Muinainen Suomi

"Ensinnäkin ajatus murteista vähemmistökielenä on kieltämättä erikoinen. Koska en ole lingvistikko, en tiedä, mikä varsinaisesti on kielen ja murteen määritelmällinen ero."
-- Määritelmä on erittäin tulkinnanvarainen: "eri kielten puhujat eivät ymmärrä toisiaan." Ymmärtäminen ei kuitenkaan ole joko-tai-asia vaan jatkumo täydellisen ymmärtämisen ja täydellisen ymmärtämättömyyden välillä.

"Opinnäytetyön voi tehdä joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä."
-- Eikö tämä epämääräinen muotoilu salli myös murteet? Ei puhuta kirja- tai standardikielimuodoista.

"Ja lisäksi tiedekuntaneuvosto oli ihmetellyt sitä, 'miksi gradu piti kirjoittaa nimenomaan savolaismurteiden piirteitä tavoittelevalla kirjakielellä eikä jollain siinä käsitellyistä kielistä.' "
-- Olisiko siksi, että kirjoittaja ei osaa niitä kieliä sujuvasti? On vaikea kirjoittaa kielellä, jota ei osaa.

"Murteella ei ole kirjallista muotoa, joten lopputulos on väkisinkin keinotekoinen."
-- Kaikilla kielimuodoilla kirjoittaminen on siis "keinotekoista", kunnes niille luodaan vakiintuneet oikeinkirjoitussäännöt? Jostainhan on aloitettava kirjallinen viljely: nollasta ei pääse valmiiseen "epäkeinotekoiseen" kirjoittamiseen yhdellä loikalla.

"Opinnäytteen tarkastajat puolustivat päätöstään sillä, että kyseessä oli toimintatutkimus, johon murteella kirjoittaminen sopii. Ilmeisesti tällaisesta metodista ei kuitenkaan mainittu tekstissä sanallakaan."
-- Työn otsikko on: "Kielen ja murttiin rajala: kieljmuuvon yhteiskunnalisen aseman muutos murttiista kieleks itämerensuomalaisessa kontekstissa (karjalan kielj, meän kielj, kainu ja võro) ja kysymys suomen murtteihen uhanalassuuvesta ja niihen aseman kehittämisestä." Suomeksi tuo päättyy: "...ja niiden aseman kehittämisestä." On helppo nähdä, että murteen käyttö kirjallisena kielimuotona liittyy nimen omaan tähän niiden aseman kehittämiseen - kehittämiseen kirjallisiksi kielimuodoiksi.

"Eli eihän se ole niin vakava juttu, jos teksti on täyttä schaibaa. Ei omakaan graduni mikään huippuesitys ole, mutta se täyttää sentään tieteenteon vaatimukset ja sai saman arvosanankin eli magna cum laude."
-- Siis hetkinen?! Jos työn kirjoittaa työn aiheeseen liittyvästi standardoimattomalla kielimuodolla, se tekee koko sisällöstä sontaa? Haluaisitko miettiä tätä mustavalkoista virhetulkintaasi vielä toisen kerran?

"Huvittavin yksityiskohta lienee se, että "Koskinen on elvyttänyt alueen murretta esimerkiksi perustamalla Facebook-ryhmän, jossa keskustellaan kyseisellä murteella." Wtf? Elvyttämään? Onko se jotenkin mystisesti kuollut minun poissa ollessani?"
-- Koskisen tiivistelmästä:
"Nostan tutkimuksessa essiin niin ikkään kysymyksen siitä, pitäskö tällä hetkelä suomen kielen murtteina pietyitä kieljmuotoloita pittee uhanalasina. Tarkastelen murtteihen muutosta aihheesta olemassaolovan aikasemman tutkimuksen valossa, ja tarkastelunj perusteela vaikuttaa selevältä, jotta suomen murtteissa on käynässä jo pitkälen ehtinä kehitöskuluku, jonka myötä perintteiset murttiit mänettäät suuriman osan vanahosta iäne- ja muoto-opilisista piirtteistään suhteelisen pienessä ajassa. Näin murttiit surkastuut kieljmuotoloiks, jotka ovat hyvin lähelä ns. ylleispuhekieltä, ja niihen jiäp perintteisistä, huohmattavasti enemmän ylleiskielestä eronneista murtteista korkkeinttaan muitammii harvoja piirtteitä rippeinä antammaan hieman paikalisvärrii puhekielleen."
Murteet siis ovat uhanalaisia siksi, että ne sulautuvat vauhdilla tasapäisen harmaaseen suomen yleispuhekieleen. Kuten itsekin sanoit: et tunnista Koskisen käyttämää kielimuotoa. Isovanhempasi varmaan tunnistaisivat paremmin...

