Jaska kirjoitti:Todellisuudessa siinä esitetyt perustelut siperialaisen alkukodin puolesta ovat heiveröisiä eivätkä kestä kriittistä tarkastelua. Ei ole olemassa yhtäkään sellaista argumenttia, joka tukisi siperialaista alkukotia yli Keski-Volgan alkukodin.
TTJ kirjoitti:-suomen ja saamen mainitaan olleen erillään yli 1000 vuotta. Ehkä Viron suunnalla näin on ollutkin, mutta saamen ja karjalan välillä varmasti on ollut yhteyksiä. Artikkelissa ei mainita karjalan leviämistä idästä...
Kinaporin kalifi kirjoitti: Esimerkiksi Heilongjiangin alue Pohjois-Kiinassa tai pohjoisin Kiinan Sisä-Manchuria voisivat tulla kysymykseen varhaisimman uralin kielijuuren puhuma-alueeksi, jos typologinen yhteys tätä riittävästi puoltaa. Tätä puoltaisi aiemman viestin pohjalta myös genetiikka, ainakin rajoitetusti, sillä alue on uralilaisten kansojen (ilmeisesti/mahdollisesti?) jakaman pohjoisen Itä-Aasian NEA-perimätyypin tihentymä ja lisäksi ainakin Heilongjiangin ympäristöstä löytyy myös N-L1026 isälinjaa, josta erilaiset (myös) uralilaisten kansojen jakamat N-linjat periytyvät.
TTJ kirjoitti:Hajahuomioita muuten hyvin informatiivisesta artikkelista:
TTJ kirjoitti:-saamen leviäminen on vähän hassusti esitetty. En usko että saame on levinnyt uusille alueille siksi että saamelaiset ovat lähteneet suomalaisia pakoon. Todennäköisesti saamen maksimi-levinnäisyys oli jo saavutettu siinä vaiheessa kun itämerensuomalaiset alkoivat levitä Etelä-Suomeen.
TTJ kirjoitti:-kerrotaan Suomen muinaisista indoeurooppalaisista jotka on usein vähäisellä maininnalla sivuutetut. Onko ie levinnyt tänne useammassa aallossa niin että entiset kielimuodot ovat välissä kadonneet, vai onko kieli päivittynyt paikallaan länsi-indoeuroopasta germaaniksi ja edelleen ruotsiin?
TTJ kirjoitti:-"Alkuperäisyyden kysymys" -boksissa tutkijat lyövät vasarakirveensä kiveen. En ensinnäkään usko että Lapissa olisi puhuttu paleokieliä enää keskiajalla - ainakaan Suomen keskiajalla. Joskus 500-luvulla ehkä vielä. Toisekseen, alkuperäisväestö ja alkuperäiskansa ovat eri käsitteitä, eikä kannata alkaa rakentamaan tästä mitään poliittista ulottuvuutta. Eihän kukaan väitä että esim. navajot ja lakotat ovat tulleet Beringin salmen yli 12 000 vuotta sitten ja samantien asettuneet nykyisille sijoilleen niistä liikahtamatta.
Kinaporin kalifi kirjoitti:TTJ kirjoitti:-suomen ja saamen mainitaan olleen erillään yli 1000 vuotta. Ehkä Viron suunnalla näin on ollutkin, mutta saamen ja karjalan välillä varmasti on ollut yhteyksiä. Artikkelissa ei mainita karjalan leviämistä idästä...
Suomen l. laajemmin imsun ja saamen välillä on mahdollisesti/todennäköisesti pitkään ollut länsiuralista periytyvien murteiden jatkumo, jossa on ollut sekä imsun (ja siis siitä periytyvän karjalan) että saamen piirteitä, esim. siten että sekä š > h että a > o olisivat tapahtuneet ko. välimurteissa. Karjalakin on mahdollisesti levinnyt aluksi suoraan etelästä, toki päivittyen sitten mitä ilmeisimmin läntisten vaikutteiden pohjalta, ennen leviämistään länteen ja luoteeseen. Samalla näiden muinaisten välimurteiden karjalaan omaksuttua sanastoa levisi karjalan mukana, liittyen esim. Pohjanmaan vuohto-paikannimiin.
Kristiina kirjoitti:Lisäksi minulle on edelleen epäselvää, että kuuluukohan tähän uralaltailaiseen teoriaan se, että N-haplot koukkasivat ensin Jakutiaan ja Ymyjahtah puhui esiuralia, vai että pari N-miestä vaelsi Liaojoelta Altaille noin 2000 e.a.a. ja siitä edelleen länteen 1000 e.a.a. Jos näin on, tekisi tietysti mieli kysyä, että miksi uralilaisten N1c ja N1b -haplojen mukana ei tullut C1, C2, O1 tai O2-haploja, jos ne kerran asustelivat samassa paikassa ja kulttuurissa.
Pakko todeta lopuksi, etten itse pidä isälinjojen nykyisiä esiintymspaikkoja minkäänlaisena todisteena siitä, missä linjojen esimuodot olivat tuhansia vuosia aiemmin.
Jaska kirjoitti:Vuohto-nimen kohdalla yksinkertaisin selitys on nähdäkseni se, että koska kantasuomessa muutoksen *kt > *ht jälkeen ei esiintynyt enää *kt-yhtymää, sellainen olisi lainattaessa korvattu ht:llä. Eli ei tarvitse olettaa, että lainanantajakielessä itsessään olisi tapahtunut itämerensuomesta tuttu muutos *kt > *ht.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Vuohto-nimen kohdalla yksinkertaisin selitys on nähdäkseni se, että koska kantasuomessa muutoksen *kt > *ht jälkeen ei esiintynyt enää *kt-yhtymää, sellainen olisi lainattaessa korvattu ht:llä. Eli ei tarvitse olettaa, että lainanantajakielessä itsessään olisi tapahtunut itämerensuomesta tuttu muutos *kt > *ht.
Eli esim. *ukti olisi ollut originaali Suomessa tai jossain lähialueella? Jotenkin esim. *akt(V) > vokt(V) > josta sitten vaikka varhaisen karjalan vo:hto tuntuu edelleen paremmalta idealta, pl. Uhtua-tyypin nimet. Tai sitten jo lainanantajakielessä *kt > ht.
Jaska kirjoitti:Vuohto-nimen kohdalla yksinkertaisin selitys on nähdäkseni se, että koska kantasuomessa muutoksen *kt > *ht jälkeen ei esiintynyt enää *kt-yhtymää, sellainen olisi lainattaessa korvattu ht:llä. Eli ei tarvitse olettaa, että lainanantajakielessä itsessään olisi tapahtunut itämerensuomesta tuttu muutos *kt > *ht.
Jaska kirjoitti:TTJ kirjoitti:-kerrotaan Suomen muinaisista indoeurooppalaisista jotka on usein vähäisellä maininnalla sivuutetut. Onko ie levinnyt tänne useammassa aallossa niin että entiset kielimuodot ovat välissä kadonneet, vai onko kieli päivittynyt paikallaan länsi-indoeuroopasta germaaniksi ja edelleen ruotsiin?
Aikavälit sekä kielten muuttumiset ja leviämismatkat ovat niin suuria, että varmaankin kyse oli erillisistä leviämisistä. Vaikea siitä on tietysti saada todisteita.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Vuohto-nimen kohdalla yksinkertaisin selitys on nähdäkseni se, että koska kantasuomessa muutoksen *kt > *ht jälkeen ei esiintynyt enää *kt-yhtymää, sellainen olisi lainattaessa korvattu ht:llä. Eli ei tarvitse olettaa, että lainanantajakielessä itsessään olisi tapahtunut itämerensuomesta tuttu muutos *kt > *ht.
No, oletetaan nyt sitten että näissä(-kin) on tosiaan tapahtunut u > o(vo). Sitten, jos u > o(vo), miksi myös kt > ht? En muista että Rahkonen olisi edes epäillyt, että kt > ht olisi tapahtunut venäjässä.
"Vastaavuuksia muualla Venäjällä: Vohta|nka (GBO192) [Murom], Vohte|nka
(GBO190) [Murom], Vohtož|ka (AKO75A1/AVO94B2) [Suhona ↔ Kostroma],
Vohtoma (AKO16B2/AVO83B5) [Viga ↔ Suhona], Vohtoma (AKO8384) [Neja ↔
Viga], Vohtoma (AVO65G4) [Unža ↔ Suhona], Vohtom|ec (AVO46V3) [Jug ↔ Su
hona], Boht|juga (AVO39V5) [Kubena ↔ Vaga]."
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Kinaporin kalifi ja 17 vierailijaa