Muinainen Suomi

No, tämäkään ei ole aivan uusi uutinen ja tutkimus, mutta herätti kiinnostukseni maininnalla arktisista tai subarktisista viikingeistä. Lainaus

Chemical analysis of the teeth suggested that none of the men were from anywhere in Britain, but originated in the Arctic and sub-Arctic regions of Norway, Sweden, Iceland, the Baltic States, Belarus and Russia

Hieman epäselvästi ilmaistu, mutta hampaan kemiallinen analyysi tarkoittanee jotakin ruokavalioon liittyvää ominaisuutta. Tärkein raja kulkenee maanviljelystuotteiden ja pääosin kalastukseen ja metsästykseen perustuvan ravinnon välillä. Kyseiset "viikingit" lienevät siis olleet maanviljelysalueen pohjoispuolelta. Missähän tuo raja on kulkenut Viikinkiajalla? Ehkä viikingit olivat maatonta kansaa, verrattavissa valtaosaan pohjalaisia häjyjä, ja ravinto oli "leiriruokaa" siinä määrin, että se näkyi purukalustossakin. Keitähän nämä engelsmannia hämmästyttävät oudot viikingit olivat. Ehkä karjalaisia Norjan kävijöitä, jotka työnsivät veneensä tavallista pidemmälle. Ehdotuksia?

http://www.pasthorizonspr.com/index.php ... ublication

Sigfrid kirjoitti:No, tämäkään ei ole aivan uusi uutinen ja tutkimus, mutta herätti kiinnostukseni maininnalla arktisista tai subarktisista viikingeistä. Lainaus

Chemical analysis of the teeth suggested that none of the men were from anywhere in Britain, but originated in the Arctic and sub-Arctic regions of Norway, Sweden, Iceland, the Baltic States, Belarus and Russia

Hieman epäselvästi ilmaistu, mutta hampaan kemiallinen analyysi tarkoittanee jotakin ruokavalioon liittyvää ominaisuutta. Tärkein raja kulkenee maanviljelystuotteiden ja pääosin kalastukseen ja metsästykseen perustuvan ravinnon välillä. Kyseiset "viikingit" lienevät siis olleet maanviljelysalueen pohjoispuolelta. Missähän tuo raja on kulkenut Viikinkiajalla? Ehkä viikingit olivat maatonta kansaa, verrattavissa valtaosaan pohjalaisia häjyjä, ja ravinto oli "leiriruokaa". Keitähän nämä engelsmannia hämmästyttävät oudot viikingit olivat. Ehkä karjalaisia Norjan kävijöitä, jotka työnsivät veneensä tavallista pidemmälle. Ehdotuksia?

http://www.pasthorizonspr.com/index.php ... ublication

Tuskin he karjalaisia olivat, mutta ehkä länsisuomalaisia kainulaisia Pohjois-Norjan alueelta? N1c1 L1022-linjaa on ainakin löydetty Englannista.

Tässä olisi tietenkin hyvä selitys kainulaisten katoamiselle maailmanhistoriasta. Muuttivat Englantiin norjalaisilla linjaveneillä.

Lienee Karjalan suunnallakin merillä seilattu hyvissä ajoin.
Varanginniemen kauppapaikan vanhimmat kerrostumat ovat permiläisiä ja vepsäläisiä, myöhemmin Laatokan suunnalta.
Vienanmeri on ollut hyvä harjoitusmaasto, ja vepsäläisten varhaisesta valaanpyynnistä kirjautui ilmeisesti tietoa Bolgariin.
Jos seilasi Varanginniemelle, oli jo kokemusta Atlantista . Tuskin sinne pelkästään maitse tai jään yli tultiin permiläisten alueelta, eikä valaita olisi saatu kiinni uimalla.

Pesservisser kirjoitti:Lienee Karjalan suunnallakin merillä seilattu hyvissä ajoin.
Varanginniemen kauppapaikan vanhimmat kerrostumat ovat permiläisiä ja vepsäläisiä, myöhemmin Laatokan suunnalta.
Vienanmeri on ollut hyvä harjoitusmaasto, ja vepsäläisten varhaisesta valaanpyynnistä kirjautui ilmeisesti tietoa Bolgariin.
Jos seilasi Varanginniemelle, oli jo kokemusta Atlantista . Tuskin sinne pelkästään maitse tai jään yli tultiin permiläisten alueelta, eikä valaita olisi saatu kiinni uimalla.

