Muinainen Suomi

Tuloksia Kuusamon Kitkan noidan DNA:sta ja isotooppianalyysistä:
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/med ... jA11KRZ4yA

"Noin 40-vuotiaan miehen hampaista eristettyä DNA:ta verrattiin aiemmin tutkittujen muinaisten ja nykyisten ihmisten perimään. Tulosten perusteella yksilön perimä oli lähimpänä nykyisiä ja historiallisia saamelaisia. Hän myös jakoi lyhyitä DNA-jaksoja monien nykysuomalaisten kanssa. Yhteiset jaksot ovat yleisimpiä Pohjois- ja Koillis-Lapissa, mutta selvästi harvinaisempia Kuusamon seudulla ja sitä etelämmässä.

Hampaiden isotooppianalyysit osoittavat, että Kitkan yksilö saapui Kuusamon alueelle vasta vähän ennen kuolemaansa. Lapsuudessa hänen ruokavalioonsa kuului maaeläimiä, makean veden kalaa ja meren antimia. Myöhemmin merellisen ravinnon osuus kasvoi, eikä hän syönyt lapsuuden jälkeen makean veden kalaa, joka oli Kuusamon alueella tärkeä ravinnonlähde. Juomaveden ja ravinnon alkuperää heijastavat arvot puolestaan kertovat yksilön eläneen teini-iässä alueella, jonka geologia poikkeaa selvästi Suomesta.

– Todennäköisin paikka on Islanti tai muu vulkaanisen maaperän alue Pohjois-Atlantilla. Tulkintaa tukevat myös historialliset tiedot alueen ja Pohjois-Fennoskandian välisistä yhteyksistä 1500-luvulla, kertoo erikoistutkija Ulla Nordfors Turun yliopistosta."


Itse tutkimuskin on vapaasti luettavissa:
Peltola et al. 2026: Bioarchaeological analysis illustrates the life of a 16th-century Sámi individual from Kitka, Kuusamo, northern Finland. - BMC Genomics.
https://link.springer.com/article/10.11 ... 26-12962-x

Isälinjaksi annetaan N-Z19813; tätä mutaatiota ei löydy FTDNA:n Discoverista, mutta se sijoittuu heti Z1926:n alle eli se on syntynyt lähellä vuotta 650 BCE. Esimerkiksi suomalaismiesten yleisimmät alaryhmät "savolainen" ja "karjalainen" polveutuvat tuosta samasta mutaatiosta. Todellinen isälinja Kitkan noidallakin on paljon lähempänä nykyaikaa, mutta tulosta ei vain ole saatu selville.

Mistähän ajatus siitä, että hän olisi ollut jonkinlainen noita kumpusi? Ukkohan vaikuttaa olleen esim. keikkahommissa itsensä elättänyt valaanpyytäjä tai veneenrakentaja.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mistähän ajatus siitä, että hän olisi ollut jonkinlainen noita kumpusi? Ukkohan vaikuttaa olleen esim. keikkahommissa itsensä elättänyt valaanpyytäjä tai veneenrakentaja.

Hautalöytöihin sisältyi noitarumpu-liitännäistä sälää.

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mistähän ajatus siitä, että hän olisi ollut jonkinlainen noita kumpusi? Ukkohan vaikuttaa olleen esim. keikkahommissa itsensä elättänyt valaanpyytäjä tai veneenrakentaja.

Hautalöytöihin sisältyi noitarumpu-liitännäistä sälää.

