Muinainen Suomi

Ok, pitääpä lukaista hänen tuotantonsa ensi viikolla, koska en ole löytänyt mistään muusta lähteestä tukea ajatuksella suurtuotannosta ainakaan rautakauden loppupuolella tai keskiajan alussa (ristiretkiaika).

Pari mielenkiintoista kuvaa aiheeseen liittyen. Luulen että hautausta on edeltänyt taistelu paikallisten kanssa, moni hyökkääjistä on kaatunut tai haavoittunut, eloonjääneet ovat nilkuttaneet muutaman laivansa kanssa rauhallisempaan paikkaan, haudanneet vainajat ja palanneet Ruotsiin ehkä vain yhdellä laivalla, joka on ollut täynnä haavoittuneita. Soutu- ja purjehduskuntoista miehistöä ei ole enää riittänyt muuhun kahteen laivaan, jotka ovat ehkä vahingoittuneetkin taistelussa.

http://www.archaeology.org/issues/95-13 ... el-oseberg

Tuttuja kuvia on, valitettavasti tutkimukset ja konservointi on kuulemani mukaan pysähtyneet, koska rahat loppuivat.

Ajatus on hyvin mahdollinen, mutta olisiko mahdottoman kallis alus pyritty kuitenkin hinaamaan kotiin...?

Vai seilasiko rantaan vain kaksi alusta, joiden soturit joutuivat väijytykseen ja tapettiin, eikä saarenmaalaisilla
ollut aluksille käyttöä, koska pohjalautaan lyötiin muutama reikä, etteivät vainolaiset pääsisi karkuun?
Olisivatko omat miehet polttaneet alukset ruumiineen kaikkineen?

wejoja kirjoitti:Ajatus on hyvin mahdollinen, mutta olisiko mahdottoman kallis alus pyritty kuitenkin hinaamaan kotiin...?

Vai seilasiko rantaan vain kaksi alusta, joiden soturit joutuivat väijytykseen ja tapettiin, eikä saarenmaalaisilla
ollut aluksille käyttöä, koska pohjalautaan lyötiin muutama reikä, etteivät vainolaiset pääsisi karkuun?
Olisivatko omat miehet polttaneet alukset ruumiineen kaikkineen?

Jospa hävityn taistelun jälkeen on ollut tarve piiloutua, siksi alusta ei ole haluttu sytyttää tuleen, edes poistuttaessa paikalta. Myös hinaus olisi myös hidastanut, jos hinaava alus oli jo muutenkin hidas, kuljettaessaan haavoittuneita. Miksi sitten saarenmaalaiset olisivat jättäneet kalliit varusteet hyödyntämättä sotasaaliina? Jos hautaus toimitettiin hyökkääjien toimesta, hauta-anti oli hyödyntämistä, kun esim. kuolleiden korumiekkoja ei olisi kuitenkaan kotona kehdannut itse käyttää.

Onkohan muuten selvää, että hautausta ei toimitettu upottamalla alukset? Ne olisi ollut muuten helppo löytää, tavaroineen.

Itse olen funtsinut, että teräaseiden "tappaminen" saattoi olla merovingiajalla laajemminkin käytössä ollut hautaustraditio Itämeren piirissä. Muistelen erään virolaistutkijan arvelleen, että laivojen löytöpaikka oli 700-luvulla vain vajaan metrin verran merenpinnan yläpuolella ja rantakin suhteellisen loiva, joten veneet nousivat "kevyesti" pyöröpuiden avulla kiskomalla, tai korkean veden aikaan ehkä uitettu paikalleen.

