Matti Leiviskä (aikaisempaa tutkimusta täällä) väitteli Kyrönjokilaakson nimistöhistoriasta.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kyronjokilaakson-asutuksella-esihistorialliset-juuret?publisherId=57858920&releaseId=69958559
Tutkimuksessa käytiin läpi sekä paikannimiä että talon- ja henkilönnimiä (jotka olivat usein sama asia). Muistinvaraisesti yleisötilaisuudesta [omat huomiot hakasulkeissa]:
-lähes kaikki vanha luonnonnimistö suomalaisperäistä.
-germaanis/ruotsalaisperäistä nimistöä vähän, saamelaisperäisiä vain yksi epävarma jossain jokilaakson latvoilla (teno-pohjainen nimi).
-eteläpohjalaisessa talonnimistössä paljon omaperäisiä nimiä, joita esiintyy muualla Suomessa vain yksittäisinä, epäilemättä muuttoliikkeen tuloksina.
-germaaninen nimistö sisältää sekä vanhoja germaanisia, skandinaavisia ja saksalaisia nimiä
-erityisesti germaaninen talonnimistö tuntuu keskittyneen keskeisen oloisille paikoille, mikä ehkä viittaa jonkunlaiseen yläluokkaan, tai sitten paikallisten merkkihenkilöiden 'kansainvälistymiseen'?
-pikainen kommentti Leväluhdan vainajista, joista ainakin suurin osa näyttää olleen sukua nykyisille saamelaisille. [Tämä on tietysti hiukan erikoinen kontrasti saamelaisen nimistön puuttumiseen.]
-yleisöluennolla Leiviskä ei maininnut onko nimistöä ajoitettu eri kielitasoille. En ole päässyt plaraamaan väitöskirjaa fyysisesti.
-hämäläistä ja satakuntalaista nimistöä oli varsin paljon
-savo-karjalaista sen sijaan suht vähän, ja varsinaissuomalaista tuskin ollenkaan. Leiviskä arveli, että näiden muuttoliikkeiden alkaessa alue oli jo melko 'täynnä'. [Esimerkiksi Tornionjokilaaksossahan itäisiä elementtejä on paljonkin.]
-Eteläpohjanmaan "lähes myyttinen" kukoistava ja sitten kadonnut rautakautinen kulttuuri oli tietysti esillä. Leiviskä arveli että sama kulttuuri on vaikuttanut Merenkurkun toisella puolen, koska matka on kuitenkin ollut aika lyhyt. Hän esitti vankkana mielipiteenään ettei mitään asutuksen katoamista ole varsinaisesti tapahtunut, ehkei edes köyhtymistä, vaan 'katoaminen' on näennäistä ja johtuu vain hautauskulttuurin muutoksesta. [Tämä on jo aika kova väite ja ehkä vaatisi parempia arkeologisia perusteluja. Epäilemättä totta että vähemmän vaikuttavia asutusjäänteitä on ehkä turhankin herkästi tulkittu 'kiertelevien lappalaisten' nuotiopohjiksi.]
-tähän 'katoamiseen' Leiviskä mainitsi myös 1600-luvulla tallennetun legendan, jonka mukaan kateelliset hämäläiset olisivat käyneet hävittämässä alueen kulttuurin ja ajaneet väestön pohjoiseen.