Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

Alkuperää koskeva uutisointi ja uudet tutkimukset.

Re: Saamelaiset

ViestiKirjoittaja Jaska » 14 Marras 2020 19:13

jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:0. Myöhäiskantasaame-1 kehittyy
1. Eteläkantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
2. Myöhäiskantasaame-2 kehittyy
3. Länsikantasaame eriytyy ja voi levittäytyä


Vähän sekavaa lainailua yllä, mutta avaisitko tuon 0-3 taulukon sisällön?

Minusta siinä lukee, että eteläkantasaame levittäytyi ennen myöhäiskantasaamea.

Sitähän edeltää myöhäiskantasaame-1 eli vaihe 0. Emme tiedä, levittäytyikö myöhäiskantasaame-1 tai -2, koska saame ei ole säilynyt lähelläkään leviämiskeskusta eli Lounais-Suomea. Kaikki nykyiset saamelaiskielet voidaan johtaa myöhäiskantasaamesta kehittyneistä kantamurteista, mutta vielä ei tiedetä, syntyivätkö ne jo etelässä vai vasta Lapissa. Vahvoja merkkejä on siitä, että nekin syntyivät jo Etelä-Suomessa, mutta tutkimusta aiheesta on vasta tekeillä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saamelaiset

ViestiKirjoittaja jussipussi » 14 Marras 2020 22:10

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:0. Myöhäiskantasaame-1 kehittyy
1. Eteläkantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
2. Myöhäiskantasaame-2 kehittyy
3. Länsikantasaame eriytyy ja voi levittäytyä


Vähän sekavaa lainailua yllä, mutta avaisitko tuon 0-3 taulukon sisällön?

Minusta siinä lukee, että eteläkantasaame levittäytyi ennen myöhäiskantasaamea.

Sitähän edeltää myöhäiskantasaame-1 eli vaihe 0. Emme tiedä, levittäytyikö myöhäiskantasaame-1 tai -2, koska saame ei ole säilynyt lähelläkään leviämiskeskusta eli Lounais-Suomea. Kaikki nykyiset saamelaiskielet voidaan johtaa myöhäiskantasaamesta kehittyneistä kantamurteista, mutta vielä ei tiedetä, syntyivätkö ne jo etelässä vai vasta Lapissa. Vahvoja merkkejä on siitä, että nekin syntyivät jo Etelä-Suomessa, mutta tutkimusta aiheesta on vasta tekeillä.


Ovatko vaihtoehdot leviämiseen seuraavat:

0,1,2,3

Tai

1,2,3

Sinänsä harhaanjohtavaa että 0 ja 2 vaihtoehdoissa lukee kehittyy ja kahdessa muussa: voi levittäytyä. Moni muukin voi ymmärtää tuon väärin.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja jussipussi » 15 Marras 2020 23:24

Yritän tässä vain päivittää selkeästikin vajaat tietoni viimeaikaisista muutoksista tai tarkennuksista . Korjaa jos olen ymmärtänyt väärin.

Vaikuttaa siltä, että aiempi myöhäiskantasaame on pilkottu osiin.
Lisäksi et enää sano, että Lappiin levisi myöhäiskantasaame vaan Länsikantasaame.

Aiempi myöhäiskantasaame jakaantuu kolmeen osaan. Taulukossasi siis vaiheet 0-2, eli myöhäiskantasaame-1, eteläkantasaame ja myöhäiskantasaame-2.

Onko nuo em kolme vaihetta nimetty "työnimillä", sillä maallikosta nuo näyttävät vähän erikoisilta, periaatteessa kyseessä lienee kolme erilaista kielen vaihetta, mutta jostain syystä kaikki on haluttu jotenkin lyödä saman nimikkeen alle.

Koska on länsikantasaame, lienee olemassa myös itäkantasaame. Tämäkin varmaan lähti Lounais-Suomesta mutta eteni itään? Jos näin, niin milloin tämä haara lähti ja etenikö se myös itäiseen Lappiin saakka?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Marras 2020 20:01

jussipussi kirjoitti:Yritän tässä vain päivittää selkeästikin vajaat tietoni viimeaikaisista muutoksista tai tarkennuksista . Korjaa jos olen ymmärtänyt väärin.

