Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 09 Joulu 2018 22:22



Vastaa viestiin  [ 9 viestiä ] 
 Tuhat vuotta vanha hopearahakätkö löytyi Hattulasta 
Kirjoittaja Viesti
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 26 Kesä 2011 10:50
Viestit: 95
Viesti Tuhat vuotta vanha hopearahakätkö löytyi Hattulasta
http://yle.fi/alueet/hame/2011/12/tuhat ... 74302.html

Etelä-Hämeestä Hattulasta on löytynyt viikinkiaikainen rahakätkö. Vesunnan kartanon pellolta löytyi saksalaisia hopearahoja, joiden arvellaan ajoittuvan 1000-luvulle. Löytö tehtiin metallinpaljastimella. Museovirasto toivoo pääsevänsä paikalle jatkokaivauksiin ensi kesänä, kirjoittaa Hämeen Sanomat nettisivullaan.

Kaksi harrastaja-arkeologia ont löytänyt Hattulan Vesunnan kartanon mailta rahakätkön. Kolikoiden arvellaan olevan noin tuhat vuotta vanhoja. Löytö tehtiin aiemmin syksyllä. Museovirasto on jo käynyt paikalla koekaivamassa kartanon peltoa. Jatkoa on luvassa ensi kesänä.

Museoviraston intendentti Eeva-Liisa Schulz sanoo Hämeen Sanomien nettisivulla, että Vesunnan kartanon maat on tiedetty arvokkaiksi. Alueella on entisestään muinaisjäännöksiä ja esineiden löytäpaikkoja.

- Mutta kyllä tällainen löytö on hyvin poikkeuksellinen, Schulz sanoo.

Löydön tehneet eivät halua nimiään julkisuuteen. He eivät aluksi tajunneet mitä olivat löytäneet. Löytöhetkellä, aiemmin syksyllä, oli hämärää ja kolikot olivat tuhrautuneita. Hopeakolikoita oli kaikkiaan parisenkymmentä.

Rahojen löytöpaikka on nyt muinaismuistolain perusteella suojeltu. Peltoa voi käyttää, mutta siellä ei saa kaivaa.

----------------------------------------

Jatkouutisessa kolikoiden löytäjä harmittelee ettei Museovirasto ole tehnyt löydölle mitään eikä ole tyytyväinen löytöpalkkionkaan suuruuteen.

http://yle.fi/alueet/hame/2011/12/hopea ... 28543.html

Jos löytöä luokitellaan "poikkeukselliseksi" mistä johtuu sen tutkimattomuus?


24 Joulu 2011 18:54
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24
Viestit: 405
Viesti 
Kuva

Vesunta on Hattulan kartanoista vanhin. Se on vanhaa rälssiä ja esiintyy aikakirjoissa jo vuonna 1319. Vanhin kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1319, jolloin Vesunnassa asuivat Paulus ja Melutha, jotka luovuttivat tilan Kokemäen Gunnarukselle syytinkiä vastaan. Vesunta kuului myös Turun tuomiokirkolle vuonna 1357 ja Ruotsin kuninkaalle vuosina 1531-1566 ja 1599-1601. Kartanon muita omistajia ovat olleet mm. valtionhoitaja Sten Sture, Ingeborg Tott, kihlakunnantuomari Jöns Westgöte, käskynhaltija Arvid Tawast, käskynhaltija Hans Bengtsson, Pistolhielmit ja Wetterhoffit, Lepaan herrat Heimbürger ja Packalen sekä Karen-suku. Kartanoon on 1800- ja 1900-luvuilla yhdistetty sen augumentit Kärsälä sekä Valde.
http://www.hamewiki.fi/wiki/Vesunta


24 Joulu 2011 21:00
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 26 Kesä 2011 10:50
Viestit: 95
Viesti 
Ihan siinä Vesunnan naapurissa Lepaalla on Tyrvännön ensimmäisen kirkon jäänteet.

