkinä voin sanoa myös sen, että työskentelen alalla, jossa joudutaan käyttämään paljon englanninkielistä terminologiaa. Joillekin sanoille ei ole järkeviä suomennoksia, tai suomennokset on epäkäytännöllisiä, joten on vaan helpompi käyttää englanninkielisiä termejä suomen kielen seassa. Meidän ammattikieli on aikamoista sekamelskaa.


02 Helmi 2019 13:10
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2533
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Tutkimus savoksi
Alaric kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Alaric kirjoitti:
Aikamoinen mielensäpahoittaja tämä blogisti PDT_Armataz_01_12

Mitä tulee tuohon gradun aiheeseen, niin en oikein ymmärrä mitä suojeltavaa murteissa oikein on? Tai kielissä ylipäätän? Ainahan kielet ja murteet on kehittyneet ajan mukana ja niin tulee olemaan jatkossakin. Mielestäni kehitys on ihan hyvä juttu!

Kielimuodot ovat vähän niin kuin eläin- ja kasvilajit, niiden säilymistä pidetään itseisarvona. Toki kaikki kielimuodot kehittyvät, mutta tämä kehityslinja johtaa niiden katoamiseen: murteet sulautuvat yleiskieleen sukupolvi sukupolvelta enemmän. Katoamista ei kai voi pitää kehityksenä?

No on se ainakin siinä mielessä, että ihmiset valitsevat käyttötarkoituksiinsa parhaan tavan puhua. Jos oma murre ei sovi tähän parhaiten, saatetaan mieluummin käyttää yleiskieltä. Jonkinlaista kulttuurievoluutiota siis. Tylsää toki, onhan nuo Keski-Savonkin murteet ihan kivan kuuloisia.

Esimerkkinä voin sanoa myös sen, että työskentelen alalla, jossa joudutaan käyttämään paljon englanninkielistä terminologiaa. Joillekin sanoille ei ole järkeviä suomennoksia, tai suomennokset on epäkäytännöllisiä, joten on vaan helpompi käyttää englanninkielisiä termejä suomen kielen seassa. Meidän ammattikieli on aikamoista sekamelskaa.


Mukava huomata, että kirjoitat silti tänne normaalisuomea. Mikään ei ärsytä enempää kuin tarpeeton ulkoomalaisten sanojen käyttö. Tiedän, että monet käyttävät niitä osoittaakseen pätevyyttään tai oppineisuuttaan. Minusta se kuitenkin osoittaa lähinnä typeryyttä.


02 Helmi 2019 14:21
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19
Viestit: 566
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Tutkimus savoksi
Jaska kirjoitti:
Alaric kirjoitti:
Aikamoinen mielensäpahoittaja tämä blogisti PDT_Armataz_01_12

Mitä tulee tuohon gradun aiheeseen, niin en oikein ymmärrä mitä suojeltavaa murteissa oikein on? Tai kielissä ylipäätän? Ainahan kielet ja murteet on kehittyneet ajan mukana ja niin tulee olemaan jatkossakin. Mielestäni kehitys on ihan hyvä juttu!

Kielimuodot ovat vähän niin kuin eläin- ja kasvilajit, niiden säilymistä pidetään itseisarvona. Toki kaikki kielimuodot kehittyvät, mutta tämä kehityslinja johtaa niiden katoamiseen: murteet sulautuvat yleiskieleen sukupolvi sukupolvelta enemmän. Katoamista ei kai voi pitää kehityksenä?

Kun kieli kuolee, menetetään iso osa kulttuuriakin. Karjalainen kulttuuri venäjäksi ei ole enää karjalaista kulttuuria vaan venäläistä karjalaisin maustein. Sama pätee suomeen ja saamen kieliin.


02 Helmi 2019 19:03
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8371
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Tutkimus savoksi
Koskisen valitus dekaanin julkisista kommenteista on käsitelty.


Lainaa:
Oikeudellinen arviointi

Tieteellisessä keskustelussa pitää vallita mahdollisimman suuri vapaus, joka sisältää myös mahdollisuuden jyrkkiin ja kärjekkäisiin kannanottoihin sekä toisen tieteenharjoittajan näkemysten kyseenalaistamiseen. Tässä asiassa ei kuitenkaan ollut kysymys varsinaisesti tieteellisestä keskustelusta, vaan Hiidenmaan omankin ilmoittaman mukaan hallintopäätöksen kommentoinnista. Hiidenmaa esiintyi haastattelussa dekaanin roolissa ja myös kommentoi nimenomaan asiasta tehtyä päätöstä. Tällaisessa asetelmassa osapuolet eivät ole tasavertaisessa asemassa keskenään, eikä julkisyhteisön työntekijän sananvapaus ole yhtä laajaa hallintopäätöksen kuin tieteen kommentoinnissa. Ylemmän tutkinnon tutkielman kirjoittaja ei myöskään ole niin pitkällä tieteenharjoittajana kuin esimerkiksi väitöskirjan tekijä.