Alaric kirjoitti:Aikamoinen mielensäpahoittaja tämä blogisti

Mitä tulee tuohon gradun aiheeseen, niin en oikein ymmärrä mitä suojeltavaa murteissa oikein on? Tai kielissä ylipäätän? Ainahan kielet ja murteet on kehittyneet ajan mukana ja niin tulee olemaan jatkossakin. Mielestäni kehitys on ihan hyvä juttu!

Jaska kirjoitti:

Alaric kirjoitti:Aikamoinen mielensäpahoittaja tämä blogisti

Mitä tulee tuohon gradun aiheeseen, niin en oikein ymmärrä mitä suojeltavaa murteissa oikein on? Tai kielissä ylipäätän? Ainahan kielet ja murteet on kehittyneet ajan mukana ja niin tulee olemaan jatkossakin. Mielestäni kehitys on ihan hyvä juttu!

Kielimuodot ovat vähän niin kuin eläin- ja kasvilajit, niiden säilymistä pidetään itseisarvona. Toki kaikki kielimuodot kehittyvät, mutta tämä kehityslinja johtaa niiden katoamiseen: murteet sulautuvat yleiskieleen sukupolvi sukupolvelta enemmän. Katoamista ei kai voi pitää kehityksenä?

Alaric kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Alaric kirjoitti:Aikamoinen mielensäpahoittaja tämä blogisti

Mitä tulee tuohon gradun aiheeseen, niin en oikein ymmärrä mitä suojeltavaa murteissa oikein on? Tai kielissä ylipäätän? Ainahan kielet ja murteet on kehittyneet ajan mukana ja niin tulee olemaan jatkossakin. Mielestäni kehitys on ihan hyvä juttu!

Kielimuodot ovat vähän niin kuin eläin- ja kasvilajit, niiden säilymistä pidetään itseisarvona. Toki kaikki kielimuodot kehittyvät, mutta tämä kehityslinja johtaa niiden katoamiseen: murteet sulautuvat yleiskieleen sukupolvi sukupolvelta enemmän. Katoamista ei kai voi pitää kehityksenä?

No on se ainakin siinä mielessä, että ihmiset valitsevat käyttötarkoituksiinsa parhaan tavan puhua. Jos oma murre ei sovi tähän parhaiten, saatetaan mieluummin käyttää yleiskieltä. Jonkinlaista kulttuurievoluutiota siis. Tylsää toki, onhan nuo Keski-Savonkin murteet ihan kivan kuuloisia.

Esimerkkinä voin sanoa myös sen, että työskentelen alalla, jossa joudutaan käyttämään paljon englanninkielistä terminologiaa. Joillekin sanoille ei ole järkeviä suomennoksia, tai suomennokset on epäkäytännöllisiä, joten on vaan helpompi käyttää englanninkielisiä termejä suomen kielen seassa. Meidän ammattikieli on aikamoista sekamelskaa.

Jaska kirjoitti:

Alaric kirjoitti:Aikamoinen mielensäpahoittaja tämä blogisti

Mitä tulee tuohon gradun aiheeseen, niin en oikein ymmärrä mitä suojeltavaa murteissa oikein on? Tai kielissä ylipäätän? Ainahan kielet ja murteet on kehittyneet ajan mukana ja niin tulee olemaan jatkossakin. Mielestäni kehitys on ihan hyvä juttu!

Kielimuodot ovat vähän niin kuin eläin- ja kasvilajit, niiden säilymistä pidetään itseisarvona. Toki kaikki kielimuodot kehittyvät, mutta tämä kehityslinja johtaa niiden katoamiseen: murteet sulautuvat yleiskieleen sukupolvi sukupolvelta enemmän. Katoamista ei kai voi pitää kehityksenä?