http://vanha.tyrvanto.net/nahtavyys/kappelijana.htm

Lepaan kirkosta tiedetään:
n. 1030 Kristillisiä vaikutteita Suontaan haudoissa
n. 1150 Tanskalaiset ristiretkellä sisämaassa
1229 Piispa Tuomas saa paavilta luvan ottaa kirkon käyttöön hämäläisten pyhäköt ja uhripaikat
n. 1250 Vanhan perimätiedon mukaan Tyrvännössä kirkko ja seurakunta
1330-luku Tyrväntö mahdollisesti osaksi Hattulan suurseurakuntaa
1386 Mystinen vuosiluku Lepaan kivisakastin ovessa
1405 Vanhin tunnettu maininta Kulsialan kappeliseurakunnasta
1445 Sakastin päädyssä ollut vuosiluku saattaa viitata sen valmistumisvuoteen

"Aikanaan Tyrvännön kirkko on ollut Lepaalla, perimätiedon mukaan paikalla oli ennen kristillistä aikaa muinaishämäläisten uhrilehto, jonka katolinen kirkko otti haltuunsa. Jotakin kertoo taas Lepaan kartanon mahdista, että kirkko oli sittemmin sen mailla. Tänne tultiin kirkkoon paitsi Tyrvännöstä, myös laajoilta alueilta ympäristöstä. Kulsialan pitäjä ulottui nykyiselle Pälkäneelle ja Längelmäelle asti, ja kirkkoon liittyy tarina peräti seitsemän pitäjän kirkosta ja pyhiinvaelluskirkosta. Ensimmäisen uhrikirkon uskotaan nousseen Lepaan mäelle jo 1200-luvulla. Kansan suussa kulki väittämä, että Lepaan kirkko oli maan vanhimpia, yhtä vanha kuin Hämeen linna ja Hattulan kirkko. Pyhän Pietarin arvellaan olleen keskiajalla Tyrvännön kirkon suojeluspyhimys. Kulsiala esiintyy hallintopitäjänä asiakirjoissa 1405."

Tyrvännön aikajana ko. sivustolta:

n. 200 Ensimmäiset soikeat tuluskivet

n. 550 Antialan vanhimmat hautakummut. Jatkuvia viljan siitepölyjä

n. 600 Myllymäen suuri kalmisto käyttöön. Suotaalan, Lepaan ja Ahtaseman vanhimmat hautakummut

n. 800 Tyrvännön vanhimmat kylät muotoutuvat nykyisille paikoilleen: Suontaka, Lepaa, Suotaala ja Retula

n. 1030 Suontaan loistomiekka joutuu hautaan. Kristillisiä vaikutteita Suontaan haudoissa

1123 Vanhin tunnettu kronikka novgorodilaisten hyökkäyksestä hämäläisiä (jem) vastaan

n. 1150 Tanskalaiset ristiretkellä sisämaassa

1227 Novgorodilaiset hävittävät Hämettä ja ottavat suuren määrän vankeja

1229 Piispa Tuomas saa paavilta luvan ottaa kirkon käyttöön hämäläisten pyhäköt ja uhripaikat

1237 Hämäläisten kapina uusia vallanpitäjiä vastaan

n. 1249 Birger Jaarli Hämeessä

n. 1250 Vanhan perimätiedon mukaan Tyrvännössä kirkko ja seurakunta

1292 Venäläisten tuhoisa hyökkäys Hämeeseen

1330-luku Tyrväntö mahdollisesti osaksi Hattulan suurseurakuntaa

1360 Vanhin Tyrväntöön liittyvä asiakirja, suontakalaisten omistaman Kangasalan Tyrvännönmaan rajankäynti satakuntalaisten kanssa


Mainittu Suontaan loistomiekka näyttää muuten replikoituna tältä (ja on ymmärtääkseni tulkittu naisen miekaksi (?) ):

http://www.albion-swords.com/images/swo ... yrja-2.jpg

Originaalin kuva tässä:
http://vanha.tyrvanto.net/nahtavyys/kuva70.htm

Tyrvännön esihistoriallisista löydöistä vielä lisää täällä:

http://vanha.tyrvanto.net/nahtavyys/esihist.htm


25 Joulu 2011 00:10
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Tuhat vuotta vanha hopearahakätkö löytyi Hattulasta
Parooni kirjoitti:

Jos löytöä luokitellaan "poikkeukselliseksi" mistä johtuu sen tutkimattomuus?

Luultavasti rahan ja muiden resurssien puutteesta. Lisäksi tutkimusten huolellinen valmistelu vie niin paljon aikaa, ettei tutkimuksia voida aloittaa ennen ensi kevättä. Ilmaista kaivuuapuakin on parhaiten saatavissa kesälomien aikaan, jos sellaista halutaan käyttää.


25 Joulu 2011 15:55
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7815
Viesti 
Tuo on huolestuttavaa, jos löytäjät eivät ole tyytyväisiä normipalkkioon... se voi nimittäin johtaa siihen, että löydöistä ei ilmoiteta enää Museovirastolle vaan suoraan jollekin keräilijälle, joka maksaa kymmen- tai satakertaisesti enemmän. Pahimmillaan metsä on kohta täynnä metallinilmaisimella etsijöitä, joiden löytöjä emme saa edes koskaan tietää, koska ne päätyvät yksityiskokoelmiin.

Pitäisikö valtion tulla tässä apuun nostamalla löytöpalkkiota? Olisihan se menneisyydentutkimuksen kannalta kiinnostavampaa saada selville rahojen löytöaika, -paikka ja -yhteys sekä suhde muihin löytöihin ja muinaisen Suomen olosuhteisiin.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


26 Joulu 2011 14:23
Profiili WWW
Viesti 
Museoviraston hampaattomuus johtunee varmasti osaltaa resurssien puutteesta, mutta osansa lienee myös huonolla johtamiskulttuurilla ja suoraan sanottuna koordinaation puutteella.

Jostain syystä MV on keskittynyt lähinnä historiallisen ajan muistomerkkien vaalimiseen ja edes perusinventointia ei ole perusteellisesti suoritettu kaikissa kunnissa. MV ei anna tietoja muinaisjäännösten tuhoutumisen laajuudesta, mutta jokainen kentällä itse pyörinyt tietää, että tilanne on vakava nimenomaan esihistoriallisten muinaisjäännösten (esim. kivirakennelmat, kalmistot, asuinpaikat, uhripaikat) osalta.

Yllä mainittu Hämeen rautakauden keskusalue on surullinen esimerkki suomalaisten esihistorian tutkimatta jättämisestä. Moderneja kaivauksia on tehty lähinnä Hattulan-Hämeenlinnan seudulla, mutta Sääksmäen ja Rapolan alueen toistaiseksi laajimmat tutkimukset on tehty sata vuotta sitten tai pelastuskaivauksina. Rapolan merovingi-viikinkiajan kalmistosta tuhoutui tietyön yhteydessä suurin osa; juuri se osa, joka olisi voinut luoda kuvaa Rapolan muinaislinnan rakentaneesta johtavasta luokasta. Alueen muut kalmistot, jotka sijoittuvat tärkeään aikaan, jolloin kristinusko syrjäytti alueen vanhan vallan, ovat tutkimatta. Suomalaisten rautakauden lopun esihistoriaa voitaisiin kirjoittaa tutkimalla kattavasti Sääksmäen-Tyrvännön aluetta; vastaavanaikuiset jäännökset ovat Turun seudulla paljolti jääneet nykyisen asutuksen alle, eikä se kohtalo ole Hämeessäkään enää kaukana. Vasta viime vuonna on Sääksmäen aluetta inventoitu modernein menetelmin, mutta arvatenkin resurssien leikkaus on lopettamassa tämänkin projektin. Olisi löydettävä kokonaan uusia tapoja inventoida ja rahoittaa kaivauksia, mutta näitä ei ole ilmeisesti edes mietitty.

Itse en voi sydämessäni hyväksyä tilannetta, jossa ruotsinvallan ajan ja varhaiskristillisiä muistomerkkejä vaalitaan ja tutkitaan kaivauksin, mutta suomalaisten esihistorian tutkimiseen ei anneta riittävästi varoja, eikä esihistoriallisten muinaisjäännösten tuhoajia käytännössä rangaista lainkaan. Minkään muun lain, kuin muinaisjäännösten suojelulain rikkomisen kohdalla ei lainrikkojan vetoaminen tietämättömyyteen jätä lainrikkojaa ilman rangaistusta.

Kun tähän lisätään vielä esim. yo. rahalöytötapauksessa ilmennyt viraston virkamiesten ylimielinen suhtautuminen kansalaisiin, on soppa valmis. Kaikki maanomistajat, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, ovat olleet pettyneitä autoritaariseen suhtautumiseen ja tiedon puutteeseen. MV:tä ei kunnioita kohta kukaan, eikä se enää pysty täyttämään sille asetettua tarkoitusta (itse asiassa tästä on jo nyt merkkejä, koska esihistoriallisia jäänteitä tuhoutuu ilman ilmoitusta tai sitten MV ei ole reagoinut kaikkiin tehtyihin ilmoituksiin muutoin kuin toteamalla tapahtuneen).

Pahoittelen suoraa puhetta, mutta jonkun on kiinnitettävä asiaan huomiota. Kyseessä on meidän kaikkien yhteinen etu, Suomen ja suomalaisten menneisyyden tutkiminen.


27 Joulu 2011 00:04
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti 
JakomäenNeruda kirjoitti:
Yllä mainittu Hämeen rautakauden keskusalue on surullinen esimerkki suomalaisten esihistorian tutkimatta jättämisestä. Moderneja kaivauksia on tehty lähinnä Hattulan-Hämeenlinnan seudulla, mutta Sääksmäen ja Rapolan alueen toistaiseksi laajimmat tutkimukset on tehty sata vuotta sitten tai pelastuskaivauksina. Rapolan merovingi-viikinkiajan kalmistosta tuhoutui tietyön yhteydessä suurin osa; juuri se osa, joka olisi voinut luoda kuvaa Rapolan muinaislinnan rakentaneesta johtavasta luokasta. Alueen muut kalmistot, jotka sijoittuvat tärkeään aikaan, jolloin kristinusko syrjäytti alueen vanhan vallan, ovat tutkimatta. Suomalaisten rautakauden lopun esihistoriaa voitaisiin kirjoittaa tutkimalla kattavasti Sääksmäen-Tyrvännön aluetta; vastaavanaikuiset jäännökset ovat Turun seudulla paljolti jääneet nykyisen asutuksen alle, eikä se kohtalo ole Hämeessäkään enää kaukana. Vasta viime vuonna on Sääksmäen aluetta inventoitu modernein menetelmin, mutta arvatenkin resurssien leikkaus on lopettamassa tämänkin projektin. Olisi löydettävä kokonaan uusia tapoja inventoida ja rahoittaa kaivauksia, mutta näitä ei ole ilmeisesti edes mietitty.

Ihan vaan filosofistisena kommenttina, että oikeastaan pitkällä tähtäimellä on parempi niin, että keskitytään enimmäkseen vain pelastuskaivauksiin. Nyt nimittäin elämme aikaa, jolloin tekniikka menee eteenpäin vauhdikkaasti, joten tulevaisuudessa kaivauksista saataneen irti enemmän informaatiota. Siksi kohteet kannattaisi "turmella" kaivauksin vasta, kun tekniikan kehitys on tasaantunut.

Eli, jos malttaisit odottaa vielä pari sataa vuotta, niin ehkä sitten olisi sopiva aika. :lol:


27 Joulu 2011 01:13
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
JakomäenNeruda kirjoitti:
Yllä mainittu Hämeen rautakauden keskusalue on surullinen esimerkki suomalaisten esihistorian tutkimatta jättämisestä. Moderneja kaivauksia on tehty lähinnä Hattulan-Hämeenlinnan seudulla, mutta Sääksmäen ja Rapolan alueen toistaiseksi laajimmat tutkimukset on tehty sata vuotta sitten tai pelastuskaivauksina. Rapolan merovingi-viikinkiajan kalmistosta tuhoutui tietyön yhteydessä suurin osa; juuri se osa, joka olisi voinut luoda kuvaa Rapolan muinaislinnan rakentaneesta johtavasta luokasta. Alueen muut kalmistot, jotka sijoittuvat tärkeään aikaan, jolloin kristinusko syrjäytti alueen vanhan vallan, ovat tutkimatta. Suomalaisten rautakauden lopun esihistoriaa voitaisiin kirjoittaa tutkimalla kattavasti Sääksmäen-Tyrvännön aluetta; vastaavanaikuiset jäännökset ovat Turun seudulla paljolti jääneet nykyisen asutuksen alle, eikä se kohtalo ole Hämeessäkään enää kaukana. Vasta viime vuonna on Sääksmäen aluetta inventoitu modernein menetelmin, mutta arvatenkin resurssien leikkaus on lopettamassa tämänkin projektin. Olisi löydettävä kokonaan uusia tapoja inventoida ja rahoittaa kaivauksia, mutta näitä ei ole ilmeisesti edes mietitty.

Ihan vaan filosofistisena kommenttina, että oikeastaan pitkällä tähtäimellä on parempi niin, että keskitytään enimmäkseen vain pelastuskaivauksiin. Nyt nimittäin elämme aikaa, jolloin tekniikka menee eteenpäin vauhdikkaasti, joten tulevaisuudessa kaivauksista saataneen irti enemmän informaatiota. Siksi kohteet kannattaisi "turmella" kaivauksin vasta, kun tekniikan kehitys on tasaantunut.

Eli, jos malttaisit odottaa vielä pari sataa vuotta, niin ehkä sitten olisi sopiva aika. :lol:

Toisaalta maatuminen ja hapettuminen etenevät jatkuvasti, joten löydöt ovat vastaavasti parin sadan vuoden kuluttua entistä huonommassa kunnossa.


27 Joulu 2011 12:57
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 645
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
pektopah kirjoitti:
Toisaalta maatuminen ja hapettuminen etenevät jatkuvasti, joten löydöt ovat vastaavasti parin sadan vuoden kuluttua entistä huonommassa kunnossa.

Hyvä ratkaisu olisi varmaan kaivaa ja tallentaa paremmin, esimerkiksi johonkin kuivaan tilaan. Varojen puute on esteenä kaivamisessa joka tapauksessa, kaivettavia kohteita on paljon, taloudellisia mahdollisuuksia kaivamiseen vähän ja ovat ilmeisesti vähenemässä.

Vertailuna kohde täältä pohjoisempaa, edellisen asuntoni taloryhmään suunnittelivat maalämpöä. Putket oli hankittu ja konekin tuli paikalle, kun ei ollut kaivamisen lupaa maan vuokranneelta isännältä. Isäntä puolestaan ei uskalla antaa lupaa, kun pelto sijaitsee perinnekulttuurialueella. Naapuri ihmetteli museoviraston alueelle antamaa kaivamiskieltoa, kun peltoa on sentään kynnetty kymmeniä, ehkä satakin vuotta, eikä putkien upotus muuta maisemaa mitenkään. Este taitaa ollakin kyntösyvyyttä alempana, sillä siellä saattaa piileksiä esineitä jostakin Muinais-Päijänteen ajalta, tuhansia vuosia siellä piileksineitä. Nyt hankitut putket odottavat ainakin ensi kesään, että alue on saatu kaivetuksi käsin lusikoilla, josko sitten siihen varoja liikeneekään. Yksi mahdollisuus olisi valvottu yleisökaivaminen, jos sellaisia vielä ensi kesänä jatkettaneen.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


27 Joulu 2011 13:25
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 9 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia