merimaa kirjoitti:Onko jossain vaiheessa tapahtunut sellainen kielenvaihto, että alun perin saamen- tai muunkielisille kuuluneet, idästä päin saapuneet linjat ovat jatkaneet leviämistä suomenkielisten kantajien mukana? Lueskelin vanhoja kirjoituksia Alkuperäsivustolta ja niissä oli minusta myös sellaisia ajatuksia (esimerkiksi https://www.alkuperasivusto.fi/Metsasaamelainen_N.pdf).
Jaska kirjoitti:(Esi)muinaiskarjalaiset saavuttivat Laatokan vasta arviolta noin 800 jaa.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:(Esi)muinaiskarjalaiset saavuttivat Laatokan vasta arviolta noin 800 jaa.
Saapuen mistä suunnasta?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:(Esi)muinaiskarjalaiset saavuttivat Laatokan vasta arviolta noin 800 jaa.
Saapuen mistä suunnasta?
Jaska kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:(Esi)muinaiskarjalaiset saavuttivat Laatokan vasta arviolta noin 800 jaa.
Saapuen mistä suunnasta?
Lännestä eli Lounais-Suomesta, perustuen siihen, että on yhteisiä pohjoiskantasuomalaisia äänteenmuutoksia ja sanoja sekä yhteisiä kantaskandinaavisia lainasanoja ja että Lounais-Suomi on kulttuurisestikin vanhinta itämerensuomalaista aluetta Suomenlahden pohjoispuolella. Itämerensuomalaisena pidetyn kulttuurin leviämistä lännestä itään voidaan seurata arkeologisesta aineistosta. Lisäksi idempänä tiedetään puhutun aiemmin muita kieliä kuten saamelais- ja x-kieliä (tosin saamea on puhuttu myös lännessä).
Kinaporin kalifi kirjoitti:Suplementissa on tietoja levikistä SNP-tasolla, esim. oma N-Z1941 yleisin Kymenlaakso > N-Z19830 yleisin Etelä-Karjala, ilmeisesti siis Lappee. Etelärannikolla näyttäisi muutenkin olevan karjalaislinjaa, mikä saattaa liittyä siihen että karjalaislinjaa on havaittu myös Virossa, ilmeisesti nimenomaan Itä-Virossa, milloin sitten onkaan rannikolla levinnyt.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Saapuen mistä suunnasta?
Lännestä eli Lounais-Suomesta, perustuen siihen, että on yhteisiä pohjoiskantasuomalaisia äänteenmuutoksia ja sanoja sekä yhteisiä kantaskandinaavisia lainasanoja ja että Lounais-Suomi on kulttuurisestikin vanhinta itämerensuomalaista aluetta Suomenlahden pohjoispuolella. Itämerensuomalaisena pidetyn kulttuurin leviämistä lännestä itään voidaan seurata arkeologisesta aineistosta. Lisäksi idempänä tiedetään puhutun aiemmin muita kieliä kuten saamelais- ja x-kieliä (tosin saamea on puhuttu myös lännessä).
Tarkoitatko tässä muinaiskarjalaisilla karjalaista N-haploa vai sitä, että muinaiskarjala tuli lännestä, esim. läntisen N-haplon ja I-haplon tuomana?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Olisikohan N-Z1936 pohjainen linja jakautunut jo ossain Syvärin tienoilla, Laatokan jakaessa sen jälkeen ekspansioalueet? Olisi kiintoisaa tietää, mikä on ollut ryhmien tilanne Aunuksessa. Kielet olisivat sen jälkeen olleet aluksi siirtymämurteita, myöhäisemmän merjan ja saamen välillä? Savolaislinjan murre olisi päätynyt (osin) varsinaissaameksi, osa olisi taas vain vaihtanut imsuun. Karjalaislinja olisi puhunut enemmän merjaan painottuvaa murretta ja olisi ehkä maantieteen pohjalta vaihtanut imsuun jo savolaisryhmiä aiemmin?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 97 vierailijaa