Tarjolla mielenkiintoisia uusia tuloksia Salmen laivahautauksista, artikkeli ladattavissa Academia.edu:sta. Gotlannin sijaan tulokset viittaisivat vainajien olleen Mälar - Upsala seudulta:

Isotopic provenancing of the Salme ship burials in Pre-Viking Age Estonia
T. Douglas Price, Jüri Peets, Raili Allmäe, Liina Maldre and Ester Oras
Antiquity / Volume 90 / Issue 352 / August 2016, pp 1022 - 1037 DOI: 10.15184/aqy.2016.106, Published online: 19 July 2016

wejoja kirjoitti:Tarjolla mielenkiintoisia uusia tuloksia Salmen laivahautauksista, artikkeli ladattavissa Academia.edu:sta. Gotlannin sijaan tulokset viittaisivat vainajien olleen Mälar - Upsala seudulta:

Isotopic provenancing of the Salme ship burials in Pre-Viking Age Estonia
T. Douglas Price, Jüri Peets, Raili Allmäe, Liina Maldre and Ester Oras
Antiquity / Volume 90 / Issue 352 / August 2016, pp 1022 - 1037 DOI: 10.15184/aqy.2016.106, Published online: 19 July 2016

Kiitos vinkistä. Kun hautaus sisältää kallista tavaraa, tulee mieleen se, että tekijät eivät halunneet pitää hallussaan teon todisteita Ruotsissa. Virolaiset eivät olisi asiasta välittäneet, he tuskin myöskään olisivat vaivautuneet hautaamaan noin huolellisesti. Ryhmän sisäinen riita?

Kinaporin kalifi kirjoitti:

wejoja kirjoitti:Tarjolla mielenkiintoisia uusia tuloksia Salmen laivahautauksista, artikkeli ladattavissa Academia.edu:sta. Gotlannin sijaan tulokset viittaisivat vainajien olleen Mälar - Upsala seudulta:

Isotopic provenancing of the Salme ship burials in Pre-Viking Age Estonia
T. Douglas Price, Jüri Peets, Raili Allmäe, Liina Maldre and Ester Oras
Antiquity / Volume 90 / Issue 352 / August 2016, pp 1022 - 1037 DOI: 10.15184/aqy.2016.106, Published online: 19 July 2016

Kiitos vinkistä. Kun hautaus sisältää kallista tavaraa, tulee mieleen se, että tekijät eivät halunneet pitää hallussaan teon todisteita Ruotsissa. Virolaiset eivät olisi asiasta välittäneet, he tuskin myöskään olisivat vaivautuneet hautaamaan noin huolellisesti. Ryhmän sisäinen riita?

Luonnollisin selitys on että kuolivat taistelussa paikallisten kanssa. Joidenkinhan piti suorittaa hautaus, aseiden rikkominen ja uhrimenot, joten kyseessä oli useamman kuin kahden veneen joukkio. Taistelupaikka oli todennäköisesti jossan kauempana, luultavasti mantereella. Joukot saattoivat joutua väijyyn, koska teksteissä viitataan jouien käyttöön, ei mies miestä vastaan miekoilla käytyyn kahakkaan. Taistelua seurasi pakeneminen kaatuneiden kanssa veneellä Salmeen ja hautaus, jonka jälkeen muut veneet palasivat sinne mistä olivat tulleetkin. Kaatuneet otettiin mantereelta mukaan, koska soturin hautaus vaati tietyt seremoniat. Arvoesineet annettiin tradition mukaan matkalle Valhallaan. Erityisesti se ettei hautoja ryöstetty viittaa taistelupaikan olleen muualla, josta paettiin turvallisempaan paikkaan.

Sigfrid kirjoitti:Luonnollisin selitys on että kuolivat taistelussa paikallisten kanssa. Joidenkinhan piti suorittaa hautaus, aseiden rikkominen ja uhrimenot, joten kyseessä oli useamman kuin kahden veneen joukkio. Taistelupaikka oli todennäköisesti jossan kauempana, luultavasti mantereella. Joukot saattoivat joutua väijyyn, koska teksteissä viitataan jouien käyttöön, ei mies miestä vastaan miekoilla käytyyn kahakkaan. Taistelua seurasi pakeneminen kaatuneiden kanssa veneellä Salmeen ja hautaus, jonka jälkeen muut veneet palasivat sinne mistä olivat tulleetkin. Kaatuneet otettiin mantereelta mukaan, koska soturin hautaus vaati tietyt seremoniat. Arvoesineet annettiin tradition mukaan matkalle Valhallaan. Erityisesti se ettei hautoja ryöstetty viittaa taistelupaikan olleen muualla, josta paettiin turvaalisempaan paikkaan.

Voipi olla noinkin. Pelkillä jousilla ei tosin kyllä miestä saa paloiksi, tässähän irralliset osat oli aseteltu takaisin vartalon yhteyteen haudattaessa.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Luonnollisin selitys on että kuolivat taistelussa paikallisten kanssa. Joidenkinhan piti suorittaa hautaus, aseiden rikkominen ja uhrimenot, joten kyseessä oli useamman kuin kahden veneen joukkio. Taistelupaikka oli todennäköisesti jossan kauempana, luultavasti mantereella. Joukot saattoivat joutua väijyyn, koska teksteissä viitataan jouien käyttöön, ei mies miestä vastaan miekoilla käytyyn kahakkaan. Taistelua seurasi pakeneminen kaatuneiden kanssa veneellä Salmeen ja hautaus, jonka jälkeen muut veneet palasivat sinne mistä olivat tulleetkin. Kaatuneet otettiin mantereelta mukaan, koska soturin hautaus vaati tietyt seremoniat. Arvoesineet annettiin tradition mukaan matkalle Valhallapan. Erityisesti se ettei hautoja ryöstetty viittaa taistelupaikan olleen muualla, josta paettiin turvaalisempaan paikkaan.

Voipi olla noinkin. Pelkillä jousilla ei tosin kyllä miestä saa paloiksi, tässähän irralliset osat oli aseteltu takaisin vartalon yhteyteen haudattaessa.

On tietenkin mahdollista ja todennäköisäkin, että kahakan loppuvaiheessa käytiin myös lähitaistelu kirvein ja miekoin. Pään kokonaan irrottamisen laskisin kuitenkin hautajaisiin liittyväksi uhrimenoksi. Silloin kyseessä olisi ollut vanki tai orja.

wejoja kirjoitti:Tarjolla mielenkiintoisia uusia tuloksia Salmen laivahautauksista, artikkeli ladattavissa Academia.edu:sta. Gotlannin sijaan tulokset viittaisivat vainajien olleen Mälar - Upsala seudulta:

Isotopic provenancing of the Salme ship burials in Pre-Viking Age Estonia
T. Douglas Price, Jüri Peets, Raili Allmäe, Liina Maldre and Ester Oras
Antiquity / Volume 90 / Issue 352 / August 2016, pp 1022 - 1037 DOI: 10.15184/aqy.2016.106, Published online: 19 July 2016

Artikkeli löytyy suoraankin: http://journals.cambridge.org/action/displayFulltext?type=1&fid=10412170&jid=AQY&volumeId=90&issueId=352&aid=10412165&bodyId=&membershipNumber=&societyETOCSession=

Minusta on menty liian pitkälle rahastuksessa. Perinteisen arkeologisen tutkimuksen pitäisi olla kaikkien saatavilla, jos kyseessä ei ole kustantajan painotuote. Ymmärrän kyllä yliopistojen halun rahastaa uusien menetelmien kohdalla, mutta tämähän on perinteistä arkeologiaa, työtä johon tutkijat on palkattu.

Fagus kirjoitti:

wejoja kirjoitti:Tarjolla mielenkiintoisia uusia tuloksia Salmen laivahautauksista, artikkeli ladattavissa Academia.edu:sta. Gotlannin sijaan tulokset viittaisivat vainajien olleen Mälar - Upsala seudulta:

Isotopic provenancing of the Salme ship burials in Pre-Viking Age Estonia
T. Douglas Price, Jüri Peets, Raili Allmäe, Liina Maldre and Ester Oras
Antiquity / Volume 90 / Issue 352 / August 2016, pp 1022 - 1037 DOI: 10.15184/aqy.2016.106, Published online: 19 July 2016

Artikkeli löytyy suoraankin: http://journals.cambridge.org/action/displayFulltext?type=1&fid=10412170&jid=AQY&volumeId=90&issueId=352&aid=10412165&bodyId=&membershipNumber=&societyETOCSession=

Tiedän, mutta kroonisesti persaukisena latasin sen mieluimmin maksutta Academicasta. :D

Rahat loppu tuonkin tutkimisesta ja Suomesta rahoitetaan Kreikan kaivauksia, rappio on syvälle edennyt.

Jos itse joskus voittaisin lotossa niin miljoonia ilmestyisi lähialueiden tutkimuksiin kaikilla aloilla.

Sama juttu. Lahjoituksen ehdoksi tosin kirjaisin, ettei senttiäkään saisi tuhlata tutkimuslaitoksen hallintokuluihin.

Kumma juttu, mutta latasin sen kyllä maksutta tuon suoran linkin kautta.

Sigfrid kirjoitti:Minusta on menty liian pitkälle rahastuksessa. Perinteisen arkeologisen tutkimuksen pitäisi olla kaikkien saatavilla, jos kyseessä ei ole kustantajan painotuote. Ymmärrän kyllä yliopistojen halun rahastaa uusien menetelmien kohdalla, mutta tämähän on perinteistä arkeologiaa, työtä johon tutkijat on palkattu.

Tutkimus on julkaistu Antiquity -lehdessä, jonka omistaa Cambridge University Press. Tutkimukset tulee aina julkaista vertaisarvioiduilla alustoilla, jotka aina joku kuitenkin omistaa. Jos se joku ei ole yliopisto, se on pelkästään rahastamista varten perustettu yritys. Yleisimmät tieteen julkaisualustat eivät ole minkään yliopiston omistamia. Yliopistot maksavat näille instansseille tilausmaksuja, jotta yliopiston tutkijat pääsevät niihin käsiksi. Esimerkiksi Harvard on käyttänyt 3.5 miljoonaa dollaria vuosittain tilausmaksuihin (https://www.theguardian.com/science/201 ... ers-prices). Sen lisäksi tutkimusryhmät maksavat julkaisijalle tutkimustensa julkaisemisesta. Esimerkiksi yksi tutkimus Nature Communications -julkaisussa maksaa 5700 US dollaria (http://openwetware.org/wiki/Publication_fees). Tutkijat taas eivät saa julkaisemisesta latin latia. Eivät myöskään he, jotka vertaisarviovat tutkimuksia ennen näiden julkaisua. Näkisin, että yliopistolle maksetusta oikeudesta lukea artikkeli saa enemmän vastinetta rahoillensa: sillä rahoitetaan välillisesti myös yliopiston tekemää tutkimusta. Kaupalliselle julkaisijalle maksettu raha menee osakkeenomistajille. Siksi en oikein ymmärrä ajatusta ”yliopistojen halusta rahastaa”. Open access -julkaisujen määrä tieteessä on kasvanut kiihtyvää tahtia, joten rahastuksessa ollaan menossa parempaan suuntaan.

Tuon Salme-artikkelin kirjoittajat eivät ole Cambridgen tutkijoita, joten ei heitä ole julkaisijan toimesta mihinkään palkattu. Olen kyllä samaa mieltä perustutkimuksen saatavuudesta. Open access -julkaiseminen kuitenkin maksaa maineikkaissa lehdissä tällä hetkellä paljon enemmän kuin tavanomainen julkaiseminen.

Cambridge University Press on muuten maailman vanhin painotalo, joka on ollut keskeisessä asemassa kyseisen yliopiston rahoittamisessa. Ottaen huomioon, että briteissä yliopistojen rahoituspohja on erilainen kuin Suomessa tai joissain keski-Euroopan maissa, näen painotalon käyttämisen varainkeruuseen ihan luontevana.

Ukonputki, kiitos valaistuksesta.

Esimerkiksi fysiikassa, matematiikassa ja tähtitieteessä tutkimusartikkelit on jo vuosien ajan ladattu arXiv-nimiseen ilmaispalveluun, jota ylläpitää yksi yliopisto. Lataaminen tapahtuu yleensä samalla kun artikkeli submittoidaan. Tämä on hyvä käytäntö hektisillä aloilla, joilla se, kuka ensimmäisenä saa jonkin tuloksen, on tärkeää. Humanististen alojen kuukausien tai jopa vuosien julkaisuviiveet tuhoaisivat uria näillä aloilla. :P

Lopullinen, lehdessä julkaistu versio tulee vielä ilmaiseksi saataville monista lehdistä noin 2 vuotta julkaisusta.

Mielestäni tuo ilmaisarkistointi olisi hyvä käytäntö ihan kaikkeen tieteeseen.