Sivu 1/1

Mualiman ensjmäene' savonkieline' kantituatintutkiilma

ViestiLähetetty: 21 Kesä 2013 03:56
Kirjoittaja Jaska
Jani Koskinen:
Saamelaisen interhverenssivaikutuksen merkitys kantinuavissiin kielliin
ominaispiirtteihen kehityksessä:
Jurij Kusmenkon Der Samische Einfluss auf die Skandinavischen Sprachen
riittisessä tarkastelussa

http://www.mv.helsinki.fi/jvukoski/Kant ... kiilma.pdf

Voe helevettiläene! :lol:
Hatunnoston paikka.

ViestiLähetetty: 21 Kesä 2013 10:53
Kirjoittaja Sigfrid
Erinomaine tutkimus verrattaesa tutkimuksesa kirijotettua kieltä pohojalaismurteisiin.

ViestiLähetetty: 21 Kesä 2013 14:00
Kirjoittaja putkonen
Awesome! Herrlich! Ernomast!

Olen jo pitkään ajatellut jonkin Jaskan tieteellisen tekstin kääntämistä rauman kielelle ja katsoa, miltä se näyttää. Tässä sen nyt näkee, miltä se olisi näyttänyt! :lol:

ViestiLähetetty: 22 Kesä 2013 16:55
Kirjoittaja Jaska
putkonen kirjoitti:Awesome! Herrlich! Ernomast!

Olen jo pitkään ajatellut jonkin Jaskan tieteellisen tekstin kääntämistä rauman kielelle ja katsoa, miltä se näyttää. Tässä sen nyt näkee, miltä se olisi näyttänyt! :lol:

Kehtaatkin rinnastaa savon ja rauman! :tsiisus:
Savvoo immeeset ymmärttee, raomaa ee.

Netistä löytyy turkuraattori:
http://netello.fi/viihde/turkuraattori.php

Alkuteksti:
"On merkittävää, että saamessa on iranilaisia, balttilaisia ja germaanisia lainasanoja, jotka äänne- ja levikkiseikkojen perusteella on omaksuttu jo ennen kuin saame ja itämerensuomi eriytyivät ja alkoivat kehittyä omiin suuntiinsa. Aloitan kuitenkin lainasanojen käsittelyn vasta Itämeren alueelta keskittyen niihin kerrostumiin, joita on omaksuttu vielä niin myöhään, että niillä on todistusvoimaa saamen erilliskehityksen suhteen. En siis ota mukaan esimerkiksi kantaindoeurooppalaisia enkä arjalaisia lainasanoja, jotka on omaksuttu kauempana kaakossa paljon ennen saamelaisen kielihaaran eriytymistä. Käsittelen ainoastaan niitä lainasanakerrostumia, jotka valaisevat erillisen saamelaisen kielihaaran syntyä ja ekspansiota: germaanista, balttilaista ja itämerensuomalaista."

Turkuroitu teksti:
"O merkittävää, et saames o iranilaissi, palttilaissi ja kermaanissi kui vaa lainasanoi, jotka äänne- ja levikkiseikkoitten perusteel o omaksuttu jo enne ku saame ja itämerensuami eriytysivä ja alkoivat kehittyä omiin suuntiinsa. Kui mun nysse tarttis sano aloitan kuitenki lainasanoitten käsittelyn vast Itämeren ei mar alueelt sem pare vaa keskittyen niihin kerrostumiin, ei sunkka joit o omaksuttu viäl niin kyl mar sit myähään, et niil o toristusvoimaa saamen erilliskehityksen suhteen. En siis ota mukkan ei sunkka esimerkiks kantainroeurooppalaissi enkä arjalaissi lainasanoi, ja nii om mone muukki sanonu jotka o omaksuttu kauempana kaakos nimpal mukavast paljon enne saamelaisen totanoi kielihaaran eriytymist. Käsittelen ainoastas niitä lainasanakerrostumia, jotka valaisevat erillisen mahtaks sitä sanokka kehrata saamelaisen vai kummottos kielihaaran syntyä ja ekspansiota: kermaanist, palttilaist ja itämerensuamalaist."

Re: Mualiman ensjmäene' savonkieline' kantituatintutkiilma

ViestiLähetetty: 26 Kesä 2013 01:42
Kirjoittaja TTJ
Jaska kirjoitti:Jani Koskinen:
Saamelaisen interhverenssivaikutuksen merkitys kantinuavissiin kielliin
ominaispiirtteihen kehityksessä:
Jurij Kusmenkon Der Samische Einfluss auf die Skandinavischen Sprachen
riittisessä tarkastelussa

http://www.mv.helsinki.fi/jvukoski/Kant ... kiilma.pdf


Päheetä! Suomen kirjakieli voisi nykyään näyttää vähän tuolta, jos C.A. Gottlund olisi saanut tahtonsa läpi.

Re: Mualiman ensjmäene' savonkieline' kantituatintutkiilma

ViestiLähetetty: 26 Kesä 2013 23:47
Kirjoittaja aikalainen
Jaska kirjoitti:Saamelaisen interhverenssivaikutuksen merkitys kantinuavissiin kielliin ominaispiirtteihen kehityksessä

Voe helevettiläene! :lol:
Hatunnoston paikka.

Teksti oli ilmeisesti ajettu turkuraattorista modifioidun kuopijoraattorin läpi. Ainut särähdys oli sana 'saame', joka jäi systemaattisesti kirjakieliseksi.

Re: Mualiman ensjmäene' savonkieline' kantituatintutkiilma

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2013 01:54
Kirjoittaja Taavetti
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Saamelaisen interhverenssivaikutuksen merkitys kantinuavissiin kielliin ominaispiirtteihen kehityksessä

Voe helevettiläene! :lol:
Hatunnoston paikka.

Teksti oli ilmeisesti ajettu turkuraattorista modifioidun kuopijoraattorin läpi. Ainut särähdys oli sana 'saame', joka jäi systemaattisesti kirjakieliseksi.

Joo, pitäsj olla suame, mutta sotkeutuisiko sannaan suomi.

Puoljvakava heetto, entä jos suomi olisikin savolaisturkulaistunut saami?

Re: Mualiman ensjmäene' savonkieline' kantituatintutkiilma

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2013 10:19
Kirjoittaja Sigfrid
Taavetti kirjoitti:.

Puoljvakava heetto, entä jos suomi olisikin savolaisturkulaistunut saami?


Jotka pohojalaiset ja hämäläiset fennomaanit pistivät kartalle ja konsultoivat molemmille nyt yhteisen kansallisidentiteetin ;)

Re: Mualiman ensjmäene' savonkieline' kantituatintutkiilma

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2013 11:38
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Saamelaisen interhverenssivaikutuksen merkitys kantinuavissiin kielliin ominaispiirtteihen kehityksessä

Voe helevettiläene! :lol:
Hatunnoston paikka.

Teksti oli ilmeisesti ajettu turkuraattorista modifioidun kuopijoraattorin läpi. Ainut särähdys oli sana 'saame', joka jäi systemaattisesti kirjakieliseksi.

Kyseessä on savossa niin nuori lainasana, että se ei ole enää sopeutunut natiivisääntöihin. Kyllähän savolaisiakin asiat jo "tressaavat", vaikkei kieli vanhastaan tunne sananalkuisia konsonanttiyhtymiä. :) (Kolmea konsonanttia peräkkäin käyttävät vain snobit stadinsavolaiset, joiden esiintymä keskittyy Arkadianmäelle.)

Re: Mualiman ensjmäene' savonkieline' kantituatintutkiilma

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2013 00:05
Kirjoittaja aikalainen
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Saamelaisen interhverenssivaikutuksen merkitys kantinuavissiin kielliin ominaispiirtteihen kehityksessä

Voe helevettiläene! :lol:
Hatunnoston paikka.

Teksti oli ilmeisesti ajettu turkuraattorista modifioidun kuopijoraattorin läpi. Ainut särähdys oli sana 'saame', joka jäi systemaattisesti kirjakieliseksi.

Kyseessä on savossa niin nuori lainasana, että se ei ole enää sopeutunut natiivisääntöihin. Kyllähän savolaisiakin asiat jo "tressaavat", vaikkei kieli vanhastaan tunne sananalkuisia konsonanttiyhtymiä. :) (Kolmea konsonanttia peräkkäin käyttävät vain snobit stadinsavolaiset, joiden esiintymä keskittyy Arkadianmäelle.)

Heh. Hyvinpä on sopeutunut natiivisääntöihin myös "kantinuavissiin" (aa>ua), joten selitys ei kelpaa. Niinpä esitän kandidaatintutkinnon viralliseksi arvosteluksi seuraavaa: Suattaapi olla, että hyväksyttään, mutta suattaapi olla, ettei hyväksytäkkää.

Re: Mualiman ensjmäene' savonkieline' kantituatintutkiilma

ViestiLähetetty: 28 Kesä 2013 13:44
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kyseessä on savossa niin nuori lainasana, että se ei ole enää sopeutunut natiivisääntöihin. Kyllähän savolaisiakin asiat jo "tressaavat", vaikkei kieli vanhastaan tunne sananalkuisia konsonanttiyhtymiä. :) (Kolmea konsonanttia peräkkäin käyttävät vain snobit stadinsavolaiset, joiden esiintymä keskittyy Arkadianmäelle.)

Heh. Hyvinpä on sopeutunut natiivisääntöihin myös "kantinuavissiin" (aa>ua), joten selitys ei kelpaa. Niinpä esitän kandidaatintutkinnon viralliseksi arvosteluksi seuraavaa: Suattaapi olla, että hyväksyttään, mutta suattaapi olla, ettei hyväksytäkkää.

Ei ei ei, "kantinuavinen" on paljon vanhempi lainasana! "Saamelainen"-sana on levinnyt savolaisille vasta 1900-luvun viime vuosikymmeninä joukkoviestinten välityksellä, vanhastaan puhutaan "lappalaisista".