Preussner et al.: Dual paths of haplogroup N1a1 into Finland

[merimaa]

Annina Preussner, Jaakko Leinonen, Juha Riikonen, Matti Pirinen, Taru Tukiainen. (preprint).
Y chromosome sequencing data suggests dual paths of haplogroup N1a1 into Finland.
https://www.biorxiv.org/content/10.1101 ... 3.581727v1

”Practically all N1a1 carriers belonged to the haplogroup N1a1a1a1a (F4155) after which the haplogroup divided into sublineages N1a1a1a1a1a (CTS2929) (35.5% of N1a1), N1a1a1a1a2a1a1a1a (CTS1950) (35.4% of N1a1) and N1a1a1a1a2a1a1a1b (Z4878) (25.2% of N1a1) (Figure 2B-C; Table S3). We estimated the TMRCAs for haplogroup N1a1a1a1a1a (CTS2929) at 4,995 ya, for N1a1a1a1a2a1a1a1a (CTS1950) at 1,754 ya and for
N1a1a1a1a2a1a1a1b (Z4878) at 2,986 ya, respectively (Table S4).”

”Out of the three identified N1a1 sublineages (Figure 2B-C), haplogroups N1a1a1a1a2a1a1a1a (CTS1950) (35% of N1a1) and N1a1a1a1a2a1a1a1b (Z4878) (25% of N1a1) displayed enrichment predominantly to southeast and northeast of the country, respectively (Figure 3B, Table S6)[. ...] In contrast to these eastern enriched N1a1 lineages, haplogroup N1a1a1a1a1a (CTS2929) (36% out of N1a1) was enriched to the opposite side of the country (p = 3.8e-11, df = 18) (Figure 3B; Table S6).”

”The northeastern enriched lineages, N1a1a1a1a2a1a1a1a (CTS1950) and N1a1a1a1a2a1a1a1b (Z4878), were both enriched in Savo-Karelia ancestry in a similar manner to the main haplogroup N1a1 (Figure 4G). However, carriers of the southwestern enriched lineage N1a1a1a1a1a (CTS2929) deviated from this ancestry pattern, displaying a higher proportion of southwestern ancestry compared to the other N1a1 lineages (Figure 4H; Figure S5).”

”[D]istinct autosomal genetic characteristics within these haplogroup N1a1 sublineages, support[_] the idea of a possible southwestern introduction for haplogroup N1a1a1a1a1a (CTS2929) and eastern introduction for N1a1a1a1a2a1a1 (Z1926) [-> Z4878, CTS1950] into the country.”

[Jaska]

Mielenkiintoinen tutkimus. Suomalaisten N-miesten kolme pääryhmää näyttävät kaikki hieman erilaista päälevinneisyyttä: "karjalainen" CTS1950 on yleisin kaakossa, "savolainen" Z4878 koillisessa ja "balttilainen" CTS2929 lounaassa. Viime mainitun linjan he katsovat levinneen Lounais-Suomeen Virosta, kaksi muuta olisivat tulleet itäistä reittiä.

"we further distinguish an eastern enrichment for sublineage I1a1b1a4a1a1b1a4b (Y8954), carried by 2% of the population. While this enrichment pattern could indicate an eastern direction of arrival, the gradual shift from west to east in the enrichment pattern seen for the phylogenetically higher nodes of this lineage (such as I1a1b1a4a1a1b, CTS2242), rather suggests population movements from the west causing this eastern enrichment pattern."

Eli vaikka I1:n tietty alahaploryhmä onkin rikastunut idässä, asteittainen muutos frekvenssissä voidaan kuitenkin selittää lähtien siitä, että se on levinnyt lännestä itään.

R1a:sta Suomesta löytyy lähinnä venäläisille ja balteille tyypillisiä alahaploryhmiä, myös lännestä. Ruotsalaisille tyypillisiä ei juurikaan löydy.

Isälinjoille ja autosomaaliselle eli genominlaajuiselle perimälle on myös kehittynyt asutushistoriallinen yhteys, joka paljastaa viimeaikaiset muuttoliikkeet. Niinpä Lounais-Suomen N-miehistä niillä, joilla on lounainen N-isälinja, on myös enemmän lounaista perimää kuin niillä, joilla on itäisempi N-isälinja. Vähemmän selvänä samanlainen korrelaatio näkyy myös Pohjois-Karjalassa: lounaisen N-isälinjan kantajilla on enemmän lounaista autosomaalista perimää.

[merimaa]

Onko jossain vaiheessa tapahtunut sellainen kielenvaihto, että alun perin saamen- tai muunkielisille kuuluneet, idästä päin saapuneet linjat ovat jatkaneet leviämistä suomenkielisten kantajien mukana? Lueskelin vanhoja kirjoituksia Alkuperäsivustolta ja niissä oli minusta myös sellaisia ajatuksia (esimerkiksi https://www.alkuperasivusto.fi/Metsasaamelainen_N.pdf).

[Jaska]

Onko jossain vaiheessa tapahtunut sellainen kielenvaihto, että alun perin saamen- tai muunkielisille kuuluneet, idästä päin saapuneet linjat ovat jatkaneet leviämistä suomenkielisten kantajien mukana? Lueskelin vanhoja kirjoituksia Alkuperäsivustolta ja niissä oli minusta myös sellaisia ajatuksia (esimerkiksi https://www.alkuperasivusto.fi/Metsasaamelainen_N.pdf).

Joo, kyllä se näyttää väistämättömältä päätelmältä. Nämä isälinjat ovat alueella paljon vanhempia kuin itämerensuomalainen etnisyys. (Esi)muinaiskarjalaiset saavuttivat Laatokan vasta arviolta noin 800 jaa. Noin 1100-luvulla alkoi muinaiskarjalaisten levittäytyminen Lappeen ja Mikkelin suuntiin, mistä syntyivät vastaavasti Suomen eteläkarjalaisten ja savolaisten idut. Sitten 1400-luvulta alkaen alkoi vasta savolaisten levittäytyminen Mikkelin seudulta laajemmalle.

[Kinaporin kalifi]

(Esi)muinaiskarjalaiset saavuttivat Laatokan vasta arviolta noin 800 jaa.

Saapuen mistä suunnasta?

[Kinaporin kalifi]

(Esi)muinaiskarjalaiset saavuttivat Laatokan vasta arviolta noin 800 jaa.

Saapuen mistä suunnasta?

EDIT Suplementissa on tietoja levikistä SNP-tasolla, esim. oma N-Z1941 yleisin Kymenlaakso > N-Z19830 yleisin Etelä-Karjala, ilmeisesti siis Lappee. Etelärannikolla näyttäisi muutenkin olevan karjalaislinjaa, mikä saattaa liittyä siihen että karjalaislinjaa on havaittu myös Virossa, ilmeisesti nimenomaan Itä-Virossa, milloin sitten onkaan rannikolla levinnyt.

[Jaska]

(Esi)muinaiskarjalaiset saavuttivat Laatokan vasta arviolta noin 800 jaa.

Saapuen mistä suunnasta?

Lännestä eli Lounais-Suomesta, perustuen siihen, että on yhteisiä pohjoiskantasuomalaisia äänteenmuutoksia ja sanoja sekä yhteisiä kantaskandinaavisia lainasanoja ja että Lounais-Suomi on kulttuurisestikin vanhinta itämerensuomalaista aluetta Suomenlahden pohjoispuolella. Itämerensuomalaisena pidetyn kulttuurin leviämistä lännestä itään voidaan seurata arkeologisesta aineistosta. Lisäksi idempänä tiedetään puhutun aiemmin muita kieliä kuten saamelais- ja x-kieliä (tosin saamea on puhuttu myös lännessä).

[Kinaporin kalifi]

(Esi)muinaiskarjalaiset saavuttivat Laatokan vasta arviolta noin 800 jaa.

Saapuen mistä suunnasta?

Lännestä eli Lounais-Suomesta, perustuen siihen, että on yhteisiä pohjoiskantasuomalaisia äänteenmuutoksia ja sanoja sekä yhteisiä kantaskandinaavisia lainasanoja ja että Lounais-Suomi on kulttuurisestikin vanhinta itämerensuomalaista aluetta Suomenlahden pohjoispuolella. Itämerensuomalaisena pidetyn kulttuurin leviämistä lännestä itään voidaan seurata arkeologisesta aineistosta. Lisäksi idempänä tiedetään puhutun aiemmin muita kieliä kuten saamelais- ja x-kieliä (tosin saamea on puhuttu myös lännessä).

Tarkoitatko tässä muinaiskarjalaisilla karjalaista N-haploa vai sitä, että muinaiskarjala tuli lännestä, esim. läntisen N-haplon ja I-haplon tuomana?

[Jaska]

Suplementissa on tietoja levikistä SNP-tasolla, esim. oma N-Z1941 yleisin Kymenlaakso > N-Z19830 yleisin Etelä-Karjala, ilmeisesti siis Lappee. Etelärannikolla näyttäisi muutenkin olevan karjalaislinjaa, mikä saattaa liittyä siihen että karjalaislinjaa on havaittu myös Virossa, ilmeisesti nimenomaan Itä-Virossa, milloin sitten onkaan rannikolla levinnyt.

Tämä tuli sinulla erilliseksi viestiksi, mutta ihan hyvä niin.
Täydennystaulukossa S5 on tosiaan mielenkiintoisesti alueelliset huiput ja pohjat; samalla vaivalla olisi minusta voinut laittaa kaikkien alueiden pitoisuudet omiin sarakkeisiinsa. Ehkä lopulliseen versioon sitten?

Esimerkiksi I1a1 (CTS6364) on pohjalainen, I1a2 (S244 = Z58) on lounaissuomalainen.

Minä kuulun savolaisen N-YP1142:n alle, jota on eniten Kainuussa. Sattumoisin sieltä kautta Häkkiset ovatkin Pohjois-Karjalaan kiertäneet.

[Jaska]

Saapuen mistä suunnasta?

Lännestä eli Lounais-Suomesta, perustuen siihen, että on yhteisiä pohjoiskantasuomalaisia äänteenmuutoksia ja sanoja sekä yhteisiä kantaskandinaavisia lainasanoja ja että Lounais-Suomi on kulttuurisestikin vanhinta itämerensuomalaista aluetta Suomenlahden pohjoispuolella. Itämerensuomalaisena pidetyn kulttuurin leviämistä lännestä itään voidaan seurata arkeologisesta aineistosta. Lisäksi idempänä tiedetään puhutun aiemmin muita kieliä kuten saamelais- ja x-kieliä (tosin saamea on puhuttu myös lännessä).

Tarkoitatko tässä muinaiskarjalaisilla karjalaista N-haploa vai sitä, että muinaiskarjala tuli lännestä, esim. läntisen N-haplon ja I-haplon tuomana?

Hyvä tarkennus. Muinaiskarjalaisilla tarkoitan kielellistä ryhmää, ottamatta mitään kantaa heidän geneettiseen koostumukseensa.

[Kinaporin kalifi]

Olisikohan N-Z1936 pohjainen linja jakautunut jo ossain Syvärin tienoilla, Laatokan jakaessa sen jälkeen ekspansioalueet? Olisi kiintoisaa tietää, mikä on ollut ryhmien tilanne Aunuksessa. Kielet olisivat sen jälkeen olleet aluksi siirtymämurteita, myöhäisemmän merjan ja saamen välillä? Savolaislinjan murre olisi päätynyt (osin) varsinaissaameksi, osa olisi taas vain vaihtanut imsuun. Karjalaislinja olisi puhunut enemmän merjaan painottuvaa murretta ja olisi ehkä maantieteen pohjalta vaihtanut imsuun jo savolaisryhmiä aiemmin?

[Jaska]

Olisikohan N-Z1936 pohjainen linja jakautunut jo ossain Syvärin tienoilla, Laatokan jakaessa sen jälkeen ekspansioalueet? Olisi kiintoisaa tietää, mikä on ollut ryhmien tilanne Aunuksessa. Kielet olisivat sen jälkeen olleet aluksi siirtymämurteita, myöhäisemmän merjan ja saamen välillä? Savolaislinjan murre olisi päätynyt (osin) varsinaissaameksi, osa olisi taas vain vaihtanut imsuun. Karjalaislinja olisi puhunut enemmän merjaan painottuvaa murretta ja olisi ehkä maantieteen pohjalta vaihtanut imsuun jo savolaisryhmiä aiemmin?

Kuulostaa ihan mahdolliselta.

[Jaska]

Täydennystaulukon S5 pohjalta voitaneen arvioida myös asutusliikkeiden ikiä. Tämä onnistuu niissä tapauksissa, joissa linjojen esiintymisen ja niiden alalinjojen ei-esiintymisen raja menee samalla alueella.

Esimerkiksi vielä N-CTS3595 eli Z1940 on levinnyt Varsinais-Suomeen, mutta sen jälkeläislinja CTS4303 (Z4786) näyttää siellä nollaa. Vanhemman tason ajoitus on FTDNA:n Discoverissa 300 jaa., nuoremman tason ajoitus on 700 jaa. Vanhemmankin tason pitoisuus alueella on vain 1 %.

N-CTS2929 on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, mutta sen jälkeläislinja CTS9976 (tai sitä myöhemmät) ei enää ole. Ajoitukset ovat 1850 eaa. ja 1800 eaa. No, näin varhaiset linjat ehkä eivät heijasta todellista asutushistoriaa. Tosin vanhemman linjan pitoisuus on peräti 7 % ja nuoremman 0 %.