Oikeudellinen arviointi

Tieteellisessä keskustelussa pitää vallita mahdollisimman suuri vapaus, joka sisältää myös mahdollisuuden jyrkkiin ja kärjekkäisiin kannanottoihin sekä toisen tieteenharjoittajan näkemysten kyseenalaistamiseen. Tässä asiassa ei kuitenkaan ollut kysymys varsinaisesti tieteellisestä keskustelusta, vaan Hiidenmaan omankin ilmoittaman mukaan hallintopäätöksen kommentoinnista. Hiidenmaa esiintyi haastattelussa dekaanin roolissa ja myös kommentoi nimenomaan asiasta tehtyä päätöstä. Tällaisessa asetelmassa osapuolet eivät ole tasavertaisessa asemassa keskenään, eikä julkisyhteisön työntekijän sananvapaus ole yhtä laajaa hallintopäätöksen kuin tieteen kommentoinnissa. Ylemmän tutkinnon tutkielman kirjoittaja ei myöskään ole niin pitkällä tieteenharjoittajana kuin esimerkiksi väitöskirjan tekijä.

Julkisyhteisön johtavalta, hallintopäätöksen tekemiseen osallistuneelta työntekijältä voi edellyttää asiaa koskevissa julkisissa kommenteissa asiallisuutta ja asianmukaisuutta. Päätöksen sisällön selostaminen ja tulkinta ei saa olla sillä tavoin yksipuolista tai puutteellista, että asiasta välittyy paikkansapitämätön kuva. On huomattava, että sanomalehden lukijat useimmiten muodostavat käsityksen hallintopäätöksestä artikkelin perusteella, alkuperäisiin asiakirjoihin tutustumatta. Erityisen varovainen on syytä olla esitettäessä kriittisiä kommentteja yksittäisestä opiskelijasta, joka on hallintoasiassa alisteisessa asemassa päätöksentekijään nähden. Hiidenmaan kannanotoista saattoi jäädä lukijalle gradun laatijan toimien moitittavuudesta käsitys, joka ylittää tiedekuntaneuvoston päätöksessä todetun. Hiidenmaa ei myöskään maininnut asiassa esitetystä selvityksestä, joka puolsi kielimuodon valinnan asianmukaisuutta.

Päätös

Kiinnitän hallintolain 53 c §:n mukaisesti dekaani, professori Pirjo Hiidenmaan huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin edellä esitetyllä tavalla.

Jaska kirjoitti:Koskisen valitus dekaanin julkisista kommenteista on käsitelty.

Oikeudellinen arviointi

Tieteellisessä keskustelussa pitää vallita mahdollisimman suuri vapaus, joka sisältää myös mahdollisuuden jyrkkiin ja kärjekkäisiin kannanottoihin sekä toisen tieteenharjoittajan näkemysten kyseenalaistamiseen. Tässä asiassa ei kuitenkaan ollut kysymys varsinaisesti tieteellisestä keskustelusta, vaan Hiidenmaan omankin ilmoittaman mukaan hallintopäätöksen kommentoinnista. Hiidenmaa esiintyi haastattelussa dekaanin roolissa ja myös kommentoi nimenomaan asiasta tehtyä päätöstä. Tällaisessa asetelmassa osapuolet eivät ole tasavertaisessa asemassa keskenään, eikä julkisyhteisön työntekijän sananvapaus ole yhtä laajaa hallintopäätöksen kuin tieteen kommentoinnissa. Ylemmän tutkinnon tutkielman kirjoittaja ei myöskään ole niin pitkällä tieteenharjoittajana kuin esimerkiksi väitöskirjan tekijä.

Julkisyhteisön johtavalta, hallintopäätöksen tekemiseen osallistuneelta työntekijältä voi edellyttää asiaa koskevissa julkisissa kommenteissa asiallisuutta ja asianmukaisuutta. Päätöksen sisällön selostaminen ja tulkinta ei saa olla sillä tavoin yksipuolista tai puutteellista, että asiasta välittyy paikkansapitämätön kuva. On huomattava, että sanomalehden lukijat useimmiten muodostavat käsityksen hallintopäätöksestä artikkelin perusteella, alkuperäisiin asiakirjoihin tutustumatta. Erityisen varovainen on syytä olla esitettäessä kriittisiä kommentteja yksittäisestä opiskelijasta, joka on hallintoasiassa alisteisessa asemassa päätöksentekijään nähden. Hiidenmaan kannanotoista saattoi jäädä lukijalle gradun laatijan toimien moitittavuudesta käsitys, joka ylittää tiedekuntaneuvoston päätöksessä todetun. Hiidenmaa ei myöskään maininnut asiassa esitetystä selvityksestä, joka puolsi kielimuodon valinnan asianmukaisuutta.

Päätös

Kiinnitän hallintolain 53 c §:n mukaisesti dekaani, professori Pirjo Hiidenmaan huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin edellä esitetyllä tavalla.

Jaska kirjoitti:...