Muinainen Suomi

Enpä tiedä kuuluko oikeaan paikkaan tämä topikki mutta joo.Ei näytä olevan dokumentteja suomalaisten historiasta ennen ruotsin valtaantuloa.

Ei ole kenenkään Suomen alueen asukkaan kirjoittamana, vaikka toki tuohikirje 292 on itämerensuomea kirjoitettuna jo 1200-luvulla Novgorodista.

Aikaa ennen Ruotsin valtaa voi kuitenkin lukea Novgorodin kronikoista, norjalaisista ja islantilaisista lähteistä (esimerkiksi saagoista), paavin kirjeistä, Adam Bremeniläisen Gesta Hammaburgensis Ecclesiae Pontificum ja onpa maininta tanskalaisessakin kronikassa.

Ruotsalaisetkin tuon ajan lähteet ovat muuten todella huonot verrattuna norjalaisiin tai novgorodilaisiin.

Turun akatemian kirjastohan paloi vuonna 1827 ja siinä menetettiin keskiaikaista lähteistöä. En tiedä, olisiko jostain tuhoutuneista dokumenteista voitu päätellä myös aikaa enne Ruotsin valtaa. Toisaalta 1800-luvun alkuun mennessä historioitsijat olivat jo aika aktiivisia Suomen historian saralla.

On esiintynyt väitteitä, että ainakin kahdessa tapauksessa dokumentteja olisi tuhoutunut.
Toinen on tanskalaisten merirosvojen mellastus Turussa muutaman päivän ajan.
Sitten on väite, että Kustaa Vaasa olisi hävittänyt Kuusiston piispanlinnan ja samalla sen arkistot.
Suomestahan ei noina aikoina voinut vielä puhua, mutta ihmisistä ja tapahtumista asutuilla alueilla saattoi olla tietoja.

kartanonperuna kirjoitti:<< Ei näytä olevan dokumentteja suomalaisten historiasta ennen ruotsin valtaantuloa.

Keitä sitten suomalaisilla tarkoitetaan? Oli varsinaissuomalaisia, hämäläisiä, karjalaisia, kainuulaisia ja suuri määrä muita suomensukuisia heimoja.
Vanhojakin tekstejä on, mutta dokumenttien laita on niin ja näin. Herodotos (400-luvulla eKr) kertoo Euroopan äärimmäisistä seuduista: Äärimmäisestä pohjolasta tuodaan meripihkaa, mutta vielä meripihkamaankin takaa löytyy maa. Sieltä saadaan kultaa. Äärimmäisessä pohjolassa on kaikkein suurin määrä kultaa...
Siihen loppuvat Herodotoksen dokumentit, on vain tarinaa: Äärimmäisen pohjoisen kultaa keräävät aarnikotkat, ja linnuilta kultaa ryöstävät äärimmäisen pohjolan miehet, yksisilmäiset arismapit... Sellaisten yksisilmäisten olemassaoloon ei Herodotos uskonut. Kulta oli kuitenkin vastaansanomaton todiste. Mitä siis ajatella?

Siis kaikki suomen sukuiset heimot suomen alueella.

E. Sofia kirjoitti:äärimmäisen pohjolan miehet, yksisilmäiset arismapit... Sellaisten yksisilmäisten olemassaoloon ei Herodotos uskonut.

En tiedä onko aivoituksestani mihinkään, mutta tuosta yksisilmäisyydestä tuli mieleeni mahdollisuus, jonka joka tapauksessa ajattelin kertoa tässä. Äärimmäisessä pakkassäässä turkiksilla suojautunut ihminen voisi antaa sellaisen, yksisilmäisen vaikutelman. Jos kasvot on peittyneet johonkin laajan turkislakin kaltaiseen, jossa toisille näkyy vain pieni aukko, on mahdollista että asua tuntematon mieltää pienen hengitys- ja näköaukon yhdeksi silmäksi.

Samaa ilmiötähän on joskus tulkittu taruolento kentaurista, että nopea ratsastaja saattoi antaa ratsukkoa tuntemattomalle, kuin hevosen ruumiilla olisi ihmisen ylävartalo ja pää. Tuskin nämä päätelmät kestävät ankaraa tieteellistä tarkastelua, mutta vilkkaan mielikuvituksen siivittämänä sellaistakin saattaa nähdä edessään.

E.Sofian arvelu kullasta on ihan mahdollinen, koska vanhoina aikoina löydetyt kultamäärät olivat pieniä ja kaivostoiminta vaikeaa.
Lapin puroissa kulta on helposti saatavissa, joten sen määrä saattoi olla aikanaan "suuri".
Vertailun vuoksi Suomi oli keskiajalla rautamalmin tuottaja .Vanha emäpitäjä Rautalampikin on saanut nimensä siitä, että sieltä löytyi " malvia".
Nykyoloissa raudan tuotanto Rautalammilla ei olisi kannattavaa.

http://www.lions.fi/district107-k/Rauta ... riikki.pdf

Vielä fenneistä/finneistä on ennen vuotta 1000 jaa. kirjoitettu Englannissa Beowulf-eepoksessa, jonka mukaan finnejä hallitsi Caelic, joka on tulkittu Kalevaksi, mikä saattaakin olla oikea päätelmä. Myös kunigas Alfredin versioon Orosiuksen maailmanhistoriasta on lisätty Ohtheren eli Ottarin kertomus Bjarmian-matkastaan, jossa mainitaan myös finnit, jotka puhuivat melkein samaa kieltä kuin bjarmit.

Fennit mainitaan myös Tacituksen Germania-teoksessa (n. 100 jKr.) He ilmeisesti kuitenkin olivat saamelaisia kuten kaiketi Ottarinkin finnit. Tacitus mainitsee myös Sithonit, joita jotkut ovat pitäneet muinaisina suomalaisina. Edelleen Tacituksella on maininta helluuseista ja oksioneista, joita on pidetty suomalaisina hirvi-ja karhukansoina.