Uutta monitieteistä tutkimusta suomalaisten alkuperästä

[jussipussi]

Mukana Onkamo ym.

https://yle.fi/a/74-20026305

[merimaa]

Turun yliopiston tutkijaryhmällä on näytteitä noin 600:n Koillis-Euroopassa eläneen ihmisen perimästä. Varhaisimmat niistä ovat kahdeksan vuosituhannen takaa ja myöhäisimmät historialliselta ajalta.

Suomestakin on saatu uusia näytteitä. Niistä Päivi Onkamo toteaa: "Ei täällä porukka ainakaan mitään homogeenista massaa ollut kaksituhatta vuotta sitten, eikä tuhat vuotta sitten, eikä oikeastaan koskaan."

Raahen Tervakankaalla 2300 vuotta sitten hautaröykkiöön kätketyn ihmisen jäännöksistä on saatu eristettyä muinais-DNA:ta ja sitä on saatu myös tarkemmin määrittelemättömiin lapinraunioihin haudatuista ihmisluista.

"Ja jos oletetaan, että jostakin lapinrauniosta tulisi väistämättä saamelaisen näköistä perimää, niin eipä välttämättä tulekaan, Onkamo kertoo tutkimuksistaan."

Nykykuusamolaisten aineistosta saamelaisperimää on löytynyt niin ikään yllättävän vähän, mikä on Onkamon mukaan kummallista, koska sitä olettaisi olevan enemmän.

Uralilaisten kielten kehitystä tutkiva Outi Vesankoski puolestaan kertoo, että "kielentutkimuksen menetelmillä pystytään laskemaan, onko kieli yksinkertaistunut vai monimutkaistunut, kunhan aineisto on kyllin hyvää".

Uralilaisilla kielillä näyttäisi olleen yksinkertaistumiskehitystä. Se tukee hypoteesia, jonka mukaan kieli olisi siirtynyt Seima-Turbinon mukana eli toiminut kauppaverkostossa lingua francana.

Suomen kielen murteita ja suomalaisten perimää vertailemalla Vesankoski on toisaalta selvittänyt, kuinka paljon kunkin Suomen kunnan kielellinen itäisyys ennustaa sen geneettistä itäisyyttä. Tulos: 24 prosenttia. "Ennustaa siis jonkin verran mutta ei yksi yhteen," Vesankoski sanoo.

[Jaska]

Tuo Raahen Tervakankaan vainaja olisi toistaiseksi vanhin Suomesta analysoitu. Tosin Wikipedian mukaan alue nousi merestä vasta ajanlaskun alun jälkeen... Mutta kun se on pohjoisempi ja vanhempi kuin Levänluhta, niin odotuksenmukaista lienisi levisten kaltainen perimä. Jos se olisi jotain muuta, sitä voitaisiin pitää yllättävänä.

[merimaa]

"Tervakankaan kalmisto käsittää kaksitoista kivirakennelmaa, joista kahdeksan on tutkittu vuosina 1990–1993. Hautausten ajoitus on vanhemmalta roomalaiselta rauta-kaudelta nuoremmalle roomalaiselle rautakaudelle tai kansainvaellusajan alkuun eli noin 1–400 jKr." (Jari-Matti Kuusela, 2011: Itsensä elävältä hautaavat ruumiit...)

Jari Okkosen väitöskirjassa vuodelta 2003 puhutaan myös jonkin verran Tervakankaan kalmistosta (Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä...). Mielenkiintoisia havaintoja ovat muun muassa kalmiston läheltä löydetty viljan siitepöly ja yhteydet Oulun Kaakkurin Välikankaan kalmistoon, jonka esineistössä puolestaan näkyy "voimakas skandinaavisgermaaninen vaikutus".

"Raahen Tervakankaalla on yhteensä 13 röykkiötä, joista on löytynyt Oulun yliopiston tutkimuksissa ainakin kahdeksan hautausta. [...] Kohde on ajoitettu aiemmin lähinnä nuoremmalle roomalaisajalle, mutta uusimpien C14-ajoitusten perusteella vanhimmat haudat voivat olla vanhemmalta roomalaisajalta." (Okkonen 2003: s. 64)

"Tervakankaan [...] kalmiston lähistöllä on mahdollisesti ollut asuinpaikka. Tähän viittaavat röykkiöiden läheltä tehty kuutiokivilöytö ja erityisesti läheisestä suosta otetun näytteen viljan ja ihmisten seuralaiskasvien siitepölyt, jotka ajoittuvat samanaikaiseksi hautaamisen kanssa. Myös alueelta löydetty hiilestyskuopaksi tulkittu jäännös liittynee esihistorialliseen oleskeluun paikalla." (s. 233)

"[Hauta]löydöissä hallitsevat pronssiset rengaskorut ja rautaveitset. Lisäksi paikalta on jonkin verran sekä asbestisekoitteista Sär2-keramiikkaa että hiekkasekoitteista Morbyn-tyypin kaltaista keramiikkaa. Muita löytöjä ovat putkikeihäänkärki, pinsetit, putkikirves ja luukamman kappaleet. Hauta-antimissa korostuu paikallisuus. Esineet vaikuttavat teknisesti vaatimattomilta ja ehkä paikan päällä tai lähialueella tehdyiltä. Rengaskorujen suosiminen hauta-antimina viittaa jälleen lapinraunioihin ja Keski-Pohjanmaalle. Hautaröykkiöt vaihtelevat muodoltaan struktuurittomasta matalasta kummusta yksittäistarhaan. Rakennelman muoto ja koko ei näyttäisi korreloivan haudan iän kanssa. Tervakankaan tarharakenteet ja niiden suuntautuminen, poltto- ja ruumishautauksen esiintyminen samassa röykkiössä ja muutamat esineistössä havaitut samankaltaisuudet liittävät sen Oulun Kaakkurin kalmistoon. Huolimatta selkeiden asuinpaikalle tyypillisten rakenteiden puuttumisesta Tervakankaan kalmistoa käyttänyt ihmisryhmä on viljellyt maata ja harjoittanut ehkä karjanhoitoa merenrantaniityillä aivan kohteen lähistöllä. Asutus näyttäisi Raahen seudulla olleen kiinteää jo rautakauden alussa." (s. 233-4)

"Oulun Kaakkurin Välikankaan kalmisto koostui neljästä röykkiöstä ja niihin tehdyistä yhdeksästä ruumishautauksesta ja kolmesta polttohautauksesta. Runsaasta esineistöstä voidaan mainita muun muassa kaksi kaksiteräistä miekkaa, väkipuukko, soikea tuluskivi, keihäänkärkiä, putkikirveitä, sormuksia, solkia, heloja, pinsetit sekä saviastian paloja. Keramiikka on asbestisekoitteista kuuluen lähinnä pohjoisskandinaaviseen Sär2-ryhmään. Sekä tarhamaisia että pyöreitä hautarakenteita sisältänyt kalmisto ajoittuu 150–500 jKr. Paikan tutkineen Markku Mäkivuotin mukaan esineistössä näkyy voimakas skandinaavisgermaaninen vaikutus, mikä tarkoittaa yhteyksiä Keski-Ruotsiin, Gotlantiin, Tanskaan ja jopa Keski-Eurooppaan." (s. 234)

[merimaa]

Outi Vesakoski piti viime vuoden lopulla esitelmän, jossa hän kertoi, minkälaisia tutkimuksia monitieteisellä suomalaisella tutkimusryhmällä on ollut työn alla viime aikoina. Esitelmässä näkyy muun muassa kuva tutkimuksesta, jossa verrataan Pauli Rahkosen ehdottaman x-kielen paikannimiä tekstiilikeraamisen kulttuurin asuinpaikkoihin Suomen kartalla.

Asuinpaikkojen ja paikannimien korrelaatio riittää tuskin yksinään todisteeksi siitä, että tekstiilikeraaminen kulttuuri olisi tuonut Rahkosen ehdottaman x-kielen Suomeen. Asuinpaikkoja ja paikannimiä löytyy joka tapauksessa samoilta alueilta, paitsi länsirannikolta ja Koillismaalta löytyy vain tekstiilikeraamisen kulttuurin asuinpaikkoja, mutta ei paikannimiä.

Dr. Outi Vesakoski & Prof. Päivi Onkamo (Univ. Turku),
”Digitalizing our Uralic Past: Language, Archeology and Geography”
https://enchant.fi/aka/digihum

Esitelmä alkaa kohdasta 1t 44 min.

[Jaska]

Outi Vesakoski piti viime vuoden lopulla esitelmän, jossa hän kertoi, minkälaisia tutkimuksia monitieteisellä suomalaisella tutkimusryhmällä on ollut työn alla viime aikoina. Esitelmässä näkyy muun muassa kuva tutkimuksesta, jossa verrataan Pauli Rahkosen ehdottaman x-kielen paikannimiä tekstiilikeraamisen kulttuurin asuinpaikkoihin Suomen kartalla.

Asuinpaikkojen ja paikannimien korrelaatio riittää tuskin yksinään todisteeksi siitä, että tekstiilikeraaminen kulttuuri olisi tuonut Rahkosen ehdottaman x-kielen Suomeen. Asuinpaikkoja ja paikannimiä löytyy joka tapauksessa samoilta alueilta, paitsi länsirannikolta ja Koillismaalta löytyy vain tekstiilikeraamisen kulttuurin asuinpaikkoja, mutta ei paikannimiä.

Dr. Outi Vesakoski & Prof. Päivi Onkamo (Univ. Turku),
”Digitalizing our Uralic Past: Language, Archeology and Geography”
https://enchant.fi/aka/digihum

Esitelmä alkaa kohdasta 1t 44 min.

Kiitos!
Tekstiilikeramiikkaosuus alkaa kohdasta 1:56:50.

Pari pointtia minulta:
- Tekstiilikeramiikka levisi Suomessa niin laajalle, että korrelaatiotakin löytyy laajalta alueelta.
- Mitä laajempi ilmiö, sitä tarkempi vastaavuuden pitäisi olla, että se olisi merkitsevä.
- Tekstiilikeramiikkaa esiintyi useita eri tyylejä, joista osa tuli kaakosta, osa etelästä, osa ehkä kehittyi täällä. Vain kaakosta tulleet tyylit voisivat liittyä merjansukuisten x-kielten puhujiin.
- Sikäli kuin x-kielet olivat jo osallistuneet yhteismerjalaisiin äänteenmuutoksiin, niin ne tuskin voisivat olla jo pronssikaudella tänne levinneitä vaan pikemminkin selvästi myöhäisempiä.
- Kielialueet eivät olleet kattavia eikä ollut nykyisenkaltaisia rajoja. Eri kieliä voitiin puhua toistensa lomassa. Merjansukuisia kieliä on hyvin voinut tulla tänne myös saamen jälkeen, miksei jopa itämerensuomenkin jälkeen.

[Kinaporin kalifi]

Asuinpaikkoja ja paikannimiä löytyy joka tapauksessa samoilta alueilta, paitsi länsirannikolta ja Koillismaalta löytyy vain tekstiilikeraamisen kulttuurin asuinpaikkoja, mutta ei paikannimiä.

Kymi ja Kemi suurien jokien niminä voisivat periytya kaukaakin, mutta kuten jo olen aiemmin todennut, suhteessa mikrotoponyymien keskimääräiseen häviämisnopeuteen on vaikea uskoa että jokin järven lahti olisi pitänyt nimensä tuhansia vuosia. Esimerkiksi Pyhäjoen latvan nimipari Maaselänlahti-Vuohtolahti ovat kyllä 99,9 % varmuudella olleet vielä keskiajalla sellaisen ryhmän käytössä, jolle sana vuohto vielä merkitsi taivalta tjsp. Eli, tämä sana ja monet muut vastaavat ovat mitä ilmeisimmin säilyneet substraattiaineksena jossain ja minun mielestäni paras ehdokas paikan osalta on Kannas, miksei myös esim. Aunuksen Karjala. Kannaksen substraattiaines voisi taas olla kotiutunut sinne vasta joskus roomalaisella rautakaudella, ehkä jopa myöhemminkin.

EDIT Jaska jo ehtikin kommentoida asiaa, samaa mieltä.

[merimaa]

- Sikäli kuin x-kielet olivat jo osallistuneet yhteismerjalaisiin äänteenmuutoksiin, niin ne tuskin voisivat olla jo pronssikaudella tänne levinneitä vaan pikemminkin selvästi myöhäisempiä.

Tuo on mielenkiintoinen näkökohta. Onko siitä enemmän tietoa jossain?

Muistelen, että x-kielen on kyllä mainittu olevan sukua merjalaiskielille,joten olisihan sen pitänyt silloin osallistua yhteisiin äänteenmuutoksiin.

[Jaska]

- Sikäli kuin x-kielet olivat jo osallistuneet yhteismerjalaisiin äänteenmuutoksiin, niin ne tuskin voisivat olla jo pronssikaudella tänne levinneitä vaan pikemminkin selvästi myöhäisempiä.

Tuo on mielenkiintoinen näkökohta. Onko siitä enemmän tietoa jossain?

Muistelen, että x-kielen on kyllä mainittu olevan sukua merjalaiskielille,joten olisihan sen pitänyt silloin osallistua yhteisiin äänteenmuutoksiin.

Toistaiseksi noista kielistä periytyviä paikannimielementtejä on ollut sen verran vähän esillä, ettei merjalaiskielten äännehistoriaa ole voitu laatia. Toivottavasti lähivuosina tutkimus menee silläkin saralla eteenpäin. Ns. x-kieliset paikannimielementit näyttävät kuitenkin muistuttavan suuresti merjaa ja muromaa; selvimpänä erona on vain se, että pitkä vokaaliaines näkyy täällä suomen ja karjalan läpi muttei siellä venäjän kielen läpi. Ja tämä tietysti saattaa selittyä juuri "suodatinkielestä" aiheutuneeksi eikä välttämättä heijasta itse merjalaiskielten eroja.

[merimaa]

Vanha konferenssiesitelmän tiivistelmä kertoo väestön muutoksesta eteläisessä Suomessa rautakaudella. Aiemmin Suomesta on julkaistu tutkimus äitilinjoista (Översti et al. 2019), mutta tässä on tietoa autosomaalisesta DNA:sta.

24th EAA Annual Meeting 2018,
Abstract Book - Volume 1, sivu 578.
https://www.e-a-a.org/EAA2018/Programme ... erCommon=3

Majander, Salmela, Salo, Lamnidis, Schiffels, Onkamo, Krause:
Genome-wide ancient DNA exposes the turning points of the Finnish population history.

”The Finnish population has been strongly shaped by its geographic location between east and west. In modern Finns, a genetic division in mitochondrial lineages is recognised, forming two distinct regions: Northeastern Finland maintains a gene pool more similar to the hunter-gatherers of the Mesolithic, whereas Southwestern Finland carries more ancestry introduced during Neolithisation. These substructures signify exceptionally recent genetic transitions, to which ancient DNA (aDNA) techniques can provide an unparalleled insight.”

”Here we analyse genome-wide data from over 30 individuals, representing ten archaeological burial sites from southern Finland that span from 5th to 19th century. Comparing them with surrounding ancient and modern populations, we find that the earliest individuals have genotypes generally connected with prehistoric hunter-gatherers, specifically resembling those of the contemporary Saami people. The late Iron Age to early Modern Era individuals, instead, show a more Eastern or Central European composition. Our results suggest a population shift during the Iron Age, possibly related to Slavic and Baltic influences, also manifested in the archaeological record of the local artefacts. Our observations depict a temporally complex and regionally diverse population history in Finland, agreeing with the archaeological models of delayed and gradual adopting of agriculture, and urge for further in-depth aDNA investigations in Finland and its neighbouring regions.”

[Jaska]

Vanha konferenssiesitelmän tiivistelmä kertoo väestön muutoksesta eteläisessä Suomessa rautakaudella. Aiemmin Suomesta on julkaistu tutkimus äitilinjoista (Översti et al. 2019), mutta tässä on tietoa autosomaalisesta DNA:sta.

”Here we analyse genome-wide data from over 30 individuals, representing ten archaeological burial sites from southern Finland that span from 5th to 19th century. Comparing them with surrounding ancient and modern populations, we find that the earliest individuals have genotypes generally connected with prehistoric hunter-gatherers, specifically resembling those of the contemporary Saami people."

Hmmm... Nykytiedon mukaanhan saamelaisten perimä on yhtä vahvasti nuorakeraamikoilta kuin muillakin pohjoiseurooppalaisilla. Sinänsä hämäävä tuo metsästäjä-keräilijä-nimitys tässä. Toivottavasti tuokin tutkimus päivittyy jatkuvasti.

[merimaa]

Ensimmäinen analyysi Euran Luistarin muinais-DNA:sta on näköjään esitelty jo vuonna 2021 slovakialaisessa opiskelijoiden konferenssissa. Ei siis pelkkä tiivistelmä, vaan ihan tuloksia kuudesta vainajasta, joiden luut on ajoitettu vuosille 721-1274 j.a.a. Mukana on PCA-kuva, Admixture-analyysi ja fenotyyppidataa. PCA-kuvassa näkyy vieläpä muitakin muinaisnäytteitä Suomesta, joista ei ole raportissa tarkempia tietoja.

Ambra D’Aurelio: Ancient DNA analysis of six individuals from the archaeological site of Luistari in South-Western Finland.
s. 61-66: https://fns.uniba.sk/fileadmin/prif/svk ... ik2021.pdf

[Kinaporin kalifi]

Ensimmäinen analyysi Euran Luistarin muinais-DNA:sta on näköjään esitelty jo vuonna 2021 slovakialaisessa opiskelijoiden konferenssissa. Ei siis pelkkä tiivistelmä, vaan ihan tuloksia kuudesta vainajasta, joiden luut on ajoitettu vuosille 721-1274 j.a.a. Mukana on PCA-kuva, Admixture-analyysi ja fenotyyppidataa. PCA-kuvassa näkyy vieläpä muitakin muinaisnäytteitä Suomesta, joista ei ole raportissa tarkempia tietoja.

Ambra D’Aurelio: Ancient DNA analysis of six individuals from the archaeological site of Luistari in South-Western Finland.
s. 61-66: https://fns.uniba.sk/fileadmin/prif/svk ... ik2021.pdf

Turun seminaaarissa esitellyssä PCA-kuvassa näkyi muistaakseni jonkinlainen kolmio, jonka kärjet olivat levikset, luistarilaiset ja hiitolalaiset.

[Jaska]

Ensimmäinen analyysi Euran Luistarin muinais-DNA:sta on näköjään esitelty jo vuonna 2021 slovakialaisessa opiskelijoiden konferenssissa. Ei siis pelkkä tiivistelmä, vaan ihan tuloksia kuudesta vainajasta, joiden luut on ajoitettu vuosille 721-1274 j.a.a. Mukana on PCA-kuva, Admixture-analyysi ja fenotyyppidataa. PCA-kuvassa näkyy vieläpä muitakin muinaisnäytteitä Suomesta, joista ei ole raportissa tarkempia tietoja.

Ambra D’Aurelio: Ancient DNA analysis of six individuals from the archaeological site of Luistari in South-Western Finland.
s. 61-66: https://fns.uniba.sk/fileadmin/prif/svk ... ik2021.pdf

Kiitos, hyvä bongaus.
Admixture-tulosten perusteella siis aika suomalaisilta näyttävät.

[merimaa]

Huomasin vasta nyt, että Kristiinan aiemmin postaamassa PCA-kuvassa näkyy myös vielä julkaisemattomia muinais-DNA-näytteitä Suomesta. Ne on jaoteltu siinä maantieteellisesti Lounais- ja Koillis-Suomen näytteisiin ja niitä voi verrata muihin rautakauden, viikinkiajan ja keskiajan näytteisiin Suomen lähialueilta.
viewtopic.php?f=21&t=3343#p63816

Näytteiden nimet näkyvät PCA-kuvan oikeassa reunassa, mutta se osa kuvasta saattaa leikkautua pois. Jos niin käy, kuvan voi tallentaa omalle koneelle ja katsoa sitä erillisellä ohjelmalla.

[merimaa]

Outi Vesakoski on käynyt pitämässä yleisöluennon Turun kaupunginkirjastossa ja tallenne siitä on katsottavissa kirjaston Facebook-sivulla. Luennon aiheena on karjalaisten evakoiden muutto ja sopeutuminen uusille alueille Suomessa, mutta luennon alussa on myös yleistä teoriaa, jota voi soveltaa esimerkiksi uralilaisten kielten puhujien muuttoliikkeisiin pronssi- ja rautakaudella.
https://www.facebook.com/watch/?v=398563419578168

Luentotallennetta kannattaa katsoa varsinkin 9:00-11:00 minuutin kohdalta, missä Vesakoski puhuu siitä, miten muinais-DNA-tutkimuksen perusteella on saatu tietoa myös muuttoliikkeistä, joissa muuttajien perimällä ei ole ollut jatkuvuutta nykyaikaan asti. Esimerkiksi Kuolan niemimaalla on ollut Vesakosken mukaan sellaisia yksilöitä tai ryhmiä, joissa on ollut perimää, jota ei ole enää missään muualla. Nämä ryhmät selviytyivät Kuolan niemimaalla satoja tai jopa tuhansia vuosia, mutta sitten tapahtui jotain ja ne kuolivat sukupuuttoon.

Ellei Kuolan niemimaalta ole lähiaikoina tulossa uusia muinais-DNA-näytteitä, Vesakosken mainitsemat ryhmät kuulostavat minusta Bolshoy Olenyi Ostrovin asukkailta.

[Jaska]

Outi Vesakoski on käynyt pitämässä yleisöluennon Turun kaupunginkirjastossa ja tallenne siitä on katsottavissa kirjaston Facebook-sivulla. Luennon aiheena on karjalaisten evakoiden muutto ja sopeutuminen uusille alueille Suomessa, mutta luennon alussa on myös yleistä teoriaa, jota voi soveltaa esimerkiksi uralilaisten kielten puhujien muuttoliikkeisiin pronssi- ja rautakaudella.
https://www.facebook.com/watch/?v=398563419578168

Luentotallennetta kannattaa katsoa varsinkin 9:00-11:00 minuutin kohdalta, missä Vesakoski puhuu siitä, miten muinais-DNA-tutkimuksen perusteella on saatu tietoa myös muuttoliikkeistä, joissa muuttajien perimällä ei ole ollut jatkuvuutta nykyaikaan asti. Esimerkiksi Kuolan niemimaalla on ollut Vesakosken mukaan sellaisia yksilöitä tai ryhmiä, joissa on ollut perimää, jota ei ole enää missään muualla. Nämä ryhmät selviytyivät Kuolan niemimaalla satoja tai jopa tuhansia vuosia, mutta sitten tapahtui jotain ja ne kuolivat sukupuuttoon.

Ellei Kuolan niemimaalta ole lähiaikoina tulossa uusia muinais-DNA-näytteitä, Vesakosken mainitsemat ryhmät kuulostavat minusta Bolshoy Olenyi Ostrovin asukkailta.

Joo, luultavimmin niitä. Peltolan et al. 2023 qpAdm-tulosten mukaan vielä levänluhtalaiset voisivat olla puoliksi BOO-tyyppisen väestön jälkeläisiä. Kuitenkin saamelaiset näyttävät koostumukseltaan nuorakeraamikkovaltaisilta kuten kaikki muutkin pohjoiseurooppalaiset, eli aiemmat väestöt olisi enimmälti syrjäytetty.

Mutta niin kauan kuin joka tutkimus antaa erilaisen tuloksen, pidetään vielä mahdollisuudet avoinna. Ehkä vielä joskus löytyvät niin oikeat juuriväestöt vertailuun, että asiaan saadaan jonkinlainen varmuus - ehkä ei...

[Kristiina]

Kyllä kai muutokset alueilla, joilla on hyvin vähän ihmisiä, voivat olla huomattavan suuria verrattuna alueisiin, joilla on suuri ihmistiheys. Jos Kuolassa oli pronssikaudella pari sataa tai jopa tuhatkuntakin ihmistä, ei ole mitenkään yllättävää, ettei heidän geeneistään löydy jälkeä nykyisten menetelmien tarkkuudella. Bolshoyn arkeologisesta kuvauksesta jäi mieleen, että väestön terveydentila ei ollut kovin hyvä. Heillä taisi olla riisitautia ja kaikenlaista muutakin terveydellistä ongelmaa elinolosuhteista johtuen. Sekin on hyvin mahdollista, että jokin epidemia tai luonnon katastrofi pyyhkäisi koko Kuolan väestön pois jossain vaiheessa.