"The principal question is, why could the Uralic substrate language spoken in Novgorod oblast not be Finnic? Firstly, there are phonological reasons: the affricate č was found in the language (cf. hydronyms Č r( )ma-, Čagoda, Č čo|ra) as well as the sibilant š (cf. hydronyms oz. Šabo|dro < WU *šab(V) ‘aspen’; Š ja < ? WU *ś j or *š j ‘long bay in the estuary of a river’).3 If the Uralic language were Finnic, then the sound shifts *š > h and *č > t should be attested."
Koska tshuudi-nimistön läntinen levinneisyysalue kohtaa nämä äännepiirteet, kieltä nimitetään länsitshuudiksi.
aikalainen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:P.S. kun länsi- ja itätsuudin maantieteellinen raja vaikuttaisi siis olevan vain helposti ylitettävä Olhava, tuskin kielimuodot olivat kovin erilaisia keskenään.
Murrerajan sijoittuminen jokeen on tosiaan kummallista, luulisi olevan samaa puhuma-aluetta kummallakin puolella. Herää epäilys, olisiko kartat piirretty turhan ylimalkaisesti. Tai jos merjalaiset eivät osanneet enää rakentaa veneitä, rannalta vaan huutelivat toisilleen.
Ei se ole kummallista - kieliraja ei edes vaadi mitään maastoesteitä. Saamen alueellakin moni kieliraja seuraa jokea.
Kun kielet kohtaavat, sattuma ja sosiologiset jutut lähinnä määräävät, mihin asti leviää jokin kieli/murre eli mihin raja asettuu. Ja ajan mittaan kieli/murreraja tietysti voi myös siirtyillä.