Aivan, se vasara. "Noidalla" on jonkinlainen IBD-yhteys Lofoottien näytteeseen VK518, joka on muuten tämän paperin mukaan vastaavasti Jäämeren rannikolla liikkunut, ilmeisesti keskiaikainen saamelainen eli näytteen aiempi ajoitus viikinkiajalle on väärä. Nordfors et al paperin PKN006 Pälkäneeltä omasi ilmeisesti myös IBD-yhteyden tähän Norjan näytteeseen, näytteellä PKN006 IBD-yhteys myös Etelä-Savoon ja Tampere Vilusenharjun näytteellä TMP003 on IBD-yhteys Etelä-Karjalaan. Näillä kahdella on toisaalta IBD-yhteys. Eli, olisiko Jäämeren rannikon saamelaisperimää(-kin) tihkunut kaakkoon Hämeen kautta? Lueskelin juuri "Rajamaa-Etelä-Karjalan historia"-tiiliskiveä joka todistaa sen puolesta, että Etelä-Karjalaan suuntautui muuttoa sekä Varsinais-Suomesta että Hämeestä. Kepsun mukaan, s. 189: "Hämäläisnimien ylivoimainen lähtöalue (Etelä-Karjalassa) on Ydin-Häme Hämeenlinnan ympäristössä, etenkin Hattula". Ajoitus tälle muutolle olisi kaiketi kuitenkin myöhäinen rautakausi, ennen ristiretkiaikaa.

Muistui tuosta mieleen
Esko pitkäsen kirjoitus vuodelta 2023.
https://drive.google.com/file/d/1yXVZyK ... h10x4/view

Admixture-analyysi, joka näkyy kolmannen oheismateriaalitiedoston kuvassa S3, luo oman geneettisen komponentin Länsi-Siperian ja Volgan uralilaisille, kun K=15, ja oman komponentin nykyisille Ruotsin saamelaisille ja muinaisille saamelaisten kaltaisille näytteille, kun K=16. Jälkimmäistä perimäkomponenttia on myös Kuolan niemimaan ja Suomen nykyisillä saamelaisilla sekä suomalaisilla, mutta näillä väestöillä on vielä enemmän komponenttia, jota esiintyy varsin laajasti pohjoiseurooppalaisilla ja eniten Balttiassa ja läntisellä Venäjällä.

Tulkitse tuloksia itse niin, että Ruotsin saamelaisilla olisi säilynyt parhaiten muinainen saamelaisten kaltainen geeniperimä, koska se muistuttaa eniten Kuusamon, Levänluhdan, Chalmny Varren ja Lofoottien muinaisnäytteiden perimää, ja Suomen ja Kuolan nykyisten saamelaisten perimä on saattanut muuttua, koska se muistuttaa enemmän saamelaisten naapuriväestöjen perimää. Lisäksi tulkitsen tuloksia niin, että suomalaisilla on nykyään selvästi havaittavissa muinaista saamelaisten kaltaista perimää, joka on todennäköisesti sekoittunut suomalaisiin jo kauan sitten, jos sitä esiintyy väestössä hyvin laajasti, eikä pelkästään maan pohjoisosissa.

merimaa kirjoitti:Admixture-analyysi, joka näkyy kolmannen oheismateriaalitiedoston kuvassa S3, luo oman geneettisen komponentin Länsi-Siperian ja Volgan uralilaisille, kun K=15, ja oman komponentin nykyisille Ruotsin saamelaisille ja muinaisille saamelaisten kaltaisille näytteille, kun K=16. Jälkimmäistä perimäkomponenttia on myös Kuolan niemimaan ja Suomen nykyisillä saamelaisilla sekä suomalaisilla, mutta näillä väestöillä on vielä enemmän komponenttia, jota esiintyy varsin laajasti pohjoiseurooppalaisilla ja eniten Balttiassa ja läntisellä Venäjällä.

Tulkitse tuloksia itse niin, että Ruotsin saamelaisilla olisi säilynyt parhaiten muinainen saamelaisten kaltainen geeniperimä, koska se muistuttaa eniten Kuusamon, Levänluhdan, Chalmny Varren ja Lofoottien muinaisnäytteiden perimää, ja Suomen ja Kuolan nykyisten saamelaisten perimä on saattanut muuttua, koska se muistuttaa enemmän saamelaisten naapuriväestöjen perimää. Lisäksi tulkitsen tuloksia niin, että suomalaisilla on nykyään selvästi havaittavissa muinaista saamelaisten kaltaista perimää, joka on todennäköisesti sekoittunut suomalaisiin jo kauan sitten, jos sitä esiintyy väestössä hyvin laajasti, eikä pelkästään maan pohjoisosissa.

Ruotsin saamelaiset EBC näyttäisivät myös PCA-kuvan Fig 2a mukaan olevan homogeenisempi ryhmä kuin Suomen saamelaiset THL sekä Kuola EBC ja kokonaisuutena lähempänä Kitkan näytettä. Sekä Kitkan näyte että Lofoottien VK518 näyttäisivät toisaalta myös yhdessä venyvän mansien suuntaan, kun taas levikset olisivat vielä aavistuksen verran enemmän udmurtteja. Ehkä tuossa näkyy sekoittumista arktisten ryhmien kanssa, liittyen Jäämeren rannikon hyödyntämiseen?

IBD-jako ilmeisesti osoittaa myös Suomen saamelaisten sekoittumista suomalaisiin:

"The residuals of the model reveal a geographically stratified
pattern: IBD sharing with the Kitka individual is stronger than predicted in eastern
Lapland and, to some extent, in central Lapland, North Ostrobothnia, and northern
Kainuu. Conversely, the people living in western Lapland and most of southern
Finland share fewer IBD segments with the Kitka individual than they do with
present-day Sámi. Thus, the IBD connectivity to the Kitka individual in eastern
Lapland is not fully explained by the patterns of modern Sámi-related admixture."

Liitteen IBD-jakotaulukko osoittaa, että on olemassa ryhmiä kuten Salla Pelkosenniemi Savukoski jotka ovat enemmän IBD-sukua Kitkan näytteelle kuin nykysaamelaisille, jotka ovat IBD:n pohjalta Inari Utsjokelaisia. Omaan taustaan eli Pohjois-Savoon liittyen, IBD-jakamisen raja suhteessa sekä Kitkan näytteeseen että nykysaamelaisiin on aika tarkka, esim. Vesanto lähes olematon mutta Siilinjärven jälkeen jako alkaa jo kasvaa, ehkäpä jossain Pisan kohdalla. Pohjois-Savossakin esimerkiksi Lapinlahti IBD-jakaa silti enenmän Kitkan näytteen kanssa kuin nykysaamelaisten, vaikka määrä ei ole suuri. Tilanne on kuitenkin suhteellisesti ottaen siis sama kuin ryhmässä Salla Pelkosenniemi Savukoski.

Kenelle Kitkan noita oli sukua?
https://muinainensodankyla.blogspot.com ... sukua.html

merimaa kirjoitti:Tulkitse tuloksia itse niin, että Ruotsin saamelaisilla olisi säilynyt parhaiten muinainen saamelaisten kaltainen geeniperimä, koska se muistuttaa eniten Kuusamon, Levänluhdan, Chalmny Varren ja Lofoottien muinaisnäytteiden perimää, ja Suomen ja Kuolan nykyisten saamelaisten perimä on saattanut muuttua, koska se muistuttaa enemmän saamelaisten naapuriväestöjen perimää.

Tässä tutkimuksessa käytetään Tambetsin 2018 Kuolan ja Ruotsin saamelaisia. Heidän FST-etäisyytensä ovat sikäli mielenkiintoisia, että vaikka Ruotsin saamelaiset ovat paljon kauempana kaikista muista väestöistä kuin Kuolan saamelaiset, niin kummankin ryhmän etäisyys suomalaisiin on samankaltainen kuin etäisyys komeihin.

Tämä tarkoittanee sitä, ettei Kuolan saamelaisten perimä selity sekoittumisesta itämerensuomalaisiin - silloinhan heidän olisi pitänyt tulla paljon lähemmäs suomalaisia mutta pysyä edelleen kaukana komeista.

Tambetsin qpAdm-tuloksissa on sama ilmiö, josta Peltolan ryhmä nyt mainitsee: Kuolan saamelaiset ovat "läntisempiä" kuin Ruotsin saamelaiset. Siperialaisessa tekijässä ei eroa kuitenkaan Tambetsilla ole, vaan ero syntyy siitä, että Kuolan saamelaisissa on enemmän WHG:tä ja maanviljelijäperimää (kuten länsieurooppalaisilla), kun taas Ruotsin saamelaisissa on enemmän EHG:tä ja jamnaja-väestön perimää (kuten itäeurooppalaisilla).

Geneettinen läntisyys tai itäisyys on siis näkökulmajuttu ja riippuu siitä, minkä geneettisten tekijöiden pohjalta ja mitä väestöjä on alkuaan tarkasteltu. Iso osa kaikista muinaisista väestöliikkeistä jäänee ikiajoiksi tavoittamattomiin, mutta kaukaisten saamelaisryhmien geneettinen ero saattaa palautua jossain määrin jo pohjoisimman Euroopan paleoeurooppalaisen väestön geneettisiin eroihin.

Hyvä kirjoitus, Jaska, kiitoksia!

Fig S5a liitteissä osoittaa, että alue joka on suunnilleen Lappeenrannan, Mikkelin ja Savonlinnan välissä jakaa Itä-Lapin tavoin IBD-jaksoja Kitkan näytteen kanssa, mutta ei nykysaamelaisten. Ympäröivä alue taas ei, edes pohjoisen puolella? Tiedä sitten mihin suuntaan on sekoituttu, ehkä molempiin?

Kinaporin kalifi kirjoitti:Fig S5a liitteissä osoittaa, että alue joka on suunnilleen Lappeenrannan, Mikkelin ja Savonlinnan välissä jakaa Itä-Lapin tavoin IBD-jaksoja Kitkan näytteen kanssa, mutta ei nykysaamelaisten. Ympäröivä alue taas ei, edes pohjoisen puolella? Tiedä sitten mihin suuntaan on sekoituttu, ehkä molempiin?

Tarkoitatko kuvaa S6a? Kiinnitin kuvassa huomiota siihen, että Etelä-Savon alue on kokonaisuudessaan vaaleampi kuin sitä ympäröivä alue, jolloin Etelä-Savossa useammat ihmiset jakavat IBD-jaksoja Kitkan näytteen kanssa kuin ympäröivällä alueella. Sitä vastoin kuvassa S6b Etelä-Savon alue ei erotu ympäröivästä alueesta, jolloin Etelä-Savossa ihmiset jakavat suunnilleen saman verran IBD-jaksoja nykyisten saamelaisten kanssa kuin ympäröivällä alueella.

merimaa kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Fig S5a liitteissä osoittaa, että alue joka on suunnilleen Lappeenrannan, Mikkelin ja Savonlinnan välissä jakaa Itä-Lapin tavoin IBD-jaksoja Kitkan näytteen kanssa, mutta ei nykysaamelaisten. Ympäröivä alue taas ei, edes pohjoisen puolella? Tiedä sitten mihin suuntaan on sekoituttu, ehkä molempiin?

Tarkoitatko kuvaa S6a? Kiinnitin kuvassa huomiota siihen, että Etelä-Savon alue on kokonaisuudessaan vaaleampi kuin sitä ympäröivä alue, jolloin Etelä-Savossa useammat ihmiset jakavat IBD-jaksoja Kitkan näytteen kanssa kuin ympäröivällä alueella. Sitä vastoin kuvassa S6b Etelä-Savon alue ei erotu ympäröivästä alueesta, jolloin Etelä-Savossa ihmiset jakavat suunnilleen saman verran IBD-jaksoja nykyisten saamelaisten kanssa kuin ympäröivällä alueella.

Kyllä, juuri sitä. Onko Kitkan näytteellä perimää tuolta alueelta, kun nykysaamelaiset eivät samoin nouse esille ja näiden perimätyyppien pitäisi periaatteessa pitäisi korreloida, painotuksien vaihdellessa? Vai, miten kuvaa pitäisi tulkita?

Kinaporin kalifi kirjoitti:

merimaa kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Fig S5a liitteissä osoittaa, että alue joka on suunnilleen Lappeenrannan, Mikkelin ja Savonlinnan välissä jakaa Itä-Lapin tavoin IBD-jaksoja Kitkan näytteen kanssa, mutta ei nykysaamelaisten. Ympäröivä alue taas ei, edes pohjoisen puolella? Tiedä sitten mihin suuntaan on sekoituttu, ehkä molempiin?

Tarkoitatko kuvaa S6a? Kiinnitin kuvassa huomiota siihen, että Etelä-Savon alue on kokonaisuudessaan vaaleampi kuin sitä ympäröivä alue, jolloin Etelä-Savossa useammat ihmiset jakavat IBD-jaksoja Kitkan näytteen kanssa kuin ympäröivällä alueella. Sitä vastoin kuvassa S6b Etelä-Savon alue ei erotu ympäröivästä alueesta, jolloin Etelä-Savossa ihmiset jakavat suunnilleen saman verran IBD-jaksoja nykyisten saamelaisten kanssa kuin ympäröivällä alueella.

Kyllä, juuri sitä. Onko Kitkan näytteellä perimää tuolta alueelta, kun nykysaamelaiset eivät samoin nouse esille ja näiden perimätyyppien pitäisi periaatteessa pitäisi korreloida, painotuksien vaihdellessa? Vai, miten kuvaa pitäisi tulkita?

Onkohan tuossa Etelä-Savon yhtenäisessä värityksessä kyse siitä, että koko alue olisi analysoitu yhtenä pakettina, eikä erillisinä kuntina? Katsoin oheismateriaalin taulukkoa S7 IBD_results ja siellä jotkut alueet on mainittu vain maakunnan nimellä, mutta toiset yksittäisten kuntien tarkkuudella. Siten Etelä-Savon lisäksi Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala on mainittu maakunnan nimellä, mutta muut nimet ovat yksittäisiä kuntia. Etelä-Savo voi siksi näyttää poikkeavan sitä ympäröivästä alueesta, mutta todellisuudessa se saattaa muistuttaa enemmän esimerkiksi Pohjois-Savoa tai Pohjois-Karjalaa, joissa on enemmän vaihtelua maakunnan sisällä, koska IBD-jaksoja vertaillaan niissä yksittäisten kuntien tasolla.

Tämän tutkimuksen admixture-analyysia voi verrata Tambetsin et al. (2018: Figure S3a) analyysiin, joka luo uralilaisille ja joillekin turkkilaisille väestöille oman perimäkomponentin, kun K=9, ja jakaa tämän perimäkomponentin kahtia läntiseksi ja itäiseksi komponentiksi, kun K=11. Tulos on saman suuntainen kuin tämän tutkimuksen admixture-analyysissa, vaikka Tambetsin ryhmän analysoima geneettinen aineisto koostuu laajemmasta joukosta erilaisia väestöjä.

Läntinen perimäkomponentti maksimoituu jälleen Ruotsin saamelaisissa, joilla on sitä käytännössä sata prosenttia, ja komponentti kattaa myös osan Kuolan saamelaisten, suomalaisten, karjalaisten ja vepsäläisten perimästä. Tämän lisäksi läntistä komponenttia esiintyy pieniä määriä pohjoisvenäläisillä ja virolaisilla – ja ehkä myös Volgan uralilaisilla ja joillakin manseilla. Se vastaa tämän tutkimuksen admixture-tuloksia muuten hyvin, mutta Tambetsin ryhmän analyysissa läntinen perimäkomponentti näkyy virolaisilla selvemmin kuin tässä tutkimuksessa ja sitä on suomalaisilla suhteellisesti vähemmän kuin tässä tutkimuksessa.

Vaikka läntinen perimäkomponentti maksimoituu nykyään Ruotsin saamelaisissa, virolaiset ovat tuskin saaneet sitä vastaavaa perimää saamelaisten kaltaiselta väestöltä, koska saamelaisia ei ole tiettävästi koskaan asunut Suomenlahden eteläpuolella. Siksi läntinen perimäkomponentti saattaakin edustaa jotain sellaista perimää tai perimäsekoitusta, jota on ollut yleisemmin Suomen ja Viron lähialueella asuneilla uralilaisilla, mutta ei kuitenkaan enää merkittävissä määrin idempänä asuneilla Volgan ja Länsi-Siperian uralilaisilla.

Suomalaisten kohdalla ero tutkimusten välillä voi selittyä sillä, että Tambetsin ryhmä analysoi vain yhdenlaisia suomalaisia, mutta tämä tutkimus analysoi kolmenlaisia suomalaisia. Siten Tambetsin ryhmän analyysissa suomalaisilla on suunnilleen saman verran läntistä perimäkomponenttia kuin karjalaisilla ja vepsäläisillä, mutta tässä tutkimuksessa vain Kuusamon suomalaiset vastaavat karjalaisia ja vepsäläisiä, ja kahdella muulla suomalaisväestöllä on enemmän läntistä perimäkomponenttia. Siten suomalaisten keskuudessa läntisen perimäkomponentin osuus saattaa riippua esimerkiksi väestöjen maantieteellisistä painotuksista, jos eniten läntistä perimää sisältävät Finnish.DG-näytteet painottuvat enemmän Länsi- tai Lounais-Suomeen kuin toiseksi eniten samaa perimää sisältävät Finnish-näytteet. Näihin verrattuna Kuusamon näytteet ovat joka tapauksessa kaikkein itäisimpiä tai koillisimpia.

Geneetikko Elina Salmela vertaa Levänluhdan muinaisten yksilöiden ja nykyisten saamelaisten geeniperimää Museokeskus Vapriikin podcastissa, joka keskittyy rautakauden asutushistoriaan Suomen alueella. Hän toteaa, että Levänluhdan yksilöiden perimä ei ole ihan yksi yhteen nykysaamelaisten perimän kanssa, koska nykysaamelaisissa näkyy aavistuksen enemmän muun muassa varhaisten maanviljelijöiden perimäkomponenttia. Lisäksi hän toteaa, että yksi viidestä Levänluhdan yksilöstä näyttää perimältään hyvin skandinaavistyyppiseltä.

Salmela kertoo, että vielä julkaisemattomassa muinais-DNA-aineistossa on muitakin saamelaistyyppisiä yksilöitä Suomen alueelta, mutta niitä ei ole kovin monta. Sitä varhaisempaa perimätyyppiä edustavia yksilöitä aineistossa ei ole, vaan muut yksilöt ovat Salmelan mukaan geneettisesti suomalaistyyppisiä.

Salmela ajattelee, että niukkakin geneettinen aineisto tukee sitä yleiskuvaa Suomen esihistoriallisesta väestönkehityksestä, jonka hän on saanut lukemalla kielitieteilijöiden ja arkeologien kirjoituksia. Hän siis ajattelee, että Suomen alueella on ollut aiemmin ainakin saamelaistyyppistä geeniperimää ja sitten suomalaistyyppinen perimä tulee alueelle jossain vaiheessa rautakautta, ilmeisesti Virosta päin, ja lähtee pikkuhiljaa leviämään pohjoiseen.

Geneettinen aineisto on Salmelan mukaan pistemäistä, ei koko Suomen kattavaa, joten sen perusteella ei voi tarkasti sanoa, miten suomalaistyyppisen ja saamelaistyyppisen perimän vuorovaikutus on ajan myötä edennyt. Esimerkiksi Pälkäneellä perimien mahdollinen sekoittuminen olisi kuitenkin tapahtunut jo ennen 1200-lukua, koska Pälkäneen Rauniokirkolle haudatut yksilöt ovat lähinnä suomalaistyyppisiä perimältään ja niiden saamelaistyyppisen perimän osuus ei ole juurikaan suurempi kuin paikallisella nykyväestöllä. Sen vuoksi Salmela tulkitsee Pälkäneen tuloksia niin, että perimien mahdollinen sekoittuminen olisi tapahtunut jo hyvän aikaa ennen, tai joitakin sukupolvia ennen, kuin paikkakunnalta tutkitut yksilöt ovat eläneet.

Salmela ei pysty geneettisen aineiston perusteella sanomaan, minkälaista geeniperimää Suomen alueella on ollut ennen saamelaistyyppistä perimää, tai missä sitä on ollut, tai mihin asti se on täällä selvinnyt. Siitä huolimatta Salmela olettaa, että myös saamelaistyyppisen perimän ja varhaisemman perimän välillä on tapahtunut jonkinlainen vaihettuminen, mutta geneettisessä aineistossa näkyvä varhaisin kerros on silti saamelaistyyppinen perimä.