Julkisyhteisön johtavalta, hallintopäätöksen tekemiseen osallistuneelta työntekijältä voi edellyttää asiaa koskevissa julkisissa kommenteissa asiallisuutta ja asianmukaisuutta. Päätöksen sisällön selostaminen ja tulkinta ei saa olla sillä tavoin yksipuolista tai puutteellista, että asiasta välittyy paikkansapitämätön kuva. On huomattava, että sanomalehden lukijat useimmiten muodostavat käsityksen hallintopäätöksestä artikkelin perusteella, alkuperäisiin asiakirjoihin tutustumatta. Erityisen varovainen on syytä olla esitettäessä kriittisiä kommentteja yksittäisestä opiskelijasta, joka on hallintoasiassa alisteisessa asemassa päätöksentekijään nähden. Hiidenmaan kannanotoista saattoi jäädä lukijalle gradun laatijan toimien moitittavuudesta käsitys, joka ylittää tiedekuntaneuvoston päätöksessä todetun. Hiidenmaa ei myöskään maininnut asiassa esitetystä selvityksestä, joka puolsi kielimuodon valinnan asianmukaisuutta.

Päätös

Kiinnitän hallintolain 53 c §:n mukaisesti dekaani, professori Pirjo Hiidenmaan huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin edellä esitetyllä tavalla.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Helmi 2019 18:54
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2533
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Tutkimus savoksi
Jaska kirjoitti:
Koskisen valitus dekaanin julkisista kommenteista on käsitelty.


Lainaa:
Oikeudellinen arviointi

Tieteellisessä keskustelussa pitää vallita mahdollisimman suuri vapaus, joka sisältää myös mahdollisuuden jyrkkiin ja kärjekkäisiin kannanottoihin sekä toisen tieteenharjoittajan näkemysten kyseenalaistamiseen. Tässä asiassa ei kuitenkaan ollut kysymys varsinaisesti tieteellisestä keskustelusta, vaan Hiidenmaan omankin ilmoittaman mukaan hallintopäätöksen kommentoinnista. Hiidenmaa esiintyi haastattelussa dekaanin roolissa ja myös kommentoi nimenomaan asiasta tehtyä päätöstä. Tällaisessa asetelmassa osapuolet eivät ole tasavertaisessa asemassa keskenään, eikä julkisyhteisön työntekijän sananvapaus ole yhtä laajaa hallintopäätöksen kuin tieteen kommentoinnissa. Ylemmän tutkinnon tutkielman kirjoittaja ei myöskään ole niin pitkällä tieteenharjoittajana kuin esimerkiksi väitöskirjan tekijä.

Julkisyhteisön johtavalta, hallintopäätöksen tekemiseen osallistuneelta työntekijältä voi edellyttää asiaa koskevissa julkisissa kommenteissa asiallisuutta ja asianmukaisuutta. Päätöksen sisällön selostaminen ja tulkinta ei saa olla sillä tavoin yksipuolista tai puutteellista, että asiasta välittyy paikkansapitämätön kuva. On huomattava, että sanomalehden lukijat useimmiten muodostavat käsityksen hallintopäätöksestä artikkelin perusteella, alkuperäisiin asiakirjoihin tutustumatta. Erityisen varovainen on syytä olla esitettäessä kriittisiä kommentteja yksittäisestä opiskelijasta, joka on hallintoasiassa alisteisessa asemassa päätöksentekijään nähden. Hiidenmaan kannanotoista saattoi jäädä lukijalle gradun laatijan toimien moitittavuudesta käsitys, joka ylittää tiedekuntaneuvoston päätöksessä todetun. Hiidenmaa ei myöskään maininnut asiassa esitetystä selvityksestä, joka puolsi kielimuodon valinnan asianmukaisuutta.

Päätös

Kiinnitän hallintolain 53 c §:n mukaisesti dekaani, professori Pirjo Hiidenmaan huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin edellä esitetyllä tavalla.


Läpi meni, mutta...

Ei tämä systeemi oikein toimi.


15 Helmi 2019 22:42
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1851
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Tutkimus savoksi
Jaska kirjoitti:
...
Dekaanin olisi kannattanut keskittyä haukkumaan niitä, jotka tämän kielipelleilyn menivät sallimaan. Siellähän se vastuu asiasta on.


15 Helmi 2019 23:44
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 69 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy