Tiivistelmiä ISBA 10 -konferenssista (13.-16.9.2023)

[merimaa]

Tässä tiivistelmiä ensi viikolla Tartossa järjestettävästä konferenssista. Kolme ensimmäistä listalla kannattaa ainakin silmäillä ja muitakin voi vilkaista, jos mielenkiintoa riittää.

10th Meeting of the International Society for Biomolecular Archaeology (ISBA)
13th–16th September 2023, Estonian National Museum, Tartu, Estonia
Abstract Book: https://qr.codes/cEpVnh

Sanni Peltola: The Noaidi of Giggajávri (Fi. Kitka) - Life history of a Sámi shaman found in Kuusamo, Finland (sivu 224)
Yusuf Can Özdemir: Genetic history of the Altai Population 4th-14th centuries (sivu 82)
Michał Golubiński: Y-chromosome analysis of Bronze Age populations from the territory of present-day Poland (sivu 214)

Frederik Seersholm: An Outbreak of the Stone Age Plague in a Large Extended Family (sivu 92)
Ester Oras: Farmers hunt: multi-proxy analysis reveals complex subsistence systems at the dawn of early farming in the NE Baltic (sivu 122)
Ábel Fóthi: An admixture of people conquered the Carpathian basin in the 10th century (sivu 213)
Kadri Irdt: Ancient birch tar as new source material for studying the human past in the Baltics (sivu 216)
Elina Salmela: The skull of a saint? A genetic analysis of the purported skeletal remains of Bishop Henry from the Cathedral of Turku, Finland (sivu 230)
Bea Szeifert: Analysis of genetic connections between the medieval communities of the Dniester Valley and the Carpathian Basin (sivu 238)
Daniel Tabin: Mixed Turkic and Mongolic ancestry reveals complex history and origin of the Tu and other Chinese populations (sivu 241)
Ruairidh Macleod: Palaeogenomics of Stone Age Hunter-Gatherers at Lake Baikal (sivu 249, ei sisällä kiinnostavaa tietoa)
Anne-Mai Ilumäe: Human and language migration to the shores of the Gulf of Finland during the Iron Age - Finnic languages, tarand burial culture and climate anomalies (sivu 324, sama tiivistelmä kuin aiemmassa konferenssissa)

[merimaa]

Sanni Peltola: The Noaidi of Giggajávri (Fi. Kitka) - Life history of a Sámi shaman found in Kuusamo, Finland

In 1970, a shallow burial containing the remains of a middle-aged man was discovered in Kuusamo, North-East Finland. The burial goods included artefacts associated with Sámi cultural heritage, such as a drum hammer and bronze rings, and the individual was interpreted as a noaidi, a Sámi shaman. The burial dates to the turn of the 16th and 17th centuries, when Kuusamo was home to the Kemi Sámi, an indigenous group who spoke a now-extinct southern Sámi language. Today, the area is occupied by Finns – Finnish immigration to the area started in the 17th century and the local Sámi-speaking communities disappeared in the 19th century. The individual is the only currently known pre-modern individual from Kuusamo, and his remains have drawn interest in both researchers and the public. Here, we studied the life history of the individual using archaeogenetics and isotopes of carbon, nitrogen, oxygen and strontium. Our results show that the individual’s ancestry is consistent with his presumed connection to Sámi, and he likely represents the local Kemi Sámi group. Despite the genetic similarity, we found that present-day Sámi carry more West European ancestry than our studied individual does. Therefore, it is possible that Kemi Sámi differed from the more northern Sámi, or that the present-day Sámi received West European gene flow during the last centuries. We also compared the new genetic data to contemporary Finnish-speaking inhabitants of Kuusamo, but found no evidence of extensive Sámi-related contribution in them. The isotopes clarify the individual’s lifetime mobility and livelihood and indicate that he was highly mobile during his lifetime. The strontium values representing early childhood are consistent with expected values for the bedrock of Finland, but values reflecting the individual’s place of residence during adolescence are highly unusual for Finland. The low values of oxygen, together with dietary modelling, may hint towards the coast of the Arctic Ocean.

Yusuf Can Özdemir: Genetic history of the Altai Population 4th-14th centuries

We present over 100 genomes from the 4th-14th centuries of the Altai region that shed light on complex population histories of the highly mobile Medieval communities in that area. Preliminary results show that the Medieval period inhabitants of the Altai had a heterogeneous genetic profile, being variously related to ancient and modern North Asian, East Asian and Eurasian steppe populations. The results indicate multiple population movement and admixture events, which happened possibly along the political changes in Central Asia. Bearing high Ancestral North Eurasian ancestry, the Samoyed-affiliated population of the Odintsovo culture was formed by an admixture between their genetically more northern ancestors and the nomadic Bulan-Koby people of the Altai, later assimilating and integrating various other steppe groups. The new data from the Bulan-Koby population, archaeologically connected with the nomadic empires Xiongnu, Xianbei and Rouran, suggest genetic connections with the proposedly Iranian-speaking Saka people. Early Turkic culture developed upon the Bulan-Koby culture in the study area. The data shows that Bronze and Iron Age steppe and East Eurasian precursor populations had genetic influences on later Turkic groups. East Eurasian ancestry increased significantly in the Altai region in the period after the establishment of the Turkic Khaganate. The collapse of the Second Turkic Khaganate heralded new population movements, saw the formation of the Turkic-related Srostki culture and accelerated the Turkification of Samoyedic people of Western Siberia.

Michał Golubiński: Y-chromosome analysis of Bronze Age populations from the territory of present-day Poland

The aim of this study was to determine the origin and genetic structure of male lineages from the Mierzanowice culture (2300-1600 BC), the Trzciniec culture (1900-1000 BC) and the Lusatian culture (1350-400 BC), which occupied the territory of the present-day Poland using the Y-chromosome-wide SNPs. [...] The analysed material consisted of skeletal fragments collected from 46 Bronze Age individuals. The samples with more than 1% of endogenous DNA, after sex determination, were subjected to targeted enrichment with a custom in-house-designed panel of 10k Y-chromosome SNPs and/or with myBaits Expert Human Affinities Prime Plus. The Y-chromosome haplogroup was determined for 25 individuals. Most of the Bronze Age individuals belonged to R1a haplogroup subclades. There were also individuals belonging to haplogroup I2a and O2a-L465.

[mahola]

Siellä on myös oheinen kiinnostava:

ABSTRACT ODAP-006

Human and language migration to the
shores of the Gulf of Finland during the
Iron Age - Finnic languages, tarand burial
culture and climate anomalies.
Speaker: Anne-Mai Ilumäe
University of Tartu, Estonia
Co-authors: Jussi Moisio1, Päivi Onkamo1, Outi Vesakoski1, Markku Oinonen2
1 University of Turku, Finland
2 University of Helsinki, Finland

Abstract:
The pre-Roman Iron Age brought a change in burial practises to the southern shores of
the Gulf of Finland – the appearance of tarand (low fence) graves: burial sites surrounded
by roughly rectangular stone fences built of boulders of varying sizes and re-deposited

piles of bones suggesting some sort of ritual activities performed on site. Earliest tarand-
graves belong to the coastal zones of northern and western Estonia, with later findings

unearthed in central Estonia, northern Latvia, southwestern Finland, Ingria and the
eastern part of Sweden. In Estonia and northern Latvia, tarand-type graves remained in
use throughout the Roman Iron Age until ca 500 AD. Tarand-graves and specific types of
archaeological items set apart territories north of the Väina River from the southern
areas. The sharp cultural boundary could potentially manifest a linguistic and ethnic
border that emerged during the Roman Iron Age between speakers of Finnic and Baltic
languages (Lang 2007). In holistic and interdisciplinary study of human history, time is the
invisible thread binding different scientific fields. Our research aims to examine the
potential connection between tarand-graves and the arrival of Proto-Finnic to the
northwestern Eurasia through a unified chronological enquiry. We produced a total of 9
new radiocarbon dates of bone collagen from Finnish and Ingrian tarand-graves and

analysed them in conjunction with published radiocarbon dates from Estonian tarand-
sites, time estimates of linguistic disintegration and climatic events. We formally test the

chronological succession of events to explore the question whether the temporal period
of early tarand-graves matches with the proposed diversification timeframe for western
Uralic languages and with a timeline of climate anomalies of the late Holocene.
References: Lang, V. (2007). Baltimaade pronksi- ja rauaaeg. Tartu: Tartu Ülikooli
Kirjastus.

[rcislandlake]

Sanni Peltola: The Noaidi of Giggajávri (Fi. Kitka) - Life history of a Sámi shaman found in Kuusamo, Finland

In 1970, a shallow burial containing the remains of a middle-aged man was discovered in Kuusamo, North-East Finland. The burial goods included artefacts associated with Sámi cultural heritage, such as a drum hammer and bronze rings, and the individual was interpreted as a noaidi, a Sámi shaman.

Despite the genetic similarity, we found that present-day Sámi carry more West European ancestry than our studied individual does. Therefore, it is possible that Kemi Sámi differed from the more northern Sámi, or that the present-day Sámi received West European gene flow during the last centuries. We also compared the new genetic data to contemporary Finnish-speaking inhabitants of Kuusamo, but found no evidence of extensive Sámi-related contribution in them.

Muistelen, kun kuusamolaisten dna:ta kyseltiin. Olikohan tätä varten ? Tuleekohan Kitkan noidan muinaisdna gedmatchiin ? Isäni ja minä olemme gedmatchissa ja siinä viimeistään voisimme verrata dna:ta Kitkan noitaan. Meitähän ei kysytty mukaan tutkimukseen, sillä isän Kuusamo-taustainen suku muutti jo 1800-luvulla Kemijoen varrelle ja myöhemmin ympäri Suomea ja osa jopa Ruotsia. Mutta jos tosiaan ei kukaan ollut sukua tuolle Kitkan noidalle, olisi se vallan perin ihmeellistä...

Tästä voisi päätellä, että a) ei ollut kotoisin Kitkasta, vaikka sinne haudattiin, b) noidan kanssa mahdollisesti jaettu autosomaalidna:n osuus on todellakin lieventynyt näkymättömiin 450 vuoden aikana tai c) sitten sukututkimuksissa on oikeasti jotain pielessä. Nimittäin nyt oikeat mahdolliset jälkeläiset on mahdollista tavoittaa.

Jos tosiaan on kysytty juurikin oikeita henkilöitä dna-tutkimuksiin (Kitkan talvikylän saamelaisten jälkeläiset), niin ei pitäisi silloin olla tuolle henkilölle nollaosumia.
En vielä tahdo uskoa poliittiseen piilotteluun ja tulosten mulkkailuun, vaan että tiede oikeasti tutkii tutkittavan asian.

[Jaska]

Sanni Peltola: The Noaidi of Giggajávri (Fi. Kitka) - Life history of a Sámi shaman found in Kuusamo, Finland

In 1970, a shallow burial containing the remains of a middle-aged man was discovered in Kuusamo, North-East Finland. The burial goods included artefacts associated with Sámi cultural heritage, such as a drum hammer and bronze rings, and the individual was interpreted as a noaidi, a Sámi shaman.

Despite the genetic similarity, we found that present-day Sámi carry more West European ancestry than our studied individual does. Therefore, it is possible that Kemi Sámi differed from the more northern Sámi, or that the present-day Sámi received West European gene flow during the last centuries. We also compared the new genetic data to contemporary Finnish-speaking inhabitants of Kuusamo, but found no evidence of extensive Sámi-related contribution in them.

Muistelen, kun kuusamolaisten dna:ta kyseltiin. Olikohan tätä varten ? Tuleekohan Kitkan noidan muinaisdna gedmatchiin ? Isäni ja minä olemme gedmatchissa ja siinä viimeistään voisimme verrata dna:ta Kitkan noitaan. Meitähän ei kysytty mukaan tutkimukseen, sillä isän Kuusamo-taustainen suku muutti jo 1800-luvulla Kemijoen varrelle ja myöhemmin ympäri Suomea ja osa jopa Ruotsia. Mutta jos tosiaan ei kukaan ollut sukua tuolle Kitkan noidalle, olisi se vallan perin ihmeellistä...

Tästä voisi päätellä, että a) ei ollut kotoisin Kitkasta, vaikka sinne haudattiin, b) noidan kanssa mahdollisesti jaettu autosomaalidna:n osuus on todellakin lieventynyt näkymättömiin 450 vuoden aikana tai c) sitten sukututkimuksissa on oikeasti jotain pielessä. Nimittäin nyt oikeat mahdolliset jälkeläiset on mahdollista tavoittaa.

Jos tosiaan on kysytty juurikin oikeita henkilöitä dna-tutkimuksiin (Kitkan talvikylän saamelaisten jälkeläiset), niin ei pitäisi silloin olla tuolle henkilölle nollaosumia.
En vielä tahdo uskoa poliittiseen piilotteluun ja tulosten mulkkailuun, vaan että tiede oikeasti tutkii tutkittavan asian.

"Ei mittavasti perimää Kitkan noidalta." Sehän selittyy jo aikasyvyydestä: jos noita olisi syntynyt vaikka 1550, niin 450 vuotta tarkoittaisi jo 15-18 sukupolvea. Jo seitsemässä sukupolvessa yksittäisen esivanhemman laskennallinen osuus jää alle 1 %, ja kymmenessä sukupolvessa jo alle promillen.

Lisäksi Kuusamossahan tunnetusti suomalaisten osuus väestöstä jo varhain ohitti saamelaisten osuuden, joten nämä olisivat joka tapauksessa selvä vähemmistöjuuri nykykuusamolaisille. Keski-Lapissa saamelaissuvutkin ehtivät osallistua väestönkasvuun eivätkä jääneet samalla lailla marginaalisiksi nykyväestön juurena.

Isä- ja äitilinjoista voisi sitten riittävän läheisiä osumia löytyäkin, mutta harvoin akateemisille näytteille tehdään kovinkaan tarkkaa Y-DNA-testausta. MtDNA:ssa puolestaan pieni koko jättää tuloksen yleensä epätarkaksi, ellei juuri ennen näytettä ole sattunut tapahtumaan poikkeuksellisia mutaatioita.

[rcislandlake]

Sanni Peltola: The Noaidi of Giggajávri (Fi. Kitka) - Life history of a Sámi shaman found in Kuusamo, Finland

In 1970, a shallow burial containing the remains of a middle-aged man was discovered in Kuusamo, North-East Finland. The burial goods included artefacts associated with Sámi cultural heritage, such as a drum hammer and bronze rings, and the individual was interpreted as a noaidi, a Sámi shaman.

Despite the genetic similarity, we found that present-day Sámi carry more West European ancestry than our studied individual does. Therefore, it is possible that Kemi Sámi differed from the more northern Sámi, or that the present-day Sámi received West European gene flow during the last centuries. We also compared the new genetic data to contemporary Finnish-speaking inhabitants of Kuusamo, but found no evidence of extensive Sámi-related contribution in them.

Muistelen, kun kuusamolaisten dna:ta kyseltiin. Olikohan tätä varten ? Tuleekohan Kitkan noidan muinaisdna gedmatchiin ? Isäni ja minä olemme gedmatchissa ja siinä viimeistään voisimme verrata dna:ta Kitkan noitaan. Meitähän ei kysytty mukaan tutkimukseen, sillä isän Kuusamo-taustainen suku muutti jo 1800-luvulla Kemijoen varrelle ja myöhemmin ympäri Suomea ja osa jopa Ruotsia. Mutta jos tosiaan ei kukaan ollut sukua tuolle Kitkan noidalle, olisi se vallan perin ihmeellistä...

Tästä voisi päätellä, että a) ei ollut kotoisin Kitkasta, vaikka sinne haudattiin, b) noidan kanssa mahdollisesti jaettu autosomaalidna:n osuus on todellakin lieventynyt näkymättömiin 450 vuoden aikana tai c) sitten sukututkimuksissa on oikeasti jotain pielessä. Nimittäin nyt oikeat mahdolliset jälkeläiset on mahdollista tavoittaa.

Jos tosiaan on kysytty juurikin oikeita henkilöitä dna-tutkimuksiin (Kitkan talvikylän saamelaisten jälkeläiset), niin ei pitäisi silloin olla tuolle henkilölle nollaosumia.
En vielä tahdo uskoa poliittiseen piilotteluun ja tulosten mulkkailuun, vaan että tiede oikeasti tutkii tutkittavan asian.

"Ei mittavasti perimää Kitkan noidalta." Sehän selittyy jo aikasyvyydestä: jos noita olisi syntynyt vaikka 1550, niin 450 vuotta tarkoittaisi jo 15-18 sukupolvea. Jo seitsemässä sukupolvessa yksittäisen esivanhemman laskennallinen osuus jää alle 1 %, ja kymmenessä sukupolvessa jo alle promillen.

Lisäksi Kuusamossahan tunnetusti suomalaisten osuus väestöstä jo varhain ohitti saamelaisten osuuden, joten nämä olisivat joka tapauksessa selvä vähemmistöjuuri nykykuusamolaisille. Keski-Lapissa saamelaissuvutkin ehtivät osallistua väestönkasvuun eivätkä jääneet samalla lailla marginaalisiksi nykyväestön juurena.

Isä- ja äitilinjoista voisi sitten riittävän läheisiä osumia löytyäkin, mutta harvoin akateemisille näytteille tehdään kovinkaan tarkkaa Y-DNA-testausta. MtDNA:ssa puolestaan pieni koko jättää tuloksen yleensä epätarkaksi, ellei juuri ennen näytettä ole sattunut tapahtumaan poikkeuksellisia mutaatioita.

Joo. Laskennallisesti olen päässyt saamelaisen autosomaalidnan lukemaan isäni kohdalla 6,8 %, itselläni 3,4 % ja pojallani 1,7 %.. Vähenee mutta kuitenkin jotain.. Onhan se totta, että 93 % on jo isällänikin aivan muuta autosomaalidna:ta, mutta on kuitenkin jonkin verran. Eikä tuo ole kuin kirkonkirjojen lukema. Sitähän ei tiedä, kuinka paljon enemmän on, kun varhaisimmissa kirjoissa ei ole muuta kuin isännät. Mistä sitten puolisonsa saaneet ?

[merimaa]

the Samoyed-affiliated population of the Odintsovo culture was formed by an admixture between their genetically more northern ancestors and the nomadic Bulan-Koby people of the Altai

Yusuf Can Özdemirin tiivistelmässä mainittu Bulan-Kobyn kulttuuri liittyy Genarchivist-foorumilla julkaistun posterin mukaan turkinsukuisille väestöille enemmän tai vähemmän yhteiseen perimäkomponenttiin.
https://genarchivist.com/showthread.php ... 21#pid3221

[merimaa]

Kitkan noidasta on tullut vähän lisää tietoa, koska suomalaiset tutkijat ovat lähettäneet uuden tiivistelmän ensi kesänä järjestettävään konferenssiin (30th EAA Annual Meeting in Rome, Italy 28 - 31 August 2024).

”We also analyzed IBD sharing between the noaidi and the contemporary population of Finland, and found the highest levels of IBD sharing in eastern Lapland, but relatively low in Kuusamo. ”

https://submissions.e-a-a.org/eaa2024/r ... tract=4480

Englannin sana ”contemporary” on tässä vähän monitulkintainen, koska se voi tarkoittaa joko nykyaikaista tai samanaikaista noidan kanssa. Toisin sanoen joko ”existing or happening now, and therefore seeming modern” tai ”belonging to the same period, or to a stated period in the past”. Nykyaikainen on joka tapauksessa varmaan järkevämpi tulkinta, koska noita on käsittääkseni ainoa historiallisen ajan saamelainen muinaisnäyte, joka tutkijoilla tällä hetkellä on.

[Jaska]

Kitkan noidasta on tullut vähän lisää tietoa, koska suomalaiset tutkijat ovat lähettäneet uuden tiivistelmän ensi kesänä järjestettävään konferenssiin (30th EAA Annual Meeting in Rome, Italy 28 - 31 August 2024).

”We also analyzed IBD sharing between the noaidi and the contemporary population of Finland, and found the highest levels of IBD sharing in eastern Lapland, but relatively low in Kuusamo. ”

https://submissions.e-a-a.org/eaa2024/r ... tract=4480

Englannin sana ”contemporary” on tässä vähän monitulkintainen, koska se voi tarkoittaa joko nykyaikaista tai samanaikaista noidan kanssa. Toisin sanoen joko ”existing or happening now, and therefore seeming modern” tai ”belonging to the same period, or to a stated period in the past”.

Kiitos! Hienoa että IBD-jaksot otettiin vertailuun. Tuossa "contemporary" tarkoittaa nykyhetken väestöjä, koska tiettävästi ei ole saatavilla saati tutkittu neljänsadan vuoden takaisia Suomen alueväestöjä.

Kuusamon väestöpohja suomalaistuikin hyvin nopeasti verrattuna Itä-Lappiin. Ennen vuotta 1763 Maanselän ja Kitkan veronmaksajista enää 15 % oli lappalaisia, kun taas Kuolajärvellä ja Kemikylässä vielä 100 %. Siksi on aivan odotuksenmukaista, että geneettinen yhteys saamelaisiin on säilynyt paremmin Itä-Lapissa kuin Kuusamossa.

[Palokärki]

Kuusamon väestöpohja suomalaistuikin hyvin nopeasti verrattuna Itä-Lappiin. Ennen vuotta 1763 Maanselän ja Kitkan veronmaksajista enää 15 % oli lappalaisia, kun taas Kuolajärvellä ja Kemikylässä vielä 100 %. Siksi on aivan odotuksenmukaista, että geneettinen yhteys saamelaisiin on säilynyt paremmin Itä-Lapissa kuin Kuusamossa.

Tarkennan vähän Kuolajärven osalta. Sain pari vuotta sitten pyytämättä ja yllättäen Kuolajärven lapinkylä ry:n jäsenhakemuksen liitteineen. Yksi liitteistä on maakirjaote vuodelta 1762, johon lähettäjä (paikallinen sukututkija) oli erotellut saamelaiset ja suomalaiset. Otteessa on 39 nimeä, joista 28 on saamelaisia (n. 72%), 10 on suomalaisia ja 1 on merkitty '?':llä (Jousi nimeltään). Lisäksi yksi suomalaisista on Onkamojärvellä asunut Lämsä, jonka vaiheita on selvitelty juurta jaksaen genealogia- foorumilla. Tämä Lämsä on merkitty vanhaksi nimismieheksi eli hän oli hyvää vauhtia saamelaistumassa.

Keminkylän vastaavia lukemia en tiedä.

[Jaska]

Kuusamon väestöpohja suomalaistuikin hyvin nopeasti verrattuna Itä-Lappiin. Ennen vuotta 1763 Maanselän ja Kitkan veronmaksajista enää 15 % oli lappalaisia, kun taas Kuolajärvellä ja Kemikylässä vielä 100 %. Siksi on aivan odotuksenmukaista, että geneettinen yhteys saamelaisiin on säilynyt paremmin Itä-Lapissa kuin Kuusamossa.

Tarkennan vähän Kuolajärven osalta. Sain pari vuotta sitten pyytämättä ja yllättäen Kuolajärven lapinkylä ry:n jäsenhakemuksen liitteineen. Yksi liitteistä on maakirjaote vuodelta 1762, johon lähettäjä (paikallinen sukututkija) oli erotellut saamelaiset ja suomalaiset. Otteessa on 39 nimeä, joista 28 on saamelaisia (n. 72%), 10 on suomalaisia ja 1 on merkitty '?':llä (Jousi nimeltään). Lisäksi yksi suomalaisista on Onkamojärvellä asunut Lämsä, jonka vaiheita on selvitelty juurta jaksaen genealogia- foorumilla. Tämä Lämsä on merkitty vanhaksi nimismieheksi eli hän oli hyvää vauhtia saamelaistumassa.

Keminkylän vastaavia lukemia en tiedä.

Okei, mielenkiintoista. Nuo minun numeroni ovat Matti Enbuskelta ja perustuvat verostatukseen. Tietysti suomalainen on voinut päästä lapinverolle ryhtymällä lappalaisen vävyksi, ja joku saamelainen on voinut jo varhain ryhtyä tilalliseksi. Paikallis- ja sukuhistoriallinen tutkimus antaa tietysti tarkemman kuvan yksilötasolla.

[Palokärki]

Okei, mielenkiintoista. Nuo minun numeroni ovat Matti Enbuskelta ja perustuvat verostatukseen. Tietysti suomalainen on voinut päästä lapinverolle ryhtymällä lappalaisen vävyksi, ja joku saamelainen on voinut jo varhain ryhtyä tilalliseksi. Paikallis- ja sukuhistoriallinen tutkimus antaa tietysti tarkemman kuvan yksilötasolla.

Tällaiseen tarkempaan menettelyyn jouduttiin kaiketi siksi, koska Ylä-Lapin suunnasta kuului kritiikkiä, että veroluetteloita ei voi käyttää polveutumisen perusteena, kun etninen suomalainen saattoi päästä naimakaupoillakin lapinkylän jäseneksi ja lapinverolle. Eli tässä niillä geeneillä äkkiä olikin suuri merkitys, vaikka toisissa tilanteissa ratkaisevaa olikin kulttuurillinen yhteys eikä suinkaan geenit. Normimeininkiä 'kuka on saamelainen'- keskustelun ympärillä.

[Jaska]

Okei, mielenkiintoista. Nuo minun numeroni ovat Matti Enbuskelta ja perustuvat verostatukseen. Tietysti suomalainen on voinut päästä lapinverolle ryhtymällä lappalaisen vävyksi, ja joku saamelainen on voinut jo varhain ryhtyä tilalliseksi. Paikallis- ja sukuhistoriallinen tutkimus antaa tietysti tarkemman kuvan yksilötasolla.

Tällaiseen tarkempaan menettelyyn jouduttiin kaiketi siksi, koska Ylä-Lapin suunnasta kuului kritiikkiä, että veroluetteloita ei voi käyttää polveutumisen perusteena, kun etninen suomalainen saattoi päästä naimakaupoillakin lapinkylän jäseneksi ja lapinverolle. Eli tässä niillä geeneillä äkkiä olikin suuri merkitys, vaikka toisissa tilanteissa ratkaisevaa olikin kulttuurillinen yhteys eikä suinkaan geenit. Normimeininkiä 'kuka on saamelainen'- keskustelun ympärillä.

Niinpä, kiistan kumpikin osapuoli tykkää levitellä mustamaalaavia valheita vastapuolesta. Siis ainakin nämä netin äänekkäät. Eivätkä pysty hyväksymään todellisuutta oman aivopestyn propagandansa ulkopuolella. Tämä asetelma takaa hienosti sen, ettei sopua tulla koskaan löytämään.