Kyrönjokilaakson nimistötutkimus

[TTJ]

Matti Leiviskä (aikaisempaa tutkimusta täällä) väitteli Kyrönjokilaakson nimistöhistoriasta.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kyronjokilaakson-asutuksella-esihistorialliset-juuret?publisherId=57858920&releaseId=69958559

Tutkimuksessa käytiin läpi sekä paikannimiä että talon- ja henkilönnimiä (jotka olivat usein sama asia). Muistinvaraisesti yleisötilaisuudesta [omat huomiot hakasulkeissa]:

-lähes kaikki vanha luonnonnimistö suomalaisperäistä.
-germaanis/ruotsalaisperäistä nimistöä vähän, saamelaisperäisiä vain yksi epävarma jossain jokilaakson latvoilla (teno-pohjainen nimi).
-eteläpohjalaisessa talonnimistössä paljon omaperäisiä nimiä, joita esiintyy muualla Suomessa vain yksittäisinä, epäilemättä muuttoliikkeen tuloksina.
-germaaninen nimistö sisältää sekä vanhoja germaanisia, skandinaavisia ja saksalaisia nimiä
-erityisesti germaaninen talonnimistö tuntuu keskittyneen keskeisen oloisille paikoille, mikä ehkä viittaa jonkunlaiseen yläluokkaan, tai sitten paikallisten merkkihenkilöiden 'kansainvälistymiseen'?
-pikainen kommentti Leväluhdan vainajista, joista ainakin suurin osa näyttää olleen sukua nykyisille saamelaisille. [Tämä on tietysti hiukan erikoinen kontrasti saamelaisen nimistön puuttumiseen.]
-yleisöluennolla Leiviskä ei maininnut onko nimistöä ajoitettu eri kielitasoille. En ole päässyt plaraamaan väitöskirjaa fyysisesti.
-hämäläistä ja satakuntalaista nimistöä oli varsin paljon
-savo-karjalaista sen sijaan suht vähän, ja varsinaissuomalaista tuskin ollenkaan. Leiviskä arveli, että näiden muuttoliikkeiden alkaessa alue oli jo melko 'täynnä'. [Esimerkiksi Tornionjokilaaksossahan itäisiä elementtejä on paljonkin.]
-Eteläpohjanmaan "lähes myyttinen" kukoistava ja sitten kadonnut rautakautinen kulttuuri oli tietysti esillä. Leiviskä arveli että sama kulttuuri on vaikuttanut Merenkurkun toisella puolen, koska matka on kuitenkin ollut aika lyhyt. Hän esitti vankkana mielipiteenään ettei mitään asutuksen katoamista ole varsinaisesti tapahtunut, ehkei edes köyhtymistä, vaan 'katoaminen' on näennäistä ja johtuu vain hautauskulttuurin muutoksesta. [Tämä on jo aika kova väite ja ehkä vaatisi parempia arkeologisia perusteluja. Epäilemättä totta että vähemmän vaikuttavia asutusjäänteitä on ehkä turhankin herkästi tulkittu 'kiertelevien lappalaisten' nuotiopohjiksi.]
-tähän 'katoamiseen' Leiviskä mainitsi myös 1600-luvulla tallennetun legendan, jonka mukaan kateelliset hämäläiset olisivat käyneet hävittämässä alueen kulttuurin ja ajaneet väestön pohjoiseen.

[Jaska]

Kiitos raportista.
Rajaakohan hän tutkimusalueen kovin suppeaksi, vai eikö hän tunne Rahkosen ehdotuksia saamelaisperäisiksi paikannimiksi? Vai peräti kiistääkö ne? Sen nähnee sitten kun lukee koko työn.

[TTJ]

Kyllä hän sanoi että saamelaisperäisiä nimiä voi myöhempi tutkimus paljastaa lisää, ja mainitsi että mm. Ante Aikio olisi mahdollisia tällaisia esittänyt. Ei mainintaa saamelaisperäisistä talon- tai henkilönnimistä.

Hän taisi myös arvella että kantasuomi olisi saapunut alueelle jo n. 500eaa, mikä kuulostaa minusta vähän varhaiselta ajoitukselta, jos kohta olisikin arkeologisesti konstiton. Mutta jos alueen rautakautinen kulttuuri ei ole ollut suomenkielistä, niin mihin muunkieliset nimet olisivat sitten kadonneet - ellei alue sitten tosiaan autioitunut?

[Jaska]

Hän taisi myös arvella että kantasuomi olisi saapunut alueelle jo n. 500eaa, mikä kuulostaa minusta vähän varhaiselta ajoitukselta, jos kohta olisikin arkeologisesti konstiton. Mutta jos alueen rautakautinen kulttuuri ei ole ollut suomenkielistä, niin mihin muunkieliset nimet olisivat sitten kadonneet - ellei alue sitten tosiaan autioitunut?

Kyrönjoelle? Oho! Se olisi ollut sitten jo keskikantasuomea. Tosin germaanisperäisten paikannimien perusteella niin vanha jatkuvuus pitää olettaa lounaisrannikolle, joten olisihan sekin mahdollista. Arkeologisestihan voidaan tukea kaikkia mahdollisia malleja, joten olennaiseksi jää, mitkä ovat kielelliset todisteet alueella.

[TTJ]

No nyt kun mainitsit, voi olla että puhe oli kantasuomen puhujien saapumisesta Suomeen yleensä, eikä juuri tuolle alueelle, en muista niin tarkkaan. Toisaalta, onko sillä nyt niin kauhean suurta eroa, ei rannikko niin iso alue ole etteikö sinnekin olisi ehditty samoilla haminoilla jos se vaan siitä olisi kiinni. Tarkka ajoitus voisi olla vaikeaa vaikka olisi päässyt paikan päälle seuraamaan sillä leviäminen on varmaan ollut vähittäistä, eikä niin että imsut olisivat tulleet vuonna X isolla Nooan arkilla.

[Jaska]

No nyt kun mainitsit, voi olla että puhe oli kantasuomen puhujien saapumisesta Suomeen yleensä, eikä juuri tuolle alueelle, en muista niin tarkkaan. Toisaalta, onko sillä nyt niin kauhean suurta eroa, ei rannikko niin iso alue ole etteikö sinnekin olisi ehditty samoilla haminoilla jos se vaan siitä olisi kiinni. Tarkka ajoitus voisi olla vaikeaa vaikka olisi päässyt paikan päälle seuraamaan sillä leviäminen on varmaan ollut vähittäistä, eikä niin että imsut olisivat tulleet vuonna X isolla Nooan arkilla.

Satunnainen soutelu on kuitenkin eri asia kuin alueelle asumaan asettuminen: siitä pitää esittää todisteita. Muutenhan voitaisiin pohjolan jokaisen kansan väittää asuneen kaikkialla.

Johtolankoina voidaan ottaa arkeologiset havainnot, eli Lounais-Suomeen on tullut Virosta monia vaikutusaaltoja, mutta vasta polttokenttäkalmistot ovat sellainen vierasperäinen hautamuoto, joka levisi Etelä-Pohjanmaalle asti (vuoden 600 jaa. tienoilla).

[TTJ]

No nyt kun mainitsit, voi olla että puhe oli kantasuomen puhujien saapumisesta Suomeen yleensä, eikä juuri tuolle alueelle, en muista niin tarkkaan. Toisaalta, onko sillä nyt niin kauhean suurta eroa, ei rannikko niin iso alue ole etteikö sinnekin olisi ehditty samoilla haminoilla jos se vaan siitä olisi kiinni. Tarkka ajoitus voisi olla vaikeaa vaikka olisi päässyt paikan päälle seuraamaan sillä leviäminen on varmaan ollut vähittäistä, eikä niin että imsut olisivat tulleet vuonna X isolla Nooan arkilla.

Satunnainen soutelu on kuitenkin eri asia kuin alueelle asumaan asettuminen: siitä pitää esittää todisteita. Muutenhan voitaisiin pohjolan jokaisen kansan väittää asuneen kaikkialla.

Niinhän ne onkin (ainakin melkein). Harmittavasti, muinaisaikojen asuttajat eivät ole noudattaneet selkeitä 'valtakunnanrajoja' vaan ovat asettuneet toistensa lomaan.

Johtolankoina voidaan ottaa arkeologiset havainnot, eli Lounais-Suomeen on tullut Virosta monia vaikutusaaltoja, mutta vasta polttokenttäkalmistot ovat sellainen vierasperäinen hautamuoto, joka levisi Etelä-Pohjanmaalle asti (vuoden 600 jaa. tienoilla).

"1950-luvulla Suomeen levisi länsieurooppalainen kuvaputkikulttuuri, jonka korvasi 2000-luvulla Kaukoidästä saapunut Flatscreen-kulttuuri...."
Mutta olet toki oikeassa, konkreettinen todiste on aina vahvempi kuin spekulaatio, vaikka sitten kuinka järkeenkäypä ja mahdollisen oloinen.