Sivu 1/1

Muuttiko muukalaislegioona Lempäälään 1 400 vuotta sitten?

ViestiLähetetty: 06 Marras 2012 15:06
Kirjoittaja kirmukarmu
http://www.lvs.fi/uutiset/muuttiko-muuk ... tta-sitten

Julkaisu: Lempääläisiä paikannimiä. Juho Kuisma. Tarvinee hommata.
.....
Saksa tai Saksi tarkoittavat saksalaista, Kovettu ja Kautio goottia ja Nurmen Hasso hesseniläistä. Arkeologisen aineiston perusteella on päätelty, että suomalaisia palkkasotureita on palvellut Saksan pienissä ruhtinaskunnissa 600800-luvuilla.
.....
Rinnan saamelaisten kanssa täällä on ennen germaanien tuloa asunut vepsäläisiä, joista venäläiset kronikat puhuvat ves- tai visukansana. Selvimmin tästä historiasta kertoo Vesilahden pitäjän nimi.

ViestiLähetetty: 06 Marras 2012 16:40
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Kiinnostavalta vaikuttava kirja. Luin juuri Kuisman kirjan Tuli leivän antaa, joka ainakin oli hyvä. Mistähän tämän saisi hankittua tai lainattua?

ViestiLähetetty: 06 Marras 2012 17:28
Kirjoittaja Jaska
Minäkin olen lukenut tuon Tuli leivän antaa -opuksen. Ihan avartava, mutta etymologiset selitykset eivät valitettavasti ole aina tieteellisellä tasolla... Samaa voi ounastella tuosta uudestakin kirjasta, eli kyseisille nimille voi todennäköisesti löytyä jokin uskottavampikin selitys.

Tässä noille "germaanisperäisille" nimille selitys Suomalaisesta paikannimikirjasta:

- Herrala: Kylä oli aluksi yksittäistalo, jonka isäntänä mainitaan Olef Herranen jo 1458.
- Haurala: ei käsitellä.
- Vaihmala: ei käsitellä.
- Kautio: voi liittyä Kautiala-nimiin; Kautia, Kauttu oli skandinaaveilta lainattu henkilönnimi.

Ainakaan nuo kaksi nimeä siis tuskin todistavat suoranaisesta germaanien läsnäolosta. Myöskään Vesilahti-nimen perusteella tehty oletus vepsäläisistä (kronikoiden ves-kansa) ei vakuuta.

Kuisma edustanee siis sitä joukkoa oppineita, jotka olettavat tietävänsä miten nimistöä tutkitaan, vaivautumatta lainkaan tutustumaan nimistöntutkimuksen menetelmiin... Valitettavan yleistä silloin kun siirrytään oman erikoisalan ulkopuolelle.