Vaikuttaa siltä, että aiempi myöhäiskantasaame on pilkottu osiin.
Lisäksi et enää sano, että Lappiin levisi myöhäiskantasaame vaan Länsikantasaame.

Aiempi myöhäiskantasaame jakaantuu kolmeen osaan. Taulukossasi siis vaiheet 0-2, eli myöhäiskantasaame-1, eteläkantasaame ja myöhäiskantasaame-2.

Onko nuo em kolme vaihetta nimetty "työnimillä", sillä maallikosta nuo näyttävät vähän erikoisilta, periaatteessa kyseessä lienee kolme erilaista kielen vaihetta, mutta jostain syystä kaikki on haluttu jotenkin lyödä saman nimikkeen alle.

Tuo oli minulta kieltämättä vähän sekavasti ja puutteellisesti ilmaistu, pahoittelen. Yritän selventää ja taustoittaa tässä paremmin.

Myöhäiskantasaamessa erotetaan kaksi vaihetta, koska aiempikin niistä on osallistunut myöhäiskantasaamen tunnusmerkkisiin äänteenmuutoksiin. Niiden erona on vain se, että alustavasti näyttää siltä, että eteläsaamen esimuoto on irronnut ennen viimeisimpien muuten "yhteissaamelaisten" muutosten tapahtumista. Näitä käsitellään äännehistorian kannalta tulevassa toisessa yhteisartikkelissamme, mutta nämä eri tasot näkyvät myös lainasanakerrostumissa, joita käsitellään äsken ilmestyneessä ensimmäisessä artikkelissamme.
(Se artikkeli tulee Sananjalan sivuilla vapaasti luettavaksi vasta vuoden kuluttua, eikä väitöskirjan PDF-versiossa ole mukana artikkeleja, mutta Pihan väitöskirjan paperiversiossa artikkelit ovat mukana, joten kannattaa ostaa kyseinen kirja.)

Samalla nimityksellä viitataan myös siihen, että ajallinen ero kantamurteiden eriytymisessä ei ole suuri ja että rekonstruktiotaso on suurelta osin sama - vain muutama piirre eroaa. En tiedä, miten muutenkaan ne voisi nimetä - varhaismyöhäiskantasaame ja myöhäismyöhäiskantasaame olisivat perin kömpelöitä...

Eli ajallisia tasoja olisivat:
0. Yhtenäinen myöhäiskantasaame-1
1. Eteläkantasaame ja myöhäiskantasaame-2 (muut kielet)
2. Eteläkantasaame, länsikantasaame, itäkantasaame, mahdollisesti muitakin kantamurteita

Myöhäiskantasaame "itse" olisi teoriassa jo voinut levitä laajalle, ja kieli olisi sitten vain päivittynyt eri alueilla erilaisiksi kantamurteiksi. Mutta tällainen oletus on aina ongelmallinen, koska (1) se on turha, (2) eikä siitä ole todisteita. Ns. myöhäiskantasaamen tasoa edustavat paikannimielementit pitkin Suomea olisikin luontevinta selittää 2-tason kantamurteista, mutta sellaisista vanhakantaisista, joissa ei ole tapahtunut ainakaan sellaisia äänteenmuutoksia, jotka näkyisivät nimiaineistossa suomalaisten lainaamisen "läpi".

Esimerkiksi Kuusamossa asti on sellaista saamelaisperäistä paikannimistöä, joka ei edusta etelä-, länsi- eikä itäkantasaamea (Alpo Räisäsen tutkimukset). Ainakin sinne asti olisi siis levinnyt tällainen vanhakantainen murre, jota on vaikea erottaa myöhäiskantasaamesta.

jussipussi kirjoitti:Koska on länsikantasaame, lienee olemassa myös itäkantasaame. Tämäkin varmaan lähti Lounais-Suomesta mutta eteni itään? Jos näin, niin milloin tämä haara lähti ja etenikö se myös itäiseen Lappiin saakka?

Näitä ei paljonkaan ole vielä tutkittu, mutta joo, itäkantasaame oli myös. Se tosin näyttäisi alustavasti jatkuvan vain kildinin- ja turjansaamessa, kun taas inarinsaame, koltansaame ja keminsaamen murteet polveutuisivat vielä yhdestä kantamurteesta, jolle saa ehdottaa fiksua nimitystä (välikantasaame, koilliskantasaame, pohjoiskantasaame...?).

