Harri Mantila & Matti Leiviskä 2020: Pyhäjoki – murreraja ja vanha valtaraja?
Mantila ja Leiviskä perustelevat murrehistorian pohjalta, miksi Pähkinäsaaren rauhan (1323) raja olisi kulkenut juuri Pyhäjoella.
https://journal.fi/virittaja/article/view/80062
”Tässä artikkelissa palaamme Kettusen havaintoon keskipohjalaismurteiden ja pohjoispohjalaisten murteiden ja Pähkinäsaaren rauhan rajan mahdollisesta yhteydestä.
- -
Analyysimme perusteella keskipohjalaismurteiden ja pohjoispohjalaisten eli Oulun seudun murteiden
raja on Pyhäjoella tai vasta Pyhäjoen ja Kalajoen rajalla. Siirtymä murteesta toiseen
on häilyvä, mutta kaikkien tässä analysoitujen piirteiden edustuksen enemmistö on
Pyhäjoelta alkaen pohjoispohjalainen ja samalla itämurteinen, kun taas etelämpänä
edustus on läntinen.
- -
Kaikki tähänastiset rajanvedot keski- ja pohjoispohjalaisten murteiden välillä ovat
siis olleet hiukan liian pohjoisia. Raja kuvastanee asutushistorian liikkeitä. Pyhäjoen
kohdalle on luonnollisten kulkuyhteyksien seurauksena vuosisatojen kuluessa muodostunut väestöllinen, geneettinen ja kielellinen raja. Keskiajalla siitä tuli myös idän ja
lännen intressiraja, joka merkittiin ensimmäisen kerran kirjalliseen muotoon Pähkinäsaaren rauhankirjassa vuonna 1323. Tämä Ruotsin ja Novgorodin rajalinja ei siis jakanut väestöä, vaan raja perustui sitä edeltäneeseen asutushistoriaan.”