Kommentti Vesakosken esitelmäänEsityksen mukaan kantaurali olisi hajonnut samojedilaiseen ja suomalais-ugrilaiseen haaraan noin 6000 vuotta sitten. (Videon kohdassa 26:25.
https://www.youtube.com/watch?v=0x_wUQKvosM)
- Perustuu yksinomaan sanastollisiin säilymiin ja on siksi linjassa vanhojen, yhteisen sanaston pohjalta tehtyjen ajoitusten ja sukupuun kanssa.
- Ei ota huomioon äännetasoa, joka perustuu yhteisiin uudennoksiin ja on luotettavampi taso.
- Sanatasolla on useita mahdollisia vääristäviä ilmiöitä, jotka vaikuttavat yhteisen sanaston säilymismääriin eri kielissä.
Faktaa on, että samojedissa ja unkarissa on säilynyt suhteessa vähemmän vanhaa yhteistä sanastoa.
Tulkintaa on, että tämä automaattisesti tarkoittaisi näiden kielihaarojen myös eriytyneen ensimmäisenä kantakielestä. Metodologiasta enemmän:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Hakkine ... nguage.pdfKun sanastolliset säilymät ovat ristiriidassa äänteellisten uudennosten kanssa, on äänteellisten uudennosten painoarvo paljon suurempi, koska niitä ei voi tulkita uskottavasti monella eri tavalla.
Kun äänteenmuutokset huomioidaan, samalla fylogeneettisellä menetelmällä kantaurali onkin hajonnut neljiä: itäuraliin (samojedi, unkari, mansi, hanti), länsiuraliin (saame, itämerensuomi, mordva), mariin ja permiin.
https://www.academia.edu/33049813/Asses ... _phonologyTämä tulos on jälleen sopusoinnussa niiden perinteisen kielitieteen tulosten kanssa, joissa on tarkasteltu äänteellisiä uudennoksia. Kuva esittää gradussani vuonna 2007 hahmoteltua uralilaista sukupuuta:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Sukupuu.pngSuomalais-permiläinen taso jää hypoteettiseksi, koska en työssäni käsittele maria ja permiä vaan reunimmaisia kielihaaroja.
Tietokonefylogeneettinen menetelmä on tehokas ja siinä on hyviä puolia, mm. todennäköisyyksien arvioiminen. Silti tulos siinäkin riippuu täysin siitä, millaista dataa käsitellään. Saman tason data kuin perinteisen kielitieteen tutkimuksissa johtaa samanlaiseen tulokseen kuin perinteisen kielitieteen tutkimuksissa.