Mistä sait nämä tiedot ja kuinka vanhaa aikaa tarkoitat vanhimmilla kerrostumilla?

jussipussi kirjoitti:

Pesservisser kirjoitti:Lienee Karjalan suunnallakin merillä seilattu hyvissä ajoin.
Varanginniemen kauppapaikan vanhimmat kerrostumat ovat permiläisiä ja vepsäläisiä, myöhemmin Laatokan suunnalta.
Vienanmeri on ollut hyvä harjoitusmaasto, ja vepsäläisten varhaisesta valaanpyynnistä kirjautui ilmeisesti tietoa Bolgariin.
Jos seilasi Varanginniemelle, oli jo kokemusta Atlantista . Tuskin sinne pelkästään maitse tai jään yli tultiin permiläisten alueelta, eikä valaita olisi saatu kiinni uimalla.

Mistä sait nämä tiedot ja kuinka vanhaa aikaa tarkoitat vanhimmilla kerrostumilla?

Varanginiemellä on tehnyt tutkimuksia norjalainen Martin Schanche, jonka löydöksiä on selostettu SKS:n Vepsä-kirjassa. Ajoitus 700-1200 AD.

viewtopic.php?f=19&t=167

Pesservisser kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:

Pesservisser kirjoitti:Lienee Karjalan suunnallakin merillä seilattu hyvissä ajoin.
Varanginniemen kauppapaikan vanhimmat kerrostumat ovat permiläisiä ja vepsäläisiä, myöhemmin Laatokan suunnalta.
Vienanmeri on ollut hyvä harjoitusmaasto, ja vepsäläisten varhaisesta valaanpyynnistä kirjautui ilmeisesti tietoa Bolgariin.
Jos seilasi Varanginniemelle, oli jo kokemusta Atlantista . Tuskin sinne pelkästään maitse tai jään yli tultiin permiläisten alueelta, eikä valaita olisi saatu kiinni uimalla.

Mistä sait nämä tiedot ja kuinka vanhaa aikaa tarkoitat vanhimmilla kerrostumilla?

Varanginiemellä on tehnyt tutkimuksia norjalainen Martin Schanche, jonka löydöksiä on selostettu SKS:n Vepsä-kirjassa. Ajoitus 700-1200 AD.

viewtopic.php?f=19&t=167

Ok, kiitos.

Lähinnä kiinnostuin asiasta, kun vastikään lueskelin norjalaisten arkeologien tutkimuksia alueelta. Löydöt ajoittuivat tuhansia vuosia aiemmiksi. Silti niissäkin oli "itäisiä"-piirteitä. Mitä tai ketä sitten tarkoittaneekin.

Ihmetystä herättää, että näinkin myöhäiset bjarmi / permi, vepsä-löydökset todetaan vanhimmiksi, vaikka alueelta on paljon vanhempiakin löytöjä. Vai onko kyseessä, jonkin tietyn tunnetun ja tarkasti rajatun ja "karjalaisten" perustaman kauppapaikan löydökset?

Sinänsähän tuo aikautus ja löydökset kyllä varmasti riittävät perustelemaan karjalaisten merenkulkutaidon.

Vanhimmat löydökset Jäämeren rannikolla ( Suomen puolelle asti ) lienevät lähes 10 000 vuotta vanhoja niin, että sekä itäisiä että läntisiä löytyy. Meren rannikko suli ensin, ja sinne saavuttiin sekä lännestä että idästä, mikä erottuu nuolenkärjistä. Ne oli tehty samasta kivestä, jota löytyy rannikolla tietystä kohdasta, mutta malli oli erilainen. Kauppapaikka erottuu, ja sellainen Varanginniemellä myöhemmin oli.

Sigfrid kirjoitti:Hieman epäselvästi ilmaistu, mutta hampaan kemiallinen analyysi tarkoittanee jotakin ruokavalioon liittyvää ominaisuutta.

Isotooppisuhteiden avulla voidaan selvittää muinaisten ihmisten ruokavaliota. Mutta muistaakseni jokin strontium-isotooppisuhde liittyy henkilön juomaan veteen ja siten hänen asuinympäristönsä peruskallion ominaisuuksiin, ja tällä perusteella voidaan määritellä karkeasti henkilön kotiseutu.

Analyysimenetelmän nimi on stabiili-isotooppianalyysi. Siitä löytyy tietoa netistäkin.