Ja sitten vielä viidentenä kantamurteena se vanhakantainen, jota jatkaisi ainakin kuusamonsaame ja alustavasti imandran/akkalansaame. Olen luonnostellut näitä alustavasti metsälappalais-esitelmässäni 2018:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Keminsaame.pdf
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Marras 2020 20:29

Toisesta ketjusta:

Anskuq kirjoitti:Tästä tuli mieleeni leväluhtalaisten järvihautaus. Saiva-perinne olisi idästä perittyä.
s. 221
"On arveltu, että sáivan itäisempi yhteys makeaan veteen ja järviin olisi alkuperäinen. Silloin se liittyisi luultavasti saamelaisten uralilaistaustaisiin, vanhempiin vainajalakäsityksiin, jotka lienevät väistyneet viimeistään germaanikontaktien vaikutuksesta, ehkä jo aikaisemmin."

Pulkkinen s. 267 loppuyhteenvedossa.
Saamelaiskulttuurin synty on kahden tai ehkä usemmankn lähtökulttuurin yhteensulautumisessa. Toinen edutaa tuntemattomaksi jäävää läntistä muinaiseurooppalaista vaikutusta ja toinen itäistä kantauralilaistuvaa kulttuuria. Ja myöhemmin tulevat kuvaan germaanivaikutteet, jonka jälkeen esikristilliset vaikutteet.


Siirrän vastaukseni tänne, koska Minerva Pihan uunituoreessa väitöskirjassa käsitellään mahdollista yhteyttä saivo-käsityksen muutoksen ja arkeologisen aineiston välillä, s. 69:

"Osajulkaisussa esitän, että arkeologista aineistoa semanttisten muutosten ajoittamisessa voidaan käyttää muissakin yhteyksissä kuin yhdyssanoissa: esimerkiksi sanan saajve (← kantaskandinaavi) semanttista kehitystä vanhasta merkityksestä ’pyhä järvi; kuolleiden valtakunta’ nykymerkitykseen ’myyttiset, vuorten sisällä asuvat olennot; maailma pyhien vuorten sisällä’ voidaan perustella ja ajoittaa erämaahautojen sijoittamisella järvien lähelle varhaisella ja keskisellä rautakaudella (200–600 jaa.).

Esitän, että järvet, joiden rannoille erämaahautoja tehtiin, olivat saajve-järviä. Nuoremmalla rautakaudella uskomukset muuttuivat mahdollisesti ulkopuolisten (skandinaavisten) vaikutteiden takia. Erämaahautoja ei enää tehty järvien rannoille, ja niinpä sanan ja käsitteen saajve merkitys muuttui. Kielitieteen keinoin semanttisia muutoksia on mahdollista ajoittaa suhteellisessa kronologiassa, mutta sanojen kanssa korreloiva arkeologinen aineisto antaa mahdollisuuden absoluuttisiin ajoituksiin, joiden avulla on mahdollista luoda tarkempi käsitys siitä, mille esi- tai varhaishistorian jaksolle minkäkin sanan sisältämä merkitys ajoittuu."

(Sanan vanhin merkitys saamessa on 'järvi', mikä nähdään sen kantaskandinaavisesta originaalista *saiwi- 'järvi, meri' > ruotsin sjö ~ englannin sea.)
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja jussipussi » 17 Marras 2020 18:08

Nimeämisistä

Jos myöhäiskantasaame vain olisi myöhäiskantasaame. Siitä irtautui ensin eteläkantasaame, sitten jossain järjestyksessä muut. Aika muutti kieltä paikallaan. Jos joku kieli, esim eteläsaame levisi myös pohjoiseen Perämerta kiertäessään, siitä ei ole jälkiä.

Jos kuvaamasi äänteenmuutokset ovat niin merkittäviä, että kielet pitää erottaa, niin eikö silloin olisi selvintä, että eteläkantasaame ja sen lähtöaikana lounaassa puhuttu kieli nimettäisiin myöhäiskantasaameksi? Aiempi (myöhäiskantasaame-1) olisi esim keskikantasaamea.

Myöhäiskantasaame-2 olisi sitten se kantakieli joka lähti ensimmäisenä, esim se Kuusamon alueella vaikuttanut, tai joku sopivampi.


Olisiko tuossa jotain ongelmallista?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 17 Marras 2020 19:01

jussipussi kirjoitti:Olisiko tuossa jotain ongelmallista?

Luulen että Jaskan ongelmana on se, että ei ole ihan selvää missä varhaiskantasaame alkaa, saati sitten se missä se jatkuu keskikantasaamena.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja Jaska » 17 Marras 2020 21:59

jussipussi kirjoitti:Nimeämisistä

Jos myöhäiskantasaame vain olisi myöhäiskantasaame. Siitä irtautui ensin eteläkantasaame, sitten jossain järjestyksessä muut. Aika muutti kieltä paikallaan. Jos joku kieli, esim eteläsaame levisi myös pohjoiseen Perämerta kiertäessään, siitä ei ole jälkiä.

Jos kuvaamasi äänteenmuutokset ovat niin merkittäviä, että kielet pitää erottaa, niin eikö silloin olisi selvintä, että eteläkantasaame ja sen lähtöaikana lounaassa puhuttu kieli nimettäisiin myöhäiskantasaameksi? Aiempi (myöhäiskantasaame-1) olisi esim keskikantasaamea.

Myöhäiskantasaame-2 olisi sitten se kantakieli joka lähti ensimmäisenä, esim se Kuusamon alueella vaikuttanut, tai joku sopivampi.


Olisiko tuossa jotain ongelmallista?

Varhaiskantasaame on taso ennen varsinaisia saameen johtavia äänteenmuutoksia; käytännössä suunnilleen vielä länsiuralin tasolla.

Myöhäiskantasaame on vakiintunut viittaamaan rekonstruktiotasoon suurten vokaalimuutosten jälkeen, joten tätä ei oikein mielekkäästi voi muuttaa. Tätä tasoa ei siis kannata myöskään nimittää keskikantasaameksi.

Keskikantasaameksi olen kutsunut kielentasoa, jossa vanhat *č > *c ja *š > *s (~ ims. *h), ja tilalle oli syntynyt uusi sekundaari *š.

Eteläkantasaamen nimittämistä myöhäiskantasaameksi en ymmärrä; ensimmäinen on jälkimmäisen jälkeläinen. Parhaalta vaihtoehdolta eriaikaisten eroamisten ilmaisemiseksi näyttää edelleen se, että myöhäiskantasaamella on kaksi tasoa: ensimmäinen on kaikkien saamelaiskielten kantakieli, jälkimmäinen muiden paitsi eteläkantasaamen kantakieli.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja jussipussi » 17 Marras 2020 22:16

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Nimeämisistä

Jos myöhäiskantasaame vain olisi myöhäiskantasaame. Siitä irtautui ensin eteläkantasaame, sitten jossain järjestyksessä muut. Aika muutti kieltä paikallaan. Jos joku kieli, esim eteläsaame levisi myös pohjoiseen Perämerta kiertäessään, siitä ei ole jälkiä.

Jos kuvaamasi äänteenmuutokset ovat niin merkittäviä, että kielet pitää erottaa, niin eikö silloin olisi selvintä, että eteläkantasaame ja sen lähtöaikana lounaassa puhuttu kieli nimettäisiin myöhäiskantasaameksi? Aiempi (myöhäiskantasaame-1) olisi esim keskikantasaamea.

Myöhäiskantasaame-2 olisi sitten se kantakieli joka lähti ensimmäisenä, esim se Kuusamon alueella vaikuttanut, tai joku sopivampi.


Olisiko tuossa jotain ongelmallista?

Varhaiskantasaame on taso ennen varsinaisia saameen johtavia äänteenmuutoksia; käytännössä suunnilleen vielä länsiuralin tasolla.

Myöhäiskantasaame on vakiintunut viittaamaan rekonstruktiotasoon suurten vokaalimuutosten jälkeen, joten tätä ei oikein mielekkäästi voi muuttaa. Tätä tasoa ei siis kannata myöskään nimittää keskikantasaameksi.

Keskikantasaameksi olen kutsunut kielentasoa, jossa vanhat *č > *c ja *š > *s (~ ims. *h), ja tilalle oli syntynyt uusi sekundaari *š.

Eteläkantasaamen nimittämistä myöhäiskantasaameksi en ymmärrä; ensimmäinen on jälkimmäisen jälkeläinen. Parhaalta vaihtoehdolta eriaikaisten eroamisten ilmaisemiseksi näyttää edelleen se, että myöhäiskantasaamella on kaksi tasoa: ensimmäinen on kaikkien saamelaiskielten kantakieli, jälkimmäinen muiden paitsi eteläkantasaamen kantakieli.


Ok, kiitti näistä selvennyksistä.

Niin, ajattelin vain, että myös eteläkantasaame on lähellä myöhäiskantasaamea, koska - 1 ja - 2 välissä erkaantui ja ykkönen ja kakkonenkin ovat lähellä toisiaan. Minä ikään kuin yhdistin 1, eteläsaamen ja 2:n. Ja nimesin köntin myöhäiskantasaameksi. Se sitten levisi Keski-Skandinaviaan.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja Jaska » 17 Marras 2020 23:14

jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Nimeämisistä

Jos myöhäiskantasaame vain olisi myöhäiskantasaame. Siitä irtautui ensin eteläkantasaame, sitten jossain järjestyksessä muut. Aika muutti kieltä paikallaan. Jos joku kieli, esim eteläsaame levisi myös pohjoiseen Perämerta kiertäessään, siitä ei ole jälkiä.

Jos kuvaamasi äänteenmuutokset ovat niin merkittäviä, että kielet pitää erottaa, niin eikö silloin olisi selvintä, että eteläkantasaame ja sen lähtöaikana lounaassa puhuttu kieli nimettäisiin myöhäiskantasaameksi? Aiempi (myöhäiskantasaame-1) olisi esim keskikantasaamea.

Myöhäiskantasaame-2 olisi sitten se kantakieli joka lähti ensimmäisenä, esim se Kuusamon alueella vaikuttanut, tai joku sopivampi.


Olisiko tuossa jotain ongelmallista?

Varhaiskantasaame on taso ennen varsinaisia saameen johtavia äänteenmuutoksia; käytännössä suunnilleen vielä länsiuralin tasolla.

Myöhäiskantasaame on vakiintunut viittaamaan rekonstruktiotasoon suurten vokaalimuutosten jälkeen, joten tätä ei oikein mielekkäästi voi muuttaa. Tätä tasoa ei siis kannata myöskään nimittää keskikantasaameksi.

Keskikantasaameksi olen kutsunut kielentasoa, jossa vanhat *č > *c ja *š > *s (~ ims. *h), ja tilalle oli syntynyt uusi sekundaari *š.

Eteläkantasaamen nimittämistä myöhäiskantasaameksi en ymmärrä; ensimmäinen on jälkimmäisen jälkeläinen. Parhaalta vaihtoehdolta eriaikaisten eroamisten ilmaisemiseksi näyttää edelleen se, että myöhäiskantasaamella on kaksi tasoa: ensimmäinen on kaikkien saamelaiskielten kantakieli, jälkimmäinen muiden paitsi eteläkantasaamen kantakieli.


Ok, kiitti näistä selvennyksistä.

Niin, ajattelin vain, että myös eteläkantasaame on lähellä myöhäiskantasaamea, koska - 1 ja - 2 välissä erkaantui ja ykkönen ja kakkonenkin ovat lähellä toisiaan. Minä ikään kuin yhdistin 1, eteläsaamen ja 2:n. Ja nimesin köntin myöhäiskantasaameksi. Se sitten levisi Keski-Skandinaviaan.

Se on siinä mielessä totta, että eteläkantasaame oli vasta myöhäiskantasaamen murre. Mutta rekonstruktiotasoina ne kuitenkin vaativat erilliset nimitykset.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Joulu 2020 06:56

Väitöskirjan ykkösartikkeli löytyy tästä julkaisusta:
https://journal.fi/fuf/issue/view/fuf64

Väitöskirjan kakkosartikkeli löytyy tästä julkaisusta:
http://www.sarks.fi/masf/masf_8/masf_8. ... trg2ypEYlM
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista

ViestiKirjoittaja wejoja » 23 Joulu 2020 13:25

Kiitos, nämä antoivatkin jonkun verran lisävalaistusta. Oikein kiinnostava huomio oli punaiset malmivarastot, jollaisia on määritetty myös punamultahaudoiksi.
wejoja
 

Edellinen

Paluu Uutiset ja tutkimukset

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Kinaporin kalifi ja 16